Opiskelijavalintauudistuksen "ihana" seuraus: Valmennuskursseja tulossa jo peruskoululaisille!

Pitkä matematiikka ja fysiikka ovat lukion vaikeimmat

No olipa yllätys, tuonhan osasi ennustaa lapsikin. On pelottavaa, että typerykset päästetään hääräämään noin isojen asioiden kanssa. Todella negatiivinen vaikutus tulee olemaan nuorten hyvinvointiin, pitäisi kiireesti perua mokoma aivopieru.

Vierailija kirjoitti:

Sannia ei saada tajuamaan, että aloille tarvitaan muutakin kuin se yo-toikkari.

Yleisemminkin kyllä ihmetyttänyt jo pitkään, miten voi opetusministerinä olla henkilö, joka ei ymmärrä koulutuksesta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa, että mikä ongelma siinä on, jos ihminen haluaa mennä kehittämään omaa osaamistaan omilla rahoillaan, jos ihmisellä on siihen taloudelliset mahdollisuudet? Miksi Suomessa ei saa hyödyntää sitä, jos taloudelliset tekijät ovat kunnossa? Miten se on yhteiskunnalta pois, kun jotkut ihmiset omilla rahoillaan hankkivat itselleen lisää tietoa ja osaamista? Siinä silloin koko yhteiskunnan yhteinen käytettävissä oleva osaaminen nousee, mutta se ei ole keneltäkään mitenkään pois. Uskomatonta, että tätä jotkut haluavat vastustaa ja rajoittaa!

Lisäksi, miksi sille ei saisi antaa mitään arvoa, että jotkut ovat työskennelleet lukiossa vuosikausia hyvien lukioarvosanojen sekä yo-arvosanojen eteen? Siis kenen mielestä sellainen EI OLE osoitus yhtään mistään? Vihervassarit ilmeisesti ovat juuri näitä, joiden mielestä usean L:n paperitkaan eivät ole osoitus mistään osaamisesta ja nekin tulisi vetää suoraan pöntöstä alas. Ei ole ihmekään, ettei Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa huippuosaajien määrässä tai laadussakaan mitattuna, kun täällä jätetään huippuaineksen potentiaali hyödyntämättä.

Juuri näin. Olen aina ihmetellyt, miksi on jotenkin arvostetumpaa lukea vuosi tai pari täysipäiväisesti pääsykokeisiin lukion jälkeen kuin hoitaa lukio-opinnot kunnolla aikanaan.  Lukioikäisen pitäisi  olla valmis ottamaan vastuuta opinnoistaan, niinhän muissakin maissa on, esim. Ruotsissa suuri osa opiskelupaikoista täytetään koulumenestyksen perusteella.  Samalla pitäisi rajata lukio-opinnot kolmeen vuoteen, nyt riskinä on, että niitä turhaan venytetään.

Minulle tämä kevät on varmaan viimeisiä mahdollisuuksia päästä sisään haluamalleni alalle. Sen takia aion nyt hakea todella moneen paikkaan, että edes ehtisin päästä sisään. Viime keväänä oli todella lähellä päästä. Itse kuulun myös niihin joilla ei oikeastaan ole mahdollista päästä todistuksella opiskelemaan. Tämä sen takia, että olen monissa aineissa sellainen perusoppilas ja sitten on vielä yksi vaikeampi aine, joka vielä laskee pisteitä. Korottaminen ei tuonut mitään ratkaisevaa apua. Pelkään todella miten minun käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa, että mikä ongelma siinä on, jos ihminen haluaa mennä kehittämään omaa osaamistaan omilla rahoillaan, jos ihmisellä on siihen taloudelliset mahdollisuudet? Miksi Suomessa ei saa hyödyntää sitä, jos taloudelliset tekijät ovat kunnossa? Miten se on yhteiskunnalta pois, kun jotkut ihmiset omilla rahoillaan hankkivat itselleen lisää tietoa ja osaamista? Siinä silloin koko yhteiskunnan yhteinen käytettävissä oleva osaaminen nousee, mutta se ei ole keneltäkään mitenkään pois. Uskomatonta, että tätä jotkut haluavat vastustaa ja rajoittaa!

Lisäksi, miksi sille ei saisi antaa mitään arvoa, että jotkut ovat työskennelleet lukiossa vuosikausia hyvien lukioarvosanojen sekä yo-arvosanojen eteen? Siis kenen mielestä sellainen EI OLE osoitus yhtään mistään? Vihervassarit ilmeisesti ovat juuri näitä, joiden mielestä usean L:n paperitkaan eivät ole osoitus mistään osaamisesta ja nekin tulisi vetää suoraan pöntöstä alas. Ei ole ihmekään, ettei Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa huippuosaajien määrässä tai laadussakaan mitattuna, kun täällä jätetään huippuaineksen potentiaali hyödyntämättä.

Juuri näin. Olen aina ihmetellyt, miksi on jotenkin arvostetumpaa lukea vuosi tai pari täysipäiväisesti pääsykokeisiin lukion jälkeen kuin hoitaa lukio-opinnot kunnolla aikanaan.  Lukioikäisen pitäisi  olla valmis ottamaan vastuuta opinnoistaan, niinhän muissakin maissa on, esim. Ruotsissa suuri osa opiskelupaikoista täytetään koulumenestyksen perusteella.  Samalla pitäisi rajata lukio-opinnot kolmeen vuoteen, nyt riskinä on, että niitä turhaan venytetään.

Onhan se nyt järkevämpää lukea haettavaan alaan liittyvää pääsykoemateriaalia, kuin veivata alaan liittymättömien aineiden kanssa. Siinä oppii opiskeluissa ja työelämässä tarvittavia tietoja. Pääsykokeisiin lukiessa saattaa havahtua vaikka sellaiseen todellisuuteen, ettei ala vastaa todellisuudessa omia mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita. 

Eiköhän suurin osa suorita lukio-opintonsa joka tapauksessa kunnolla joka tapauksessa. Toisaalta ne saavat anteeksi, jotka eivät siihen esim. silloisten terveysongelmien tai muista elämäntilanteeseen liittyvistä syistä kyenneet. Ja jälleen etuna on se, ettei tarvitse uusia monia eri kokeita, kun voi panostaa vain pääsykokeeseen.

Miksi pitkää matematiikkaa painotetaan jatkossa eniten, vaikka pyrkisi kieliä lukemaan? Siitähän saa eniten pisteitä, äidinkielestä ja englannista seuraavaksi eniten. Vanhalla reaalikokeen arvosanalla ei tee enää mitään eikä nykyisestäkään ole hyötyä kuin siinä tapauksessa, että on kirjoittanut fysiikan, kemian ja biologian erinomaisesti. Eximiat eivät ole riittäneet tähänkään mennessä alkupisteiden ja pääsykokeessa menestyneiden yhteispistemäärällä valittujen kiintiöön. Jatkossa yliopisto vaatii rivin laudatureja, tai laudaturin ainakin pitkästä matematiikasta, äidinkielestä ja enkusta.

Entä amikset? Voivatko he enää päästä yliopistoon, jos pääsykoekiintiö vedetään johonkin 25% tai alle, ja siinä kilpailevat keskenään kaikki mahdolliset alan vaihtajat, yo-opinnot keskeyttäneet, amikset ja ne lukiolaiset, joilla yo-todistus ei riittänyt sisäänpääsyyn?