Sitä kun on tottunut olemaan hehkeä ja ihastuttavan näköinen nainen.
Niin sitten yhtäkkiä kun ei enää olekaan, niin kai siinä pieni kriisi on. Tiedossa on, että voisin edelleen olla ihan miellyttävän näköinen jos jaksaisin panostaa eli ruokavalion muutos, liikunta ja laittautuminen. Ehkä myös tietynlainen asennemuutos. Mitä minulle sitten tapahtui? Synnytin kaksi lasta, samaan aikaan ikää tuli se 35v, en jaksanut urheilla, enkä pitää terveellisestä ruokavaliota. Lisäksi tuli terveysongelmia ja parisuhteen tila huononi merkittävästi. En oikein tiedä mitä ajatella tästä. Sen olen päättänyt kuitenkin, etten enää urheile ja syö terveellisesti ulkonäön vuoksi vaan terveyden ja hyvinvoinnin. Ei enää peiliin tuijottelua. Ei sitä pinnallista elämää, ei enää koskaan.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
No miksi miehesi pitäisi viehättyä rupsahtaneesta olomuksestasi? Tietty suhteessa menee huonosti, kun miehesi haaveilee ja runkkaa hehkeille pimuille mikä sinäkin silloin alussa varmaan olit.
Sanoinko et suhteessa menee huonosti? Ei mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ahdistaa enimmäkseen se, että en missään vaiheessa nauttinut paljon siitä hyvän ulkonäön aikakaudesta.
Sama.
Olin ylpeå ja nirso.
Esitin myös vaikeasti tavoiteltavaa rotunaista.
Nyt ei sitten saa enää seksiä vaikka haluaisi.
Tai saa joltain vanhalta patulta.
Kaduttaa kun pimppiäni säästelin.
Olet miesprovo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi miehesi pitäisi viehättyä rupsahtaneesta olomuksestasi? Tietty suhteessa menee huonosti, kun miehesi haaveilee ja runkkaa hehkeille pimuille mikä sinäkin silloin alussa varmaan olit.
Sanoinko et suhteessa menee huonosti? Ei mene.
Sanoit jos olet ap.
Varmaan raskasta olla noin ulkonäköriippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi miehesi pitäisi viehättyä rupsahtaneesta olomuksestasi? Tietty suhteessa menee huonosti, kun miehesi haaveilee ja runkkaa hehkeille pimuille mikä sinäkin silloin alussa varmaan olit.
Sanoinko et suhteessa menee huonosti? Ei mene.
Sanoit jos olet ap.
Aa, sori. Luulin et puhut mulle. :D
12 & 14
Miesten kiinnostus lopahti niillä tienoilla kun täytin 32v
Vierailija kirjoitti:
Onpa sulla murheet. Mun ystävällä uusi just rintasyöpä, on toisen tason murheet. Toisella kuoli mies sydäriin ja jäi alakouluikäinen lapsi isättömäksi. No, koeta kestää.
Mutta mitä jos ei ole saanut yhtäkään miestä ja lasta ja ulkonäön etenevä rupsahtaminen siksi harmittaa? Kummalla silloin on suurempi syy murheeseen?
täällä pahasti rupsahtanut viiskymppinen, nuoremman vuoksi heivattu jo aikoja sitten eikä uusia suhteita löydy tällä ulkonäöllä (eron lsiäksi läheisiä myös kuollut ja sairastunut pikatahtia, olen ihan vaan surrut naamani tärviölle). tuntuu niiiiiin tyhmältä, miten paljon surin ihan olemattomia ulkonäköongelmia nuorena kun oli oikeasti tosi kivannäköinen.
Mistä ihmiset nauttii sitten, kun ulkonäkö on mennyt? Miten ylipäätään kehtaatte liikkua ulkona?