perhehuone vai normaali huone?
Mitä mieltä te kokeneemmat olette siitä, että kannattaako yrittää saada perhehuone vai onko parempi mennä ihan normaalille osastolle, jossa ollaan samassa huoneessa muiden äitien ja vauvojen kanssa synnytyksen jälkeen? Olisi kiva kuulla kummastakin vaihtoehdosta sekä hyviä että huonoja puolia. Itse ajattelen, että toisaalta perhehuoneessa olisi kiva totutella perheenä uuteen tulokkaaseen, mutta toisaalta silloin jää ehkä tutustumatta muihin äiteihin.. mutta, vaikea sanoa, kun ei ole kokemusta. Kertokaahan kokemuksianne!
Kommentit (14)
molemmilla kerroilla olemme olleet perhehuoneessa ja musta loistava juttu. Tuttu mies siinä tukena mukana, kun en muuten niin tykkää olla sairaalassa, vieraassa paikassa. Viime kerralla " jousduin" odottelemaan päivän perhehuonetta ja oli huono juttu. Olin päättänyt, että tällä kertaa synnytyksen jälkeen nukun, kun vauvakin nukkuu, mutta hah, vieresellä äidillä oli vieras " kylässä" , siis ei edes vierailuaikaan(!) enkä saanut nukuttua : ( että mielummin ottaisin sit vaikka yhden hengen huoneenkin, jos sellaisia olisi.
Ainoastaan lapsen isä ja sisarukset saavat olla äidin huoneessa. Osaston päätyyn käytävälle saa tulla isovanhemmat käymään, mutta muut vieraat on kielletty. Huoneissa saa ainakin siis olla rauhassa.
Tytteli-83
Molempien lapsieni synnyttyä olen aluksi ollut päivän tavallisessa huoneessa ja siirtynyt heti kun tilaa on tullut perhehuoneeseen.
Olen ehdottomasti kaivannut omaa rauhaa. Monen äidin ja vauvan huoneessa on jatkuvaa trafiikkia yötä päivää. Aina jonkin vauvan pyllyä pestään ja yövalot on päällä imetettäessä. Eikä vieraitakaan ole mielestäni kiva ottaa vastaan ilman omaa rauhaa.
Toisaalta toisen lapsen synnyttyä myös perhehuoneessa oli oman porukan kanssa välistä " ruuhkaa" . Isoveli oli kolmevuotias ja vipinää riitti. Toisaalta katselimme myös miehen kanssa tv:stä illalla kivaa elokuvaa ja söimme sipsejä. Sain myös ehdottomasti paremmin nukuttua kun mies kuorsasi vieressä ja yhdessä heräilimme vauvaa syöttämään yöllä.
Nyt kolmatta odottaessani suurin kysymys tuntuu olevan mitä tehdä vanhemmille lapsille. En usko, että heitä kumpaakin kannattaa ottaa sairaalaan mukaan. Vanhempi on jo koululainen. Jos saamme sukulaisista jonkun asumaan luoksemme vauvan synnyttyä voisimme miehen kanssa olla sen kaksi päivää mikä taitaa olla se minimiaika sairaalassa perhehuoneessa.
... Jos esikoinen kyseessä.
Esikoiselta olimme siis perhehuoneessa ja oli loistava kokemus. Molemmat vanhemmat saivat opetella vauvan hoitoa yhdessä, omassa rauhassa. Myös imetystä sai harjoitella rauhassa, välttyen vieraan huonetoverin katseilta ja kommenteilta.
Hieman ihmettelen tuota Joensuun " mallia" , koska kyllä ainakin k-pks:ssa apua sai tietenkin samalla tavalla perhehuoneeseen kuin muihinkin huoneisiin, mutta tietysti annettiin erilailla rauha viettää perhe-elämää. Ensimmäisenä yönäkin käytiin tarkistuskäynneillä (kylläkin herättämättä), että kaikki varmasti on ok. - Ei kai ketään voi jättää " oman onnensa nojaan" , kun sairaalassa ollaan.-
Sairaalan puolelta oli toivomus, että jos valitsee perhehuoneen, siellä on vietettävä koko sairaalassaoloaika. Eli tällä vältetään turhia siirtoja huoneista toisiin ja turhaa hälyä sekä siivouksia huoneita vaihtaessa.
Kannatan siis perhehuonetta esikoisen kanssa. Toisen lapsen kanssa valitsen tavallisen huoneen, koska sairaalassaoloaikakin on lyhyempi ja esikoinen odottaa kotona. Esikoinen vilkas 2-vuotias, joten perhehuoneessa ei olisi enää samanlaista " rauhaa" .
Muita äitejä näin kyllä päiväsalissa ruokaillessa ja muutenkin, kun käytävällä kävimme kävelyllä. Juttua riittää tuoreilla äideillä, vaikkei huonetovereita olekaan.
Käytäntö nyt vaan on semmoinen, että jos ihan jatkuvasti kello soi, niin silloin on parempi olla kimppahuoneessa. Ne perhehuoneet kun tosiaan on käytävän päässä, niin koko ajan joku joutuisi juoksemaan sinne. Mutta tosiaan jos vanhemmat ovat aktiivisia ja omatoimisia, niin sittenhän se on hyvä juttu.
Tytteli-83
vaikka synnytyksiä takana vasta yksi niin ehdottomasti suosittelen perhehuonetta. Erikoinen tosiaan toi Joensuun malli -Helsingissä ei perhehuone ainakaan ole mitään noin eristynyttä. Itse synnytin Kättärillä ja perhehuone on siis normaali 2-3 hengen huone, jonka saa itselleen. Sairaalasängythän ne siellä on, mutta miehen kanssa laitettiin ne vierekkäin ja ennen kaikkea parasta oli OMA RAUHA!
Mä oisin ainaki ollut ihan helisemässä, jos samassa huoneessa olis ollut vaikka 2 muuta äitiä vauvoineen -jatkuvasti olis joku huutanut ja ei olis hetken rauhaa saanut itselleen. Mä en edes kaivannut niitä muitä äitejä siis seurustelumielessä. Miehen kanssa olo riitti ja vieraitakin pyydettiin aika maltillisesti. Jos niiden muiden äitien seuraa kaipaa, niin onhan oleskelutilat erikseen.
Apua sai perhehuoneeseen ihan samalla lailla kuin muihinkin -siinä ei ollut mitään eroa. Kätilö kävi kapaloimassa vauvan kun ei itse osattu ja muutenkin piipahtivat juttelemassa.
Eli esikoiselta saimme perhehuoneen ja siellä oli ihanaa kun sai olla rauhassa. Oma tuttu perhe sai rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen, eikä ulkopuolisia tarvinnut " ujostella" . Ihana keksintö! Toiselta haluan myös perhehuoneen.
Yritetäänhän Tytteli sitten osua kämppiksiksi!
Nöök-84, rv 36+4
Viimeksi olin ihan tavallisessa huoneessa, jossa oli yksi äiti ja vauva lisäkseni. Se oli ihan ok. Mutta tällä kertaa olisi tarkoitus mennä kätilöopiston haikaranpesään,koska sitä on niin paljon suositeltu:)
Sekin on hyvä että huoneessa on oma vessa ja suihku.Meillä esikoinen 2v.joka varmaan viettää myös aika paljon aikaa kanssamme sairaalassa,ja voisi tavallisessa huoneessa häiritä muita äitejä,villi kun on;) En oikeastaan viimeksi edes huomannut muita äitejä ja vauvoja...kai sitä oli niin haltioitunut omasta vauvasta,joten en juurikaan kaipaa juttelu seuraa-oma mies ja vieraat riittää.
Itse synnytin kättärin haikaranpesässä ja se oli kyllä luksusta. Omassa rauhassa saatiin olla. En mä ainakaan kaivannut mitään seurustelukumppaneita, kun tuijotettiin miehen kanssa vain sitä pientä ihmettä. Ja imetysapukin tuli ihan nappia painamalla... Parasta oli tietty se leveä parisänky, jossa nukuttiin kaikki kolme.
Kävin vähän aikaa sitten tervehtimässä juuri synnyttänyttä kaveriani sairaalassa. Hän oli kolmen hengen huoneessa, eikä ollut saanut nukuttua ollenkaan. Jotain tapahtuu koko ajan ja jos ei jollain ole vieraita, niin hoitajat käyvät jatkuvasti, kun joku tarvitsee apuja...
Ja vaikka siellä on tietyt vierailuajat, niin a) niitä ei noudateta, vaan porukkaa lappaa ihan miten sattuu ja tirkistelevät uteliaina kun harjoittelet imetystä b) joku huonekavereistasi puhuu puhelimessa kuitenkin tuntikaupalla. Eli vaikkei vieraita oliskaan, niin häiriötä piisaa.
MUTTA meillä kävi niin, että esikoinen syntyi keskosena ja oli vastasyntyneiden valvontaosastolla hoidettavana eikä hän ollut lainkaan minun kanssani osastolla.
Sellaisessa poikkeustilanteessa minusta oli vain hyvä, että minulla oli seuraa, sillä mies kuitenkin oli yöt kotona ja päivät töissä. Olen seurallinen tyyppi, ja niin sattuivat olemaan kaikki kolme muutakin huoneessa olijaa. Itse asiassa ystävystyin yhden huonekaverin kanssa niin, että pidämme vieläkin kolmen vuoden jälkeen yhteyttä.
Ennen tuota ennenaikaista synnytystäkin oli kyllä mielessä, että taidan valita normaalin huoneen.
Nyt olen uudelleen raskaana enkä ole kyllä miettinyt yhtään tuota asiaa. Se lienee ihan eri juttu kuin edellisellä kerralla. :-)
Kuopiossa on peräti yksi perhehuone eli sitä on aivan mahdoton saada. KYSissä on kyllä ammattitaito huippuluokkaa ja varmasti äiti ja vauva ovat turvallisissa käsissä, mutta osastolla olo on hirveää (kaksi kertaa olen sen kokenut). Vessatkin ovat yhteisvessoja käytävillä (toki seinämillä eristettyjä), samoin kylppärit, yäk. Kummallakin osastolla on itkettänyt yksityisyyden puute ja väsymys, kun yöllä ei saa nukuttua. Lieköhän Suomen kurjin ja ahtain synnytysosasto?
Meille oli ihana kokemus olla Kätilöopiston Haikaranpesässä perhehuoneessa esikoisemme synnyttyä. Aiomme mennä tätä toistakin synnyttämään samaan paikkaan, jos se vain onnistuu.
Mutta se mikä sopii yhdelle, ei ole kaikille paras. Kannattaa käydä tutustumassa sairaalaan ja mahdollisuuksiin hyvissä ajoin ja päättää vasta sitten.
Ja koskaanhan ei tiedä, miten lopulta käy. :)
Tituli
Yleensähän perhehuoneeseen ei pääse heti, varsinkaan jos on esikoinen kyseessä. Ainakin Joensuussa perhehuoneet ovat hieman osaston ulkopuolella ja " valvonta" ja avunanto on sinne hankalampaa. Kätilöt yleensä tykkäävät katsella tilannetta päivän tai pari ja jos äidin ja vauvan vointi sallii, niin sitten voidaan tehdä siirto perhehuoneeseen. Siellä on " ehtona" , että pärjää vauvan kanssa itsenäisesti. Esim. imetyksen opettaminen on hankalaa jos kätilöt joutuu juoksemaan pitkän matkan päähän koko ajan. Yhteishuoneissa on helpompaa ja nopeampaa antaa apua.
Meillä sanottiin synnytysvalmennuksessa, että perhehuoneet ovat myös niin haluttuja, että sinne ei ekana päivänä edes pääse. Itse ajattelin toivoa perhehuonetta, kunhan olen sen päivän ollut yhteishuoneessa. Riippuu tietysti ihan siitä, onko mies silloin töissä. Jos joudun yksin osastolla olemaan, niin mielummin sitten juttelen muiden äitien kanssa, mutta luulen että mies haluaisi rauhassa opetella sitten vauvanhoitoa ilman ylimääräisiä katseita.
Tytteli-83 rv 36+1