Asperger vanhemman lapset, millaisia ovat?

Onko kokemuksia?Minulla on asperger ja add. Kaipaisin kokemuksianne, sillä olen raskaana ja jään näköjään yksin lapsen kanssa. Ap

Rutiinit ainakin ovat lasten kanssa hyväksi mutta meteliä pitäisi jonkin verran pystyä sietämään.

Vierailija kirjoitti:

Rutiinit ainakin ovat lasten kanssa hyväksi mutta meteliä pitäisi jonkin verran pystyä sietämään.

Minulla on todella tarkat rutiinit. Metelistä en kyllä pidä yhtään. Miten se vaikuttaa lapseen jos ei jakss kuunella huutoa? Kuitenkin hoidan hänen tarpeensa vaikka huutaia yms. En pysty katsomaan ihmisiä juurikasn silmiiin. Vaikuttaako tämä lapseen? Ap

Assit välttelevät ristiriitoja, joten lapselle ei sanota ei ja lapsesta kasvaa narsistinen, täysin empatiakyvytön tunteitaan hallitsematon ja ei pidä itsestää huolta. Kokemusta 3 lapsesta, joista nuorimmainen vaimo kasvatti, lapsi kärsi aliravitsemuksesta kun äiti ei pitänyt huolta että lapsi syö. Lapsi pyörtyi ja putosi talossamme 2m korkeudesta niskalleen portaikossa. 3 päivää sairaalassa aivotärähdyksen takia, olisi voinut mennä niskat nurin. 2 vanhempaa lasta oirelevat vähemmän koska olen ollut osallisena kasvatuksessa, laittanut rajoja ja potkinut perseelle tekemään jotain ongelmilleen, mutta yksinäisyyteen vetäytyviä ja voimakas tunnemaailma heilläkin on.

Vierailija kirjoitti:

Assit välttelevät ristiriitoja, joten lapselle ei sanota ei ja lapsesta kasvaa narsistinen, täysin empatiakyvytön tunteitaan hallitsematon ja ei pidä itsestää huolta. Kokemusta 3 lapsesta, joista nuorimmainen vaimo kasvatti, lapsi kärsi aliravitsemuksesta kun äiti ei pitänyt huolta että lapsi syö. Lapsi pyörtyi ja putosi talossamme 2m korkeudesta niskalleen portaikossa. 3 päivää sairaalassa aivotärähdyksen takia, olisi voinut mennä niskat nurin. 2 vanhempaa lasta oirelevat vähemmän koska olen ollut osallisena kasvatuksessa, laittanut rajoja ja potkinut perseelle tekemään jotain ongelmilleen, mutta yksinäisyyteen vetäytyviä ja voimakas tunnemaailma heilläkin on.

Tuntemani assit taas ovat täysin päinvastaisia. Eivät tosiaan pelkää nostaa kissaa pöydälle, vaikka joku siitä mielen pahoittaisikin. Tekevät sen minkä tietävät oikeaksi. 

Mistä tämä yhtäkkinen Asperger aloitusten tulva? Vaikuttaa hieman siltä, että yksi ja  sama ihminen näitä tehtailee. 

Onko kysymääni asiaan kenelläkään vastausta? Epäilen itse, että isäni oli as, mutta en kasvanut kanssaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä yhtäkkinen Asperger aloitusten tulva? Vaikuttaa hieman siltä, että yksi ja  sama ihminen näitä tehtailee. 

Kiusaaja. Keski-ikäinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assit välttelevät ristiriitoja, joten lapselle ei sanota ei ja lapsesta kasvaa narsistinen, täysin empatiakyvytön tunteitaan hallitsematon ja ei pidä itsestää huolta. Kokemusta 3 lapsesta, joista nuorimmainen vaimo kasvatti, lapsi kärsi aliravitsemuksesta kun äiti ei pitänyt huolta että lapsi syö. Lapsi pyörtyi ja putosi talossamme 2m korkeudesta niskalleen portaikossa. 3 päivää sairaalassa aivotärähdyksen takia, olisi voinut mennä niskat nurin. 2 vanhempaa lasta oirelevat vähemmän koska olen ollut osallisena kasvatuksessa, laittanut rajoja ja potkinut perseelle tekemään jotain ongelmilleen, mutta yksinäisyyteen vetäytyviä ja voimakas tunnemaailma heilläkin on.

Tuntemani assit taas ovat täysin päinvastaisia. Eivät tosiaan pelkää nostaa kissaa pöydälle, vaikka joku siitä mielen pahoittaisikin. Tekevät sen minkä tietävät oikeaksi. 

Kielii vaan siitä, että kyseessä on todellakin kirjo. Itseä häiritsee nämä aloitukset, missä yritetään niputtaa ihmisryhmä tiukkaan nippuun ja tehdä yleistyksiä. Yksilöitä jokainen.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä yhtäkkinen Asperger aloitusten tulva? Vaikuttaa hieman siltä, että yksi ja  sama ihminen näitä tehtailee. 

Minä tein vain tämän aloituksen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assit välttelevät ristiriitoja, joten lapselle ei sanota ei ja lapsesta kasvaa narsistinen, täysin empatiakyvytön tunteitaan hallitsematon ja ei pidä itsestää huolta. Kokemusta 3 lapsesta, joista nuorimmainen vaimo kasvatti, lapsi kärsi aliravitsemuksesta kun äiti ei pitänyt huolta että lapsi syö. Lapsi pyörtyi ja putosi talossamme 2m korkeudesta niskalleen portaikossa. 3 päivää sairaalassa aivotärähdyksen takia, olisi voinut mennä niskat nurin. 2 vanhempaa lasta oirelevat vähemmän koska olen ollut osallisena kasvatuksessa, laittanut rajoja ja potkinut perseelle tekemään jotain ongelmilleen, mutta yksinäisyyteen vetäytyviä ja voimakas tunnemaailma heilläkin on.

Tuntemani assit taas ovat täysin päinvastaisia. Eivät tosiaan pelkää nostaa kissaa pöydälle, vaikka joku siitä mielen pahoittaisikin. Tekevät sen minkä tietävät oikeaksi. 

Kielii vaan siitä, että kyseessä on todellakin kirjo. Itseä häiritsee nämä aloitukset, missä yritetään niputtaa ihmisryhmä tiukkaan nippuun ja tehdä yleistyksiä. Yksilöitä jokainen.

No on jotain samoja piirteitä oltava millä perusteella saa diagnoosin. Itseäni kiinnostaisi lähinnä jääkö lapseni jostain erityisesti paitsi, kun ei kasva ns. normaalin kanssa. Tosiaan en pidä metelistä ja vietän.paljon aikaani yksin. Katsekontaktissa ongelmaa. AP

Monelta ihmiseltä puuttuu diagnoosi, joten siksi menee pelkäksi arvailuksi onko itse tai onko vanhempi asperger.

Lapsesta tuli fiksu, keskustelukykyinen ja sivistynyt, kaikenkaikkiaan hyvä tyyppi. Miinuksena uusavuttomuus, koska minulla oli paha tapa vältellä sotkua ja suojella lasta liikaa, joten en antanut lapsen itse kokeilla ja tehdä tarpeeksi, esimerkiksi syötin liian kauan, kun lapsen oma syöminen oli niin suttaista. Mutta kyllä se nyt aikuisuuden kynnyksellä alkaa vähän oppia huolehtimaan itsestään :)

Aspergerit voivat olla tosi hyviä äitejä, löydät googlella enkunkielistä materiaalia. Varmasti on myös ikäviä tapauksia, en tiedä miten olisin selvinnyt jos lapsi olisi ollut kova huutamaan tmv, mutta sattui rauhallinen persoona.

Kommentoijalla nro 4 on negatiivisia kokemuksia, joista tunnistan ristiriitojen välttämisen. Meillä se ilmeni paremmin, eli en huutanut lapselle koskaan, ihan rauhallisesti puhumalla selvittiin.

Onnea matkaan, älä ole liikaa huolissasi. Kukaan ei ole äitinä täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assit välttelevät ristiriitoja, joten lapselle ei sanota ei ja lapsesta kasvaa narsistinen, täysin empatiakyvytön tunteitaan hallitsematon ja ei pidä itsestää huolta. Kokemusta 3 lapsesta, joista nuorimmainen vaimo kasvatti, lapsi kärsi aliravitsemuksesta kun äiti ei pitänyt huolta että lapsi syö. Lapsi pyörtyi ja putosi talossamme 2m korkeudesta niskalleen portaikossa. 3 päivää sairaalassa aivotärähdyksen takia, olisi voinut mennä niskat nurin. 2 vanhempaa lasta oirelevat vähemmän koska olen ollut osallisena kasvatuksessa, laittanut rajoja ja potkinut perseelle tekemään jotain ongelmilleen, mutta yksinäisyyteen vetäytyviä ja voimakas tunnemaailma heilläkin on.

Tuntemani assit taas ovat täysin päinvastaisia. Eivät tosiaan pelkää nostaa kissaa pöydälle, vaikka joku siitä mielen pahoittaisikin. Tekevät sen minkä tietävät oikeaksi. 

Luulevat oikeaksi.

Asperger ei ole yhtä kuin empatiakyvytön tai huono vanhempi.

Voi olla, että joudut tekemään keskimääräistä enemmän töitä itsesi kanssa kuormittuessasi lapsen äänistä ja tarpeiden täyttämisestä, mutta sinänsä asperger ei ole este hyvälle vanhemmuudelle.

Antaisin muutaman neuvon:

1. Hanki tukiverkkoja jo ajoissa (isovanhemmat, ystävät, puhu neuvolassa jos tukiverkkoja ei ole jne.) jotta saat hengähdystaukoja ja pääset palautumaan.

Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on sitä varten, että kuormittuneet ja yksin vauvan kanssa olevat vanhemmat saavat lepotaukoja.

Jos tuntuu siltä, niin hae lapselle päivähoitopaikka äitiysvapaan jälkeen, jotta saat palautumismahdollisuuksia ja jaksat olla paremmin lapsen kanssa. Et ole huono vanhempi jos teet niin, vaan päin vastoin hoidat itseäsi jotta voit hoitaa lastasi.

2. Hoida itseäsi koko ajan, koita tehdä arjestanne vauvan kanssa mahdollisimman helppoa ja stressitöntä. Perusasiat pitää tietty hoitaa, mutta älå lankea ylisuorittamaan.

3. Älä ajattele liikaa katsekontaktiasiaa tms. Puhu vauvalle, koskettele ja hoivaa häntä, niin hänen tarpeensa täyttyvät ja hän saa hyvän hoivakokemuksen sinulta.

4. Älä lankea siihen kuoppaan, että sinun täytyisi olla supervanhempi kompensoidaksesi aspergerpiirteisyyttäsi.

Ei me muutkaan olla, vaikka olisi neurotyypillinen aivotoiminta.

5. Sinun ja lapsesi suhde tulee olemaan teidän kahden näköinen. Älä vertaa teitä muihin. Aseta itsesi ja vauvasi etusijalle, ja tee se teille sopivalla tavalla.

6. Muista, että vauva on pieni hetken aikaa. Sinä kyllä selviät, ja pian elämässäsi häärii pieni ihmistyyppi, jonka kanssa arki on asettunut uomiinsa, omine omituisuuksineen.

Se on periytyvää... ;)

Ihan samanlaisia kuin muutkin