Mielipuolisin ajatuksesi josta et pääse eroon?
Itselläni se on se että kuvittelen minun saavan ainakin viiden levyn sopimuksen vaikka en osaa edes laulaa. Näen päivittäin itseni maailmaa valloittamassa.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Näin unta, että sytytin vauvani vaunut tuleen, kun vauva nukkui niissä. Nyt pelkään oikeasti satuttavani vauvaa, että minulla on jotain piiloinhoa tätä kohtaa, joka jossain sopivassa tilanteessa nappaa vallan. Vaikka oikeasti vauva on rakas, ihana ja olen hänestä onnellinen. Inhottava fiilis.
Älä välitä. Mäkin kerran unessa olin tappanut yhden kavereistani ja hautasin häntä metsään risukasan alle. Vähän kummastutti herätessä mutta kaveri on kyllä hengissä edelleen ja naureskeli kun kerroin. Unet on unia.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ovat pakkoajatukset?
Mielenterveystalo-sivustolta lainattuna:
"Pakkoajatukset ovat toistuvia itselle vieraita ahdistavia ajatuksia, joita on vaikea tai mahdoton saada mielestä pois tai painaa taka-alalle.
Pakkoajatukset liittyvät usein hygieniaan, järjestykseen, sairauksien pelkoon tai epäilyyn siitä, että on vahingossa satuttanut jotakuta. Ne voivat olla luonteeltaan myös väkivaltaisia tai seksuaalisia. Tästä johtuen pakkoajatukset saattavat herättää syyllisyyttä ja voimakasta ahdistusta. Ne ovat kuitenkin yleensä täysin vaarattomia, eivätkä tavallisesti lisää väkivallan teon riskiä.
Pakkoajatusten kanssa esiintyy monesti pakkotoimintoja. Niissä henkilön täytyy pakonomaisesti tehdä/toistaa tiettyä toimintoa, kuten käsienpesua tai varmistaa, että hella on varmasti sammutettu. Pakkotoiminnot voivat liittyä esimerkiksi peseytymiseen, asioiden järjestämiseen, laskemiseen ja asioiden tarkastamiseen."
Mulla on kostofantasia yhdestä ihmisestä, samalla fantasioin siitä, että kun tilit on tasoitettu, niin olemme aina onnellisia yhdessä. Todellisuudessa en koskaan anna anteeksi eikä hän koskaan pääsisi yli kostostani.
Vierailija kirjoitti:
Eräs maa.
Ah - Venäjä! Ah - Venäjä!
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tavata Äitihullun.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tavata Äitihullun.
Miksi?
Hän on kiehtova persoona. Hänen prosessinsa kiinnostaa minua.
Minua pelottaa ylittää siltoja sen vuoksi, että minua alkaa aina sillalla vaivaamaan sellainen kummallinen ajatus, että en voi hallita itseäni vaan hyppään sillan reunan yli alas niin, että joko kuolen tai vammaudun vaikeasti, jolloin joudun luultavasti olemaan loppuelämäni täysin tai lähes täysin muiden hoidon varassa. Tiedän, että luuloni on todella sairas ja että en oikeasti rupeaisi tekemään niin, mutta se vain vaivaa minua aina sillalla. Onneksi minun ei ole pakko ylittää siltoja kuin todella harvoin.
Unelmoin toisinaan lähettäväni uhkauskirjeitä.
Olen niin ruma, että aion tappaa itseni.
Symbioottinen rakkaussuhde ja elämän totaalinen turhuus ja merkityksettömyys ilman sitä.
Varmaan oma mielipuolisin ajatukseni on massamurhaaminen. Ampumalla.
Puolisoltani kysyin samaa, kuulemma hän haluaisi nähdä lentokone-onnettomuuden tai jonkun huvipuiston vekottimeen liittyvän onnetomuuden, omin silmin paikan päällä.
Ihmismieli on jännä.
Vierailija kirjoitti:
Minua pelottaa ylittää siltoja sen vuoksi, että minua alkaa aina sillalla vaivaamaan sellainen kummallinen ajatus, että en voi hallita itseäni vaan hyppään sillan reunan yli alas niin, että joko kuolen tai vammaudun vaikeasti, jolloin joudun luultavasti olemaan loppuelämäni täysin tai lähes täysin muiden hoidon varassa. Tiedän, että luuloni on todella sairas ja että en oikeasti rupeaisi tekemään niin, mutta se vain vaivaa minua aina sillalla. Onneksi minun ei ole pakko ylittää siltoja kuin todella harvoin.
Tämä on hyvä esimerkki pakkoajatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Näin unta, että sytytin vauvani vaunut tuleen, kun vauva nukkui niissä. Nyt pelkään oikeasti satuttavani vauvaa, että minulla on jotain piiloinhoa tätä kohtaa, joka jossain sopivassa tilanteessa nappaa vallan. Vaikka oikeasti vauva on rakas, ihana ja olen hänestä onnellinen. Inhottava fiilis.
Ei tuollaisesta unesta kannata välittää. Minäkin olen nähnyt unia, joissa vahingoitan ihmisiä joita rakastan vaikka oikeassa elämässä en ikinä voisi tehdä heille mitään pahaa.
Pelkään kaikkien naisten halveksivan minua ja nauravan minulle selkäni takana.
On pakko mennä "tervehtimään" aina yhtä ihmistä netissä, ettei sille tulisi paha mieli. Kuitenkin tämä hävettääkin ja välillä on pakko jättää menemättä, koska minulla ei ole edes tunnuksia ja hävettää olla ainoita anonyymejä siellä. En pysty edes kirjoittamaan sinne mitään, kun ei ole niitä tunnuksia. Sitten vaan jumitun sinne stalkkaamaan ja en usko, että toinen niin pitää tästä. Minulle oli eräs toinen henkilö, joka ei välittänyt tästä ja sanoi, että myös anonyymit tervetulleita, mutta kun hän lopetti niin sitten ei ole helppoa löytää uutta "suopeaa" kohdetta. Olen nuori "hullu" nainen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua pelottaa ylittää siltoja sen vuoksi, että minua alkaa aina sillalla vaivaamaan sellainen kummallinen ajatus, että en voi hallita itseäni vaan hyppään sillan reunan yli alas niin, että joko kuolen tai vammaudun vaikeasti, jolloin joudun luultavasti olemaan loppuelämäni täysin tai lähes täysin muiden hoidon varassa. Tiedän, että luuloni on todella sairas ja että en oikeasti rupeaisi tekemään niin, mutta se vain vaivaa minua aina sillalla. Onneksi minun ei ole pakko ylittää siltoja kuin todella harvoin.
Tämä on hyvä esimerkki pakkoajatuksesta.
Minulla on niitä pakkoajatuksia vaikka muille jakaa. Joskus tuntuu, että elämäni on pelkkää pakkoajatuksia vastaan taistelua.
Onnellisuus.