Lue keskustelun säännöt.
Opiskelijavalintauudistuksen "ihana" seuraus: Valmennuskursseja tulossa jo peruskoululaisille!
20.02.2019 |
https://www.aamulehti.fi/a/201467929
"Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tähtää siihen, että valmennuskursseja ei tarvittaisi. Tilanne on kuitenkin johtamassa siihen, että alan yritykset hakevat nyt uutta kohderyhmää alemmilta luokka-asteilta. "
Jutussa myös sanotaan, kuinka "Aasialainen malli on hulluutta". No tässä ollaan nyt koko ajan menossa vain lähemmäksi sitä aasialaista mallia, jossa jo 5-vuotiaat laitetaan yksityisopetukseen.
Kohta pitää jo lastentarhaiässä tietää, mitä haluaa isona tehdä. Sitten varmaan monille pienituloisista tuleville perheille on "katujen laki" korkein koulutus ja korkein totuus, minkä he elämässään saavat. Sen jälkeen yhteiskunta onkin aivan hullussa ja sietämättömässä tilassa.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsee eliittilukioon, kun on valmennuskurssien ja yksityisopen preppauksen avulla saanut paremmat numerot peruskoulusta. Sitten siellä hikarilukiossa käydään lukion kurssien ohella yksityisopetuksessa ja yo-kokeiden valmennuskursseilla.
Ei kai tämä valintauudistus itsessään tässä muuta kuin sen, että pääsykokeiden valmennuskurssit muuttuvat yo-kokeiden valmennuskursseiksi.
Luin tuon aloituksen jutun kokonaisuudessaan toisesta lehdestä, paperisesta lehdestä siis, eli ilman mitään maksumuuria. Siinä tuossa jutussa sanottiin, ettei valmennuskurssien pitäjät usko pääsykokeiden valmennuskurssienkaan loppuvan. Koska pääsykoepaikat vähentyvät, kilpailu niistä kasvaa, ja sen vuoksi niitä harvoja pääsykoepaikkoja varten käydään helposti valmennuskursseilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pärjää ilman valennuskursseja.
Kyllä, mutta ne keskitasoiset joutuvat käymään kalliita yksityiskursseja, jotta ovat parempia kuin toiset keskitasoiset ja pääsevät sisään.
Käy niin, että tyhmempi varakkaan perheen lapI pääsee sisään ohi älykkäämmän köyhän perheen lapsen.
Pöäsykoevalmennuskurssitkin oli eriarvoisitavia, mutta tämä on pahempi.
Nuoret stressaantuvat yläkoulussa ja lukiossa tästä. Ja virheitä ei suvaita, tai ensikertalaisuus menee.
Millä tavalla yo-valmennuskurssit ovat eriarvoistavampia kuin pääsykoevalmennuskurssit?
Tuleehan se kalliimmaksi käydä esim kuuden lukioaineen valmennuskurssit kuin yhdet pääsykoevalmennuskurssit. Saati peruskoulusta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Jospa siellä peruskoulussa sitten valmennuskurssien myötä ymmärrettäisiinkin keskittyä puhelimen räpläämisen sijaan opiskeluun, ehkä tuollaisen maksullisen lisäkurssin tarve opiskelemaan pääsyä varten lisäisi arvostusta ilmaista peruskoulutusta kohtaan ja siitä otettaisiin irti kaikki mikä mahdollista.
Mitä jos lapsella on kotona väkivaltaiset tai kännäävät jne vanhemmat, joiden vuoksi on hankalaa keskittyä koulussa, voi tulla masennusta ym. Saati se ettei kaikilla ole varaa valmennuskursseihin. Ei ole hyvä kehitys, että rikkaat on etusijalla, itse asiassa se on kehitystä sadan vuoden takaiseen..siitä ne sodatkin syttyy, eriarvoisuudesta.
Mun serkku laitettiin kouluun 4,5-vuotiaana. Oli kotiopettajatkin. Oli täysin selvää, että hänestä halutaan eläinlääkäri eikä pelkkä peruskoulu takaa opiskelupaikkaa. Suomi on toinen ääripää: edes yläastelaiset eivät tiedä, mille alalle aikovat.
Kansalaisaloite pääsykokeiden puolesta. Kuka tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa nyt kuitenkin, ettei pääsykokeita olla lopettamassa vaan n. puolet tullaan edelleen valitsemaan pääsykokeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa siellä peruskoulussa sitten valmennuskurssien myötä ymmärrettäisiinkin keskittyä puhelimen räpläämisen sijaan opiskeluun, ehkä tuollaisen maksullisen lisäkurssin tarve opiskelemaan pääsyä varten lisäisi arvostusta ilmaista peruskoulutusta kohtaan ja siitä otettaisiin irti kaikki mikä mahdollista.
Mitä jos lapsella on kotona väkivaltaiset tai kännäävät jne vanhemmat, joiden vuoksi on hankalaa keskittyä koulussa, voi tulla masennusta ym. Saati se ettei kaikilla ole varaa valmennuskursseihin. Ei ole hyvä kehitys, että rikkaat on etusijalla, itse asiassa se on kehitystä sadan vuoden takaiseen..siitä ne sodatkin syttyy, eriarvoisuudesta.
No sitten lapsen paikka ei ole tuollaisessa kodissa vaan hänet tulisi laittaa esimerkiksi sijaisperheeseen. Koulun tehtävänä on puuttua tällaisiin asioihin ja tehdä lastensuojeluilmoitus jos tämänkaltaisia ongelmia esiintyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko uudistus on niin pöhkö kuin vain voi olla. Vaikea käsittää millaisia todellisuudeta vieraantuneita ministereitä oli päättämässä asiasta. Jos tarkoitus on saada nuoria nopeammin työelämään, niin nythän on käynyt selville, että vaikutus on ollut päinvastainen. Monet eivät uskalla ottaa paikkaa vastaan, koska pelkäävät ettei ala olekaan oma ja menettävät ensikertalaisuutensa. Samoin sisäänpäässeiden taso heikkenee. Esim. kauppiksessa on tähän asti pitänyt olla kuitenkin jo melko hyvät pohjatiedot sisäänpäästeessään. Toki hyvä todistus usein kertoo myös valmiuksista oppia mutta ei se kuitenkaan takaa sitä, että ala on oikea. Monille pääsykokeisiin tankkaaminen on jo hyvä mittari siitä onko ala oikea.
On myös hiukan eri asia aloittaa alan opiskelua yliopistossa täysin nollasta kuin pohjatiedoista. Tämä luo myös eriarvoisuutta todistustuksella ja valintakokeiden päässeiden välillä. Voi miettiä millaisia esim. peruskursseilla on ryhmätyöt, kun osalla kaikki asiat ovat uusia ja toiset hallitsevat perusteet jo pääsykokeiden kautta.
Mikä siinä on, ettei lukiossa opeteta niitä taitoja, joita pääsykokeissa tarvitaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on pitkälle edennyt tasapäistämisen vaade. Kaikille sama - ja mittarina ovat ne heikoimmat. Antakaa lahjakkaille ja eteenpäinpyrkiville myös haasteita. Sitä jotenkin hävetään koulumaailmassa. Tukea tarvitsevia hyysätään. Senkun, mutta lahjakkaillekin jotakin. He yleensä joutuvat pärjäämään koulussa ihan omatoimisesti. Mikä potentiaalin hukkaaminen! Ei ihme, että erikoisluokat ja erikoiskoulut vetävät.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa nyt kuitenkin, ettei pääsykokeita olla lopettamassa vaan n. puolet tullaan edelleen valitsemaan pääsykokeella.
Max 25%. On helpompaa saada hyvä yo-todistus kuin mahtua mukaan 25% kiintiöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansalaisaloite pääsykokeiden puolesta. Kuka tekee?
Ja tämän lisäksi ensikertalaisuus kiintiöt pois tai ainakin hyvin pieniksi. Vaikka 20 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa nyt kuitenkin, ettei pääsykokeita olla lopettamassa vaan n. puolet tullaan edelleen valitsemaan pääsykokeella.
Max 25%. On helpompaa saada hyvä yo-todistus kuin mahtua mukaan 25% kiintiöön.
Miten niin max 25%?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, ettei lukiossa opeteta niitä taitoja, joita pääsykokeissa tarvitaan?
Kun kaikki olisivat saaneet opin lukiossa, tarvittaisiin jälleen kursseja jotta erottuisi edukseen.
Nähty on kirjoitti:
Suomessa on pitkälle edennyt tasapäistämisen vaade. Kaikille sama - ja mittarina ovat ne heikoimmat. Antakaa lahjakkaille ja eteenpäinpyrkiville myös haasteita. Sitä jotenkin hävetään koulumaailmassa. Tukea tarvitsevia hyysätään. Senkun, mutta lahjakkaillekin jotakin. He yleensä joutuvat pärjäämään koulussa ihan omatoimisesti. Mikä potentiaalin hukkaaminen! Ei ihme, että erikoisluokat ja erikoiskoulut vetävät.
Lahjakkaat ovat saaneet jo liikaakin.
Koko tää ilmiöoppiminen on heille. Tavis ei ole niin eteenpäinpyrkivä, että oppisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs pärjää ilman valennuskursseja.
Niinpä, ei aina tarvitse ajatella massan mukaan. Itse niiden valmennuskurssilaistenkin on pääsykoekirjansa luettava. Jos selvittää vähän mitä edellisissä kokeissa on kysytty, lukee paljon ja sisäistää pääsykoekirjat, niin ei mitään muuta vaadita.
Kuinkahan suuri prosentti noista kurssilaisistakin jää rannalle?
Vierailija kirjoitti:
Pääsee eliittilukioon, kun on valmennuskurssien ja yksityisopen preppauksen avulla saanut paremmat numerot peruskoulusta. Sitten siellä hikarilukiossa käydään lukion kurssien ohella yksityisopetuksessa ja yo-kokeiden valmennuskursseilla.
Suurimmassa osassa Suomen kaupunkeja ei ole kuin yksi lukio. Älytöntä ja kallista muuttaa lukion perässä toiselle paikkakunnalle.
Suomen peruskoulua on lähinnä helpotettu ja lukiota taas kiristetty... eikö kukaan mieti millaisilla valmiuksilla nykyperuskoulusta siirrytään eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa nyt kuitenkin, ettei pääsykokeita olla lopettamassa vaan n. puolet tullaan edelleen valitsemaan pääsykokeella.
Jaa, missäs näin lukee? Tuon Aamulehdessä olleen uutisen mukaan nimenomaan opetusministeriö _haluaa_, että sisäänpääsykokeiden rooli minimoidaan. Niillä voi olla jokin rooli ja jokin kiintiö voi olla olemassa, mutta idea on nimenomaan se, että valtaosa aloituspaikoista menee jakoon yliopistoissa ihan samalla tavalla kuin ammattioppilaitosten yhteishaussa. Vain numerot ja yo-todistus merkkaavat. Kun olet kerran tunaroinut, kuulet vain, miten virtuaalinen ovi paukahtaa kiinni takanasi. Siinä oli sinun tulevaisuutesi.
Uudistus käynnistyy ensivuonna.
Mä en edelleenkään ymmärrä, miten poliitikot ei ymmärrä tätä yhtälöä, joka viivästyttää opiskelemaan pääsemistä: hakijoita on opiskelupaikkoja enemmän. Joillain aloilla monta kymmentä kertaa enemmän. Siis tämä koko asiahan on ihan helvetin yksinkertainen ja sitä yritetään ratkaista jollain ensikertalaiskiintiöillä?? Ihan kuin hakkaisi ympyrää neliöön vuosikaudet.
Suomessa pitäisi lisätä sisäänotettavien määrää ja karsia ekan vuoden jälkeen heikoiten suoriutuvat pois ja samalla helpottaa vaihtamista eri pääaineiden välillä. Samalla kandi ja maisteri pitäisi erottaa toisistaan niin kuin muualla maailmassa, ei ole järkeä kouluttaa kaikkia maisteritasolle (järjetöntä esim. kaupallisella alalla). Motivoituneimmat jatkakoon sen ylimääräiset kaksi vuotta, muut voivat mennä töihin. Tämä myös helpottaisi alanvaihtoa ja lisäkouluttautumista myöhemmin, kun voisi muutaman työvuoden jälkeen palata tekemään ne maisteriopinnot ja kehittää osaamistaan.
Jospa siellä peruskoulussa sitten valmennuskurssien myötä ymmärrettäisiinkin keskittyä puhelimen räpläämisen sijaan opiskeluun, ehkä tuollaisen maksullisen lisäkurssin tarve opiskelemaan pääsyä varten lisäisi arvostusta ilmaista peruskoulutusta kohtaan ja siitä otettaisiin irti kaikki mikä mahdollista.