Lue keskustelun säännöt.
Taas odotan että lapsen kaveri lähtisi kotiin
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kans ne joille aina tullaan kylään. Yksikin käy heittämässä repun kotiin ja sitten tulee meille valittelemaan nälkäänsä. No, annan mä hänellekin välipalan mutta onhan se vähän ärsyttävää että aina meillä, useamman kerran viikossa.
Yksikin päivä sanoin kuudelta että nyt olisi aika lähteä kotiin. Tämä tyttö sanoi että eikun isä sanoi että voin olla kuuteen. En vaan kyennyt enää sanomaan että mutta mulle riittää nyt ja vieraat VEKS. Onneksi on hyväkäytöksinen ja mukava tyttö :)
Mus kiinnostaa että miten lapsen kaverin teillä oleminen vaikuttaa suhun? Ymmärrän jos asutte tosi ahtaasti ja rahat on tiukilla (toi välipala).
Aidosti siis ihmettelen kun itse tuskin huomaan kavereiden läsnäoloa. Syövät välipalaa kun tulevat koulusta ja tekevät läksyt. Meillä syödään päivällistä vasta klo 19 maissa ja siihen mennessä on kaverit aina lähteneet. Lisäksi on kuitenkin sen verran harrastuksiakin ettei kyläily ole jokailtaista.
Mun mielestä on ihanaa kun on kavereita ja viihtyvät meillä.
Meillä syödään päivällinen neljän aikaan ja iltapala seitsemältä jonka jälkeen sänkyyn. Lapset siis ekalla ja eskarissa.
Ok. Käyttekö töissä ja harrastaako kukaan mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kans ne joille aina tullaan kylään. Yksikin käy heittämässä repun kotiin ja sitten tulee meille valittelemaan nälkäänsä. No, annan mä hänellekin välipalan mutta onhan se vähän ärsyttävää että aina meillä, useamman kerran viikossa.
Yksikin päivä sanoin kuudelta että nyt olisi aika lähteä kotiin. Tämä tyttö sanoi että eikun isä sanoi että voin olla kuuteen. En vaan kyennyt enää sanomaan että mutta mulle riittää nyt ja vieraat VEKS. Onneksi on hyväkäytöksinen ja mukava tyttö :)
Mus kiinnostaa että miten lapsen kaverin teillä oleminen vaikuttaa suhun? Ymmärrän jos asutte tosi ahtaasti ja rahat on tiukilla (toi välipala).
Aidosti siis ihmettelen kun itse tuskin huomaan kavereiden läsnäoloa. Syövät välipalaa kun tulevat koulusta ja tekevät läksyt. Meillä syödään päivällistä vasta klo 19 maissa ja siihen mennessä on kaverit aina lähteneet. Lisäksi on kuitenkin sen verran harrastuksiakin ettei kyläily ole jokailtaista.
Mun mielestä on ihanaa kun on kavereita ja viihtyvät meillä.
En ole lainaamasi, mutta meillä ne lapsen kaverit vaikuttavat ihan suoraan minuun. Lapsesta ja kaverista lähtee enemmän ääntä kuin vain lapsesta. Jos koetan nukkua ennen yövuoroa niin en halua meille kavereita leikkimään vaan lapsi menee silloin joko ulos tai sinne kaverille, jos tahtoo jatkaa leikkejä. Teen myös työni kotoa, joten en iltavuorossaakaan halua meille lapsia leikkimään, kun koetan tehdä töitä. Ulos saa mennä aina, mutta sisällä ollaan joko rauhassa tai ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kans ne joille aina tullaan kylään. Yksikin käy heittämässä repun kotiin ja sitten tulee meille valittelemaan nälkäänsä. No, annan mä hänellekin välipalan mutta onhan se vähän ärsyttävää että aina meillä, useamman kerran viikossa.
Yksikin päivä sanoin kuudelta että nyt olisi aika lähteä kotiin. Tämä tyttö sanoi että eikun isä sanoi että voin olla kuuteen. En vaan kyennyt enää sanomaan että mutta mulle riittää nyt ja vieraat VEKS. Onneksi on hyväkäytöksinen ja mukava tyttö :)
Korjaan itseäni, siis tytöllä olisi ollut lupa olla puoli seitsemään.
Ja musta on ihanaa että lapsilla on kavereita mutta haluan aikaa myös omalle perheelle, läksyille jne. Enkä itse pidä melusta yhtään .
Usein lapsilla myös menee siihen että kumpikin pelaa puhelimellaan. Omaltani voin puhelimen ottaa pois mutta en kehtaa vieraalta. Ja kuten joku jo aiemmin kirjoitti, yleensä leikkien sijaan kiinnostaa mitä on ruokana, koska syödään, mitä minä teen, "mitä me tehdään?" , tavataan yläkerrasta alakertaan jne.Höh. Jos sulla on kotona lapsi vieraana, niin häntä ohjeistetaan, kohdellaan ja kasvatetaankin siinä kuin omiakin. Läksyt tehdään nyt, tsäbä däbä, kännykät pois, nyt on ulkoiluaika, ruoka on sitten silloin ja silloin, keittiössä ei hyppelehditä ennen kuin läksyt on tehty, jos sinne tullaan niin osallistutaan pilkkomiseen, kattamiseen, pöydän korjaamiseen jne. Omat jäljet siivotaan.
Tämä kaikki sitä suuremmalla syyllä jos lapsivieras on sellainen joka käy usein. On henkistä laiskuutta ja laiminlyöntiä olla osallistumatta sellaisenlapsen kasvatukseen, joka pyörii omissa nurkissa päivittäin. Koska jos ei puutu mitenkään, kasvattaa sitten sillai. Kaikki mitä vieraskin aikuinen tekee tai on tekemättä, vaikuttaa sen lapsen kehitykseen: ja myös oman lapsen, kun hän katsoo tilannetta vierestä ja on siinä mukana läsnä.
Kiitos, tämä avasi uuden näkökulman asiaan. Olen ensi kerralla topakampi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko hyvä idea pitää vaikka sellanen sääntö, että tiistaisin ei kavereita kylään?
Minkä ikäinen lapsesi on?Nyt on keskiviikko
Voi se sääntö siltibolla että tiistaisin ei kyläillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kans ne joille aina tullaan kylään. Yksikin käy heittämässä repun kotiin ja sitten tulee meille valittelemaan nälkäänsä. No, annan mä hänellekin välipalan mutta onhan se vähän ärsyttävää että aina meillä, useamman kerran viikossa.
Yksikin päivä sanoin kuudelta että nyt olisi aika lähteä kotiin. Tämä tyttö sanoi että eikun isä sanoi että voin olla kuuteen. En vaan kyennyt enää sanomaan että mutta mulle riittää nyt ja vieraat VEKS. Onneksi on hyväkäytöksinen ja mukava tyttö :)
Korjaan itseäni, siis tytöllä olisi ollut lupa olla puoli seitsemään.
Ja musta on ihanaa että lapsilla on kavereita mutta haluan aikaa myös omalle perheelle, läksyille jne. Enkä itse pidä melusta yhtään .
Usein lapsilla myös menee siihen että kumpikin pelaa puhelimellaan. Omaltani voin puhelimen ottaa pois mutta en kehtaa vieraalta. Ja kuten joku jo aiemmin kirjoitti, yleensä leikkien sijaan kiinnostaa mitä on ruokana, koska syödään, mitä minä teen, "mitä me tehdään?" , tavataan yläkerrasta alakertaan jne.
No oot kyllä aika lapanen aikuiseksi ihmiseksi. Miten et saa edes yksinkertaisia sääntöjä tehdyksi
Kuten että läksyt tehdään heti kun tullaan koulusta oli kavereita tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kans ne joille aina tullaan kylään. Yksikin käy heittämässä repun kotiin ja sitten tulee meille valittelemaan nälkäänsä. No, annan mä hänellekin välipalan mutta onhan se vähän ärsyttävää että aina meillä, useamman kerran viikossa.
Yksikin päivä sanoin kuudelta että nyt olisi aika lähteä kotiin. Tämä tyttö sanoi että eikun isä sanoi että voin olla kuuteen. En vaan kyennyt enää sanomaan että mutta mulle riittää nyt ja vieraat VEKS. Onneksi on hyväkäytöksinen ja mukava tyttö :)
Korjaan itseäni, siis tytöllä olisi ollut lupa olla puoli seitsemään.
Ja musta on ihanaa että lapsilla on kavereita mutta haluan aikaa myös omalle perheelle, läksyille jne. Enkä itse pidä melusta yhtään .
Usein lapsilla myös menee siihen että kumpikin pelaa puhelimellaan. Omaltani voin puhelimen ottaa pois mutta en kehtaa vieraalta. Ja kuten joku jo aiemmin kirjoitti, yleensä leikkien sijaan kiinnostaa mitä on ruokana, koska syödään, mitä minä teen, "mitä me tehdään?" , tavataan yläkerrasta alakertaan jne.Höh. Jos sulla on kotona lapsi vieraana, niin häntä ohjeistetaan, kohdellaan ja kasvatetaankin siinä kuin omiakin. Läksyt tehdään nyt, tsäbä däbä, kännykät pois, nyt on ulkoiluaika, ruoka on sitten silloin ja silloin, keittiössä ei hyppelehditä ennen kuin läksyt on tehty, jos sinne tullaan niin osallistutaan pilkkomiseen, kattamiseen, pöydän korjaamiseen jne. Omat jäljet siivotaan.
Tämä kaikki sitä suuremmalla syyllä jos lapsivieras on sellainen joka käy usein. On henkistä laiskuutta ja laiminlyöntiä olla osallistumatta sellaisenlapsen kasvatukseen, joka pyörii omissa nurkissa päivittäin. Koska jos ei puutu mitenkään, kasvattaa sitten sillai. Kaikki mitä vieraskin aikuinen tekee tai on tekemättä, vaikuttaa sen lapsen kehitykseen: ja myös oman lapsen, kun hän katsoo tilannetta vierestä ja on siinä mukana läsnä.
Kiitos, tämä avasi uuden näkökulman asiaan. Olen ensi kerralla topakampi :)
Laitat vaikka kaverin imuroimaan ja oma muksusi voi tehdä muuta kotihommaa 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kans ne joille aina tullaan kylään. Yksikin käy heittämässä repun kotiin ja sitten tulee meille valittelemaan nälkäänsä. No, annan mä hänellekin välipalan mutta onhan se vähän ärsyttävää että aina meillä, useamman kerran viikossa.
Yksikin päivä sanoin kuudelta että nyt olisi aika lähteä kotiin. Tämä tyttö sanoi että eikun isä sanoi että voin olla kuuteen. En vaan kyennyt enää sanomaan että mutta mulle riittää nyt ja vieraat VEKS. Onneksi on hyväkäytöksinen ja mukava tyttö :)
Mus kiinnostaa että miten lapsen kaverin teillä oleminen vaikuttaa suhun? Ymmärrän jos asutte tosi ahtaasti ja rahat on tiukilla (toi välipala).
Aidosti siis ihmettelen kun itse tuskin huomaan kavereiden läsnäoloa. Syövät välipalaa kun tulevat koulusta ja tekevät läksyt. Meillä syödään päivällistä vasta klo 19 maissa ja siihen mennessä on kaverit aina lähteneet. Lisäksi on kuitenkin sen verran harrastuksiakin ettei kyläily ole jokailtaista.
Mun mielestä on ihanaa kun on kavereita ja viihtyvät meillä.
En ole lainaamasi, mutta meillä ne lapsen kaverit vaikuttavat ihan suoraan minuun. Lapsesta ja kaverista lähtee enemmän ääntä kuin vain lapsesta. Jos koetan nukkua ennen yövuoroa niin en halua meille kavereita leikkimään vaan lapsi menee silloin joko ulos tai sinne kaverille, jos tahtoo jatkaa leikkejä. Teen myös työni kotoa, joten en iltavuorossaakaan halua meille lapsia leikkimään, kun koetan tehdä töitä. Ulos saa mennä aina, mutta sisällä ollaan joko rauhassa tai ei ollenkaan.
No tää on aivan järjellinen ja perusteltu syy. En minäkään suostu kaverikyläilyyn etäpäivänä vaikka meillä on tilaa ja ihan työhuonekin. Silloin mennään muualle tai ei kyläillä. Toivottavasti lapsellasi on kuitenkin joskus mahdollisuus kutsua kavereitaan kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko hyvä idea pitää vaikka sellanen sääntö, että tiistaisin ei kavereita kylään?
Minkä ikäinen lapsesi on?Nyt on keskiviikko
Kappas, viikonloppu on lähempänä kuin arvasinkaan!
Millainen vätys ei osaa asettaa lapselleen sääntöjä omassa kodissaan? Sanot vaan, että kavereita saa tuoda kotiin max. 2 kertaa viikossa, lupa pitää kysyä etukäteen, pysytään omassa huoneessa ja niiden pitää lähteä klo 19:00 mennessä. Niin helppoa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se lapsi talossanne se joka tekee päätökset ja aikuiset menevät sen mukaan?
usein näin on
Kyllä aikuinen ihminen voi sanoa, että tänään meillä voi olla esim viiteen. Huomenna voi leikit jatkua jne.
Tiedän yhdet tai kahdet vanhemmat tästä kadulta, joiden kotiin ei saa mennä. Heidän lapsensa leikkivät sisarusten kanssa.
Meille saa tulla, saa olla yötä jne.. minusta ihanaa kun lapsella kavereita. Ovat usein yötä meillä. Kun tehdään reissuja pääsee mukaan jos autoon sopii..