Lue keskustelun säännöt.
Miten asperger vaikuttaa päivittäiseen elämääsi
22.02.2019 |
Sinä diagnosoitu asperger, miten se sinusta käytännössä näkyy?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani 9-v on saanut vasta asperger-diagnoosin. Hänellä on tunnesäätelyn ongelmia, niin positiivisten kuin negatiivisten tuneiden kanssa, saattaa iloissaan riehaantua "yli" ja pettymyksen tunteet ja epäonnistuminen saattaa aiheuttaa raivarin. Aistiyliherkkyyksiä on. Huomioi yksityiskohdat, mutta ymmärtää hyvin myös kokonaisuudet. Vauvana, taaperona ja isompanakin aurinkoinen ja tunteikas lapsi. On aina ottanut kontaktia ja tykännyt halia jne. Ongelmat on lähinnä koulussa. Ymmärtää ja hyvin usein huomaa hyvinkin tarkkaan toisten ihmisten tunnetilat, mutta ollessaan ylivirityynyt, ei pysty huomioimaan toisia. Olisin kysynyt teiltä, joilla on asperger diagnoosi, kuulostaako tämä yhtään tutulta? Kun kirjallisuudessa esitetään yhtenä kriteerinä se, että ei kykene lukemaan toisten ilmeitä ja eleitä, niin voiko se kyky vaihdella ympäristön mukaan?
Ehdottomasti se on tavallistakin heikompaa suuremmissa ryhmissä jossa keskittyminen muutenkin herpaantuu. Minäkin analysoin kohtuullisen tarkastikin toista kahdenkeskisissä tilanteissa - en tosin tavallisin keinoin.
Osaatko kertoa millaisia keinosi ovat? Kysyn siksi, koska lapsellamme ei ole ollut vaikeuksia huomioida empaattisesti muita. Hän hyvin herkästi kysyy, onko joku allapäin jne. Ja hän on esim noin 5-vuotiaana ymmärtänyt engalnninkielisestä elokuvasta roolihenkilön aikeet (mikä ei ollut selvää kaikille aikuisillekaan katsojille), vaikka ei vielä osannut edes lukea.
Minäkin verbalisoin lähes kaiken, ja kun olen ”oppinut keinot” aikuisena, vaikutan (ja omalla tavalla olenkin) erittäin empaattiselta ja huomioivalta - teen sen vain runsaasti kyselemällä ja teoin. Kysyen varmistan ”ilmeet ja eleet”, ja oikeastihan vain teot merkitsevät - aina. Näillä pärjäilen aika pitkälle ihmisten kanssa.
Ok. Lapsemme on aina ollut samanlainen, hyvin "tunteikas" ihan pienestä asti, joten hänen kohdallaan ei ehkä ole kyse samalla tavalla sellaisen keinon oppimisesta, jonka avulla voisi kiertää vaikeuden. Itse asiassa hänen kohdalla vuorovaikutukseen tuo hankaluutensa hänen omat voimakkaat tunteensa, joita hänen on vaikea säädellä, ei niinkään se, ettei ymmärtäisi toisten eleitä ja ilmeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko autismikirjoon erikoistunut psykiatri vai vaan palstaekspertti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko autismikirjoon erikoistunut psykiatri vai vaan palstaekspertti?
Ja sinä olet se erikoistunut psykiatri? :D tässä ketjussa ei ole yhtäkään asiantuntijaa, toivottavasti ei tule yllätyksenä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko autismikirjoon erikoistunut psykiatri vai vaan palstaekspertti?
Ja sinä olet se erikoistunut psykiatri? :D tässä ketjussa ei ole yhtäkään asiantuntijaa, toivottavasti ei tule yllätyksenä!
Kysyin sinulta, koska puhut kuin olisit joku auktoriteetti tai asperger ekspertti kun kerta pystyt kumoamaan noin vain aitojen ammattilaisten antamat diagnoosit. Oletkin vaan palstan sekopää, joka tehtailee päivittäin näitä asperger aloituksia. Mene hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sivusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Onko sulla diagnosoitu asperger, vai oletko vaan itse ajatellut olevasi? Nimittäin aspergeriin ihan perusjuttuna kuuluu se ettei pysty aistimaan ihmisten tunnetiloja heidän eleistään tai äänensävyistään tms. Sinun juttusi kuulostaa vaan että olet herkkä introvertti. Se taas on vain normaaleja persoonallisuudenpiirteitä, ei neuroepätyypillisyyttä kuten asperger.
Asperger kuuluu autismikirjoon. Autismi vaikuttaa kunkin kirjon jäseneen yksilöllisesti. Tällä palstalta löytyy paljon epätieteellisiä väittämiä, joita esitellään tosiasioina. Kuten, että high function Asperger ei voisi saada diagnoosia jos on työelämässä tai opiskelee. Ihan höpönlöpöä. Itse olen kovinkin toimintakykyinen, korkeakoulutetussa ammatisssa ja älykkyysosamäärä 140 luokkaa. Osaan myöskin lukea ilmeitä ja tunnetiloja hyvin. Sosiaaliset ongelmat ilmenee muissa asioissa. En esimerkiksi osaa juuri lopettaa keskusteluja tai käydä small talkia. Katsekontakti on opittu lapsuudessa, mutta ei tule vieläkään ilman tietoista yritystä. Lisäksi Asperger ilmenee aistiyliherkkyyksinä, rituaaleina ja melko huomaamattomana stimmailuna ja epänormaalina unirytminä. Väsyn kaupunkiympäristössä todella helposti aistien ylikuormittumisen seurauksena.
Mutta mitä ihmettä teet diagnoosilla? Suo anteeksi karkeuteni, mutta syöt noilla jutuillasi juuri niiden aikuisten diagnosoitujen vähäisiäkin mahdollisuuksia kuntoutukseen jotka sitä todella tarvitsevat - ja juuri tähän perustan väittämäni, ettei diagnoosia tulisi jaella kuin niille, joilla oireista on haittaa. Tämän myötä sitten apukin olisi automaatio.
Olen itsekin akateeminen, mutta muuten täysin työkyvytön ja ”vammainen” Aspergerini johdosta. Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeammiksi oireet käyvät, ihan fyysisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Keskivertoa alhaisempi älykkyyosamäärä poissulkee aspergerin mahdollisuuden. Jos tietäisit edes hieman aspergerista, tietäisit tämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergerilla ei voi olla oppimisvaikeuksia koska ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Keskivertoa alhaisempi älykkyyosamäärä poissulkee aspergerin mahdollisuuden. Jos tietäisit edes hieman aspergerista, tietäisit tämän.
No ei todellakaan sulje :D
Ota selvää asioista, ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Keskivertoa alhaisempi älykkyyosamäärä poissulkee aspergerin mahdollisuuden. Jos tietäisit edes hieman aspergerista, tietäisit tämän.
No ei todellakaan sulje :D
Ota selvää asioista, ääliö.
Kyllä se diagnoosikriteereissä sulkee. Kehitysvammaisuutta ei tulisi diagnosoida yhdessä Asperegerin kanssa. ÄO:n pitäisi olla normaali tai korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sivusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Onko sulla diagnosoitu asperger, vai oletko vaan itse ajatellut olevasi? Nimittäin aspergeriin ihan perusjuttuna kuuluu se ettei pysty aistimaan ihmisten tunnetiloja heidän eleistään tai äänensävyistään tms. Sinun juttusi kuulostaa vaan että olet herkkä introvertti. Se taas on vain normaaleja persoonallisuudenpiirteitä, ei neuroepätyypillisyyttä kuten asperger.
Asperger kuuluu autismikirjoon. Autismi vaikuttaa kunkin kirjon jäseneen yksilöllisesti. Tällä palstalta löytyy paljon epätieteellisiä väittämiä, joita esitellään tosiasioina. Kuten, että high function Asperger ei voisi saada diagnoosia jos on työelämässä tai opiskelee. Ihan höpönlöpöä. Itse olen kovinkin toimintakykyinen, korkeakoulutetussa ammatisssa ja älykkyysosamäärä 140 luokkaa. Osaan myöskin lukea ilmeitä ja tunnetiloja hyvin. Sosiaaliset ongelmat ilmenee muissa asioissa. En esimerkiksi osaa juuri lopettaa keskusteluja tai käydä small talkia. Katsekontakti on opittu lapsuudessa, mutta ei tule vieläkään ilman tietoista yritystä. Lisäksi Asperger ilmenee aistiyliherkkyyksinä, rituaaleina ja melko huomaamattomana stimmailuna ja epänormaalina unirytminä. Väsyn kaupunkiympäristössä todella helposti aistien ylikuormittumisen seurauksena.
Mistä sitten johtuu, että et kykene small talkiin tai että et osaa lopettaa keskusteluja, jos kerran osaat lukea ilmeitä ja eleitä hyvin?
En koe että nämä olisi tiukasti toisiinsa kytköksissä. Näen että toisella on suru puserossa, mutta en välttämättä tiedä miten asiassa tulisi toimia. Small talkissa keskustelu on pintapuolista, enkä harrasta sitä koska en näe pointtia. Pystyn kyllä maskeeraamaan AS-piirteitäni melko hyvin ja toimimaan hyvinkin korrektisti ja robottimaisesti, mutta se on äärimmäisen kuluttavaa. Mieluummin välttelen näitä tilanteita, missä täytyy toimia tietyn etiketin mukaan. "Masking" on tuttu termi autismipiireissä ja sitä esiintyy erityisesti autismikirjon naisilla ja tytöillä. Googlaile jos olet aiheesta aidosti kiinnostunut. Tämän takia sain itsekin diagnoosin vasta aikuisiällä. Suomi on muutenkin aika autismiystävällinen maa siinä mielessä, että täällä ollaan yleisestikin melko suorasanaisia ja monikaan ei harrasta small talkia.
Piti sanoa että "masking" eli toisten eleiden tietoinen opettelu/matkiminen on tyypillistä asperger tytöille ja naisille.
Kiitos vastauksesta (alapeukuttajille tiedoksi että kysyin ihan tosissani). Lapseni on poika, hyvin ilmeikäs omien tunteiden ilmaisussaan ollut aina, joten hänen kohdallaan ei kyllä voi olla tuosta toisten eleiden tietoisesta opettelusta/matkimisesta kyse. Osaa myös lohduttaa, kannustaa toisia, ei siis ole tuota samaa, ettei tietäisi miten toimia toisen ollessa surullinen. Tämän takia juuri täällä kyselen, koska lapsessa on niin paljon sellaista, mikä ei sovi aiheesta lukemaani kirjallisuuteen tai saamiini oppaisiin. Kun diagnoosi kuitenkin tuli ("piirteiltään lievä"), niin haluaisin kuulla että jos jollain muullakin olisi samanlaista ja vaikka antaa vinkkejä mistä saisi vielä lisää tietoa tällaiseen "epätyypilliseen" tapaukseen. Haluaisin niin mielelläni että minua ei kalvaisi sisältä kokoajan pieni ääni, joka sanoo että diagnoosi on väärä ja tehty vain sen vuoksi, että terapiat saataisiin helpommin kelan laskuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Keskivertoa alhaisempi älykkyyosamäärä poissulkee aspergerin mahdollisuuden. Jos tietäisit edes hieman aspergerista, tietäisit tämän.
No ei todellakaan sulje :D
Ota selvää asioista, ääliö.Kyllä se diagnoosikriteereissä sulkee. Kehitysvammaisuutta ei tulisi diagnosoida yhdessä Asperegerin kanssa. ÄO:n pitäisi olla normaali tai korkeampi.
Totta. Muissa autismikirjon diagnooseissa taas monestikin kriteerinä keskivertoa alhaisempi ÄO. Esimerkiksi Kannerin autismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Keskivertoa alhaisempi älykkyyosamäärä poissulkee aspergerin mahdollisuuden. Jos tietäisit edes hieman aspergerista, tietäisit tämän.
No ei todellakaan sulje :D
Ota selvää asioista, ääliö.Kyllä se diagnoosikriteereissä sulkee. Kehitysvammaisuutta ei tulisi diagnosoida yhdessä Asperegerin kanssa. ÄO:n pitäisi olla normaali tai korkeampi.
Eli olet tyhmä. Luepa ne kriteerit uudestaan. Tuo tarkoittaa vaan sitä, että alle 70: äo:lla kyse on vammaisuudesta. Aspergerin äo on enemmän kuin 70. Ja itse asiassa hyvin monella assilla on 70-100.
Lähde?
Pyydän, älkää alkako tapella, ajatte kaikki asiallisesti vastaavat pois ketjusta. Aihe on oikeasti mielenkiintoinen yleiselläkin tasolla, mutta itselleni se on lapsemme vuoksi henkilökohtaisestikin tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee toisinpäin, luen liiankin hyvin ihmisten ilmeitä ja eleitä, joista vetelen turhankin paljon johtopäätöksiä, tunnen ihmisten muuttuvat tunnetilat ja yritän niiden mukaan toimia. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat minua älyttömästi. Jos menen kahville muutamaksi tunniksi, saatan olla seuraavana päivänä vielä niin väsynyt, että päivä menee siinä sitten.
Henkistä pahoinpitelyä/kiusaamista tms missään vaiheessa elämääsi? Kuulostat sellaista kokeneelta introvertiltä, et aspergerilta.
Henkistä väkivaltaa kyllä. Epäilen että lääkärini antoi dg minulle turhaan noin 5 vuotta ollessani hänen hoidossa ja kaikkien tutkimusten jälkeen. Minulla on kuitenkin lapsesta asti ollut neurologisia häiriöitä, puheentuottamisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Kaikki sosiaaliset tavat ja eleilyt olen matkinut muilta. Se on ehkä se syy miksi minusta ei heti uskoisi as diagnoosia.
Normaalilla älykkyydellä varustettu Asperger oppii esittämään ja leikkimään sosiaalista roolia. Se ei tarkoita että siitä mitään ymmärtäisi, saatika että tunnetasolla olisi siinä mukana. Minäkin teeskentelen hienosti - hetken kerrallaan.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!
Oletko tyhmä? Tietysti tunnistaa, minä olen tuo sairaalassa diagnosoitu, mutta osaan silti leikkiä normaalia - viisi minuuttia kerraallaan kun on pakko. Eikä sekään normaalilta neurotyypillisistä näytä, mutta normaalimmalta kuin luontainen toimintani.
En ole, taidat itse olla. Kuten monet aspergerit. Onhan heissä myös keskivertoja ja hyvin älykkäitäkin. Muilta ihmisiltä autistisuus ei jää huomaamatta. Jos asperger on sosiaalisesti niin taitava, ettei kukaan erilaisuutta huomaa, kyse ei silloin ole aspergerista.
Keskivertoa alhaisempi älykkyyosamäärä poissulkee aspergerin mahdollisuuden. Jos tietäisit edes hieman aspergerista, tietäisit tämän.
No ei todellakaan sulje :D
Ota selvää asioista, ääliö.Kyllä se diagnoosikriteereissä sulkee. Kehitysvammaisuutta ei tulisi diagnosoida yhdessä Asperegerin kanssa. ÄO:n pitäisi olla normaali tai korkeampi.
Eli olet tyhmä. Luepa ne kriteerit uudestaan. Tuo tarkoittaa vaan sitä, että alle 70: äo:lla kyse on vammaisuudesta. Aspergerin äo on enemmän kuin 70. Ja itse asiassa hyvin monella assilla on 70-100.
Alle 70 on keva. Tällöin ei Aspergeria tulisi diagnosoida. En kyllä ole koskaab kuullut, että kenelläkään ”heikkolahjaisellakaan” sitä olisi - eri variaatioita autismikirjosta kylläkin.
https://medium.com/embracing-asd/how-do-autistics-have-sex-a0542b0aaf62
Aspergerit ovat useammin alle keskiverron kuin selvästi yli.
Vierailija kirjoitti:
Pyydän, älkää alkako tapella, ajatte kaikki asiallisesti vastaavat pois ketjusta. Aihe on oikeasti mielenkiintoinen yleiselläkin tasolla, mutta itselleni se on lapsemme vuoksi henkilökohtaisestikin tärkeä.
Vertais- ja neuvontatukea kannattaa hakea autismi- ja aspergerliiton jäsenyhdistyksestä. Täällä palstalla asustelee vaan tuo sairas trollaaja, joka ottanut missiokseen haukkua kaikkia autismikirjolaisia. Jostain syystä valinnut Aspergerit uhrikseen. Vauva-palstalla ei näistä asioista kannata kysellä jos on aidosti halu oppia kirjolaisista.
Ketju on lukittu.
Ei todellakaan opi. Aspergerin kyllä tunnistaa, mikäli on oikeasti siitä kyse!