Olen lukiolainen enkä tajua, mikä siinä opiskelijavalintauudistuksessa ihmisiä niin suututtaa
Siis siinä, että opiskelijoista vähintään puolet (eli toistaiseksi käytännössä puolet) valittaisiin yo-arvosanojen perusteella. Minusta pääsykoe on ajatuksena yo-kokeita stressaavampi, yo-kokeisiinhan kaikkia lukiolaisia valmistellaan koko lukioaika, kun taas pääsykokeissa paljon jää sen varaan, käykö valmennuskurssilla vai ei. Mikä niissä pääsykokeissa on niin hyvää, että kaikki pitäisi valita niiden perusteella?
Kommentit (16)
Ei kai se nyt opiskelevia tai tulevaisuudessa opiskelevia haittaakaan. Niitä, jotka ovat kokeet suorittaneet voikin ottaa vähän enemmän päähän. Varsinkaan, jos opiskelupaikka ei heti aukeakaan.
Pitäisi heti lukion alussa tietää mihin hakee, jotta osaa panostaa oikeisiin aineisiin. Lukioaikainen masennus tms sairaus hankaloittaa kurssien, kurssikokeiden ja yo-kokeiden suorittamista.
Yo-kokeissa kirjoitetaan paljon sellaisiakin aineita, joissa ei itse ole niin hyvä, jotka eivät kuulu omiin kiinnostuksen kohteisiin ja joita henkilö ei käytä enää koskaan kirjoitusten jälkeen. Ei siis tulevissa opinoissaan eikä työelämässäkään. Pääsykoe taas on pitkälti vain se yksi ainoa koe, joka on juuri siltä alalta, joka henkilöä itseään kiinnostaan ja joiden asioiden parissa henkilö tulee aikanaan työskentelemään.
Kannattaa muistaa, että yo-kokeissa edelleen noudatetaan Gaussin käyrää useimmissa aineissa, joten ilman preppauskurssia saisi vaikka englannista arvosanan M. Koska entistä useampi hankkii lukioaikana valmennusta, kasvaa hyvien ja erinomaisten arvosanojen määrä, joten sinunkin arvosanasi M vaihtuisi arvosanaksi C, vaikka osaamisesi ei muutu miksikään.
Pitääkö lukioiän tapahtumien määritellä koko ihmisen loppuelämä? Paljon potentiaalia menee hukkaan.
Kuule, se ärsyttää vain niitä, joilla on kovin niukat henkiset kyvyt.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Hae oikkikseen saa parhaat pisteet pitkästä matikasta ja fysiikasta, mitä hyötyä näistä on kyseisessä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Yo-kokeissa kirjoitetaan paljon sellaisiakin aineita, joissa ei itse ole niin hyvä, jotka eivät kuulu omiin kiinnostuksen kohteisiin ja joita henkilö ei käytä enää koskaan kirjoitusten jälkeen. Ei siis tulevissa opinoissaan eikä työelämässäkään. Pääsykoe taas on pitkälti vain se yksi ainoa koe, joka on juuri siltä alalta, joka henkilöä itseään kiinnostaan ja joiden asioiden parissa henkilö tulee aikanaan työskentelemään.
En nyt ole ihan samaa mieltä ensimmäisestä virkkeestä. Mistä kirjoitetusta aineesta, jonka arvosana vaikuttaa opiskelupaikkaan pääsemiseen (kaikki eivät siis vaikuta), ei ole hyötyä tulevissa opinnoissa?
Vierailija kirjoitti:
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Hae oikkikseen saa parhaat pisteet pitkästä matikasta ja fysiikasta, mitä hyötyä näistä on kyseisessä paikassa.
Niin, logiisesta päättelykyvystä ja ongelmanratkaisutaidoista ei ole siellä mitään hyötyäkö?
Ja ne matemaattisesti älykkäät ovat suurella todennäköisyydellä myös älykkäitä oikiksessa, jossa vaaditaan samoja ominaisuuksia kuin pitkässä matikassa mm. pikkutarkkuutta, sinnikkyyttä ja syy-seuraus-suhteiden huomioimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-kokeissa kirjoitetaan paljon sellaisiakin aineita, joissa ei itse ole niin hyvä, jotka eivät kuulu omiin kiinnostuksen kohteisiin ja joita henkilö ei käytä enää koskaan kirjoitusten jälkeen. Ei siis tulevissa opinoissaan eikä työelämässäkään. Pääsykoe taas on pitkälti vain se yksi ainoa koe, joka on juuri siltä alalta, joka henkilöä itseään kiinnostaan ja joiden asioiden parissa henkilö tulee aikanaan työskentelemään.
En nyt ole ihan samaa mieltä ensimmäisestä virkkeestä. Mistä kirjoitetusta aineesta, jonka arvosana vaikuttaa opiskelupaikkaan pääsemiseen (kaikki eivät siis vaikuta), ei ole hyötyä tulevissa opinnoissa?
Ei ainakaan minulle ole ollut kauppatieteellisesssä mitään iloa runoanalyyseistä ja ainekirjoituksesta. Äidinkieli oli kuitenkin ainakin silloin pakko kirjoittaa, kun minä pääsin ylioppilaaksi. Osaan kirjoittaa moitteetonta suomen kieltä, mutta en ole tarvinnut koskaan taitoa analysoida jotain kaunokirjallisuuden piilomerkityksiä ja symboliikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Hae oikkikseen saa parhaat pisteet pitkästä matikasta ja fysiikasta, mitä hyötyä näistä on kyseisessä paikassa.
Niin, logiisesta päättelykyvystä ja ongelmanratkaisutaidoista ei ole siellä mitään hyötyäkö?
Ja ne matemaattisesti älykkäät ovat suurella todennäköisyydellä myös älykkäitä oikiksessa, jossa vaaditaan samoja ominaisuuksia kuin pitkässä matikassa mm. pikkutarkkuutta, sinnikkyyttä ja syy-seuraus-suhteiden huomioimista.
Ne matemaattisesti älykkäät on ihan peukalo keskellä kämmentä kun rapa alkaa roiskumaan siten, kun se lakimiehellä roiskuu. Tutkijoina tai virastoissa voivat tietty pärjätä. Itse työskentelen lakimiehenä ja ehkä jotain prosenttilaskuja täytyy osata, ne mitkä opin yläasteella.
Minä ainakin kuulun niihin, keiden matkan lähiöstä osakkaksi uudistus olisi tuhonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Hae oikkikseen saa parhaat pisteet pitkästä matikasta ja fysiikasta, mitä hyötyä näistä on kyseisessä paikassa.
Niin, logiisesta päättelykyvystä ja ongelmanratkaisutaidoista ei ole siellä mitään hyötyäkö?
Ja ne matemaattisesti älykkäät ovat suurella todennäköisyydellä myös älykkäitä oikiksessa, jossa vaaditaan samoja ominaisuuksia kuin pitkässä matikassa mm. pikkutarkkuutta, sinnikkyyttä ja syy-seuraus-suhteiden huomioimista.
Ne matemaattisesti älykkäät on ihan peukalo keskellä kämmentä kun rapa alkaa roiskumaan siten, kun se lakimiehellä roiskuu. Tutkijoina tai virastoissa voivat tietty pärjätä. Itse työskentelen lakimiehenä ja ehkä jotain prosenttilaskuja täytyy osata, ne mitkä opin yläasteella.
Minä ainakin kuulun niihin, keiden matkan lähiöstä osakkaksi uudistus olisi tuhonnut.
Nähtävästi et kuitenkaan oppinua suomea riittävästi, koska kysymyspronomini eksyi väärään paikkaan. Äläkä nyt väitä, että vapaalla lakimiehet kirjoittelevat vähän rennommin. Eivät kirjoita!
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi heti lukion alussa tietää mihin hakee, jotta osaa panostaa oikeisiin aineisiin. Lukioaikainen masennus tms sairaus hankaloittaa kurssien, kurssikokeiden ja yo-kokeiden suorittamista.
ottaa pitkän matematiikan , kaikki kurssit mitä ikinä onkaan fykebi, jos ajattelee menevänsä psykologiaa opiskelemaan niin kaikki kurssit samaten historia, yhteiskuntaoppi, kielet, siinähän sitä onkin. Nythän on hyvä että ne jotka panostaa tosissaan lukioon niin pääsevät ilman pääsykoetta haluamalleen alalle eikä tarvi tankata pääsykeisiin ja kuitenkin jää väylä vielä pääsykokeitten kautta ikinä minne hakeekaan.
Ymmärrät sitten vanhempana. Monet meistä tietävät, etteivät ikimaailmassa olisi tulleet hyväksytyiksi omaan korkeamman asteen opinahjoonsa ilman pääsykokeita. Itse kirjoitin 3xL, mutta niistä ei olisi ollut mitään hyötyä yliopistoon pyrkiessä, koska ne eivät tulleet aineista, jotka ko.koulutusohjelmassa otetaan huomioon. Olisin jäänyt ilman opiskelupaikkaa ja todennäköisesti antanut periksi opintojen suhteen kokonaan, kun ainoa tie haluamaani ammattiin olikin suljettu pääsykokeiden poistumisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrät sitten vanhempana. Monet meistä tietävät, etteivät ikimaailmassa olisi tulleet hyväksytyiksi omaan korkeamman asteen opinahjoonsa ilman pääsykokeita. Itse kirjoitin 3xL, mutta niistä ei olisi ollut mitään hyötyä yliopistoon pyrkiessä, koska ne eivät tulleet aineista, jotka ko.koulutusohjelmassa otetaan huomioon. Olisin jäänyt ilman opiskelupaikkaa ja todennäköisesti antanut periksi opintojen suhteen kokonaan, kun ainoa tie haluamaani ammattiin olikin suljettu pääsykokeiden poistumisen vuoksi.
https://improbatur.fi/kumosimme-harhaluuloja-opiskelijavalintojen-uudis…
"Hyvästi, korkeakouluhaaveet? Vain laudaturin papereilla pääsee sisään.
Ei pidä paikkaansa. Vuosittain kevään yhteishaussa on jaossa noin 50 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa. Keväällä 2016 ylioppilastutkinnon suoritti noin 27 000 opiskelijaa. Heistä 3 274 kirjoitti tasan yhden laudaturin. 501 kirjoitti neljä laudaturia tai enemmän. Opiskelupaikkoja riittää siis muillekin kuin laudaturin opiskelijoille."
Herätkää nyt jo lopultakin! Opiskelupaikkoja todellakin riittää muillekkin kuin L-rivin ylioppilaille! Valtaosa valituista ei itse asiassa ole kirjoittanut ainuttakaan L:ää!
Pääsykokeilla mitataan paremmin alan ymmärrystä. Pääsykokeissa voi käydä monta kertaa, toki nykyään korottaa kirjoituksiakin, mutta näkisin mielekkäämpänä harjoitella pääsykokeisiin kuin korottaa ruotsin arvosanaa tai bilsaa...