Murrosikäisten vanhemmat: toivotteko koskaan, että lapsia olisi enemmän?

Kysymys siis teille, joilla ei enää ole pieniä lapsia (itselläni on). Jos teillä on esimerkiksi kaksi lasta ja niihin päätitte aikanaan tyytyä, oletteko lasten ollessa murrosikäisiä tai nuoria aikuisia koskaan ajatelleet, että "olisipa näitä lapsia enemmän"? Vai onko se ajatus järjestäen "huh, onneksi näitä ei ole enempää"?

Tuntuu, että moni pienten lasten vanhempi tulee ajatelleeksi, että haluaisi lisää lapsia ja ajattelee silloin vauvaa, taaperoa ja leikki-ikäistä ehkä jopa alakoululaista, jos oikein pitkälle ajattelee. Harva ajattelee murrosikäistä tai nuorta aikusta.