Miksi pienten lasten eronneet vanhemmat edes etsivät uutta kumppania, kun uudelleen pariutuminen ei ole kenenkään etu!
Juuri päätin suhteen 5 ja 7-vuotiaiden lasten isään. Olisin varmasti halunnut jatkaa suhdetta, jos lapsia ei olisi ollut. Mutta kun siinä ovat, ja ei se vaan toimi. Joku on aina ulkopuolinen, noin pienten kohdalla minä. Lisäksi mies ei välttämättä halua lisää lapsia, mutta minä ehkä haluan. Olemme 34-vuotiaita molemmat.
Huvittavinta on se, että näiden isukkien kriteerit ovat kuitenkin monesti tyyliin, että pitäisi olla lapseton ja nuorempi nainen, joka ilomielin hyväksyy koko paketin ja sopeutuu mukisematta tilanteeseen. Eikä tietenkään kaipaa omia lapsia.
Varsinkin ns. komeammat ja muutoin markkina-arvoltaan mielestään korkemmalla olevat lapselliset miehet havittelevat kuuta taivaalta. Oman ikäinen äiti-ihminen ei kelpaa mitenkään. Naurettavaa.
Kommentit (14)
Mua ei haittaisi olla ulkopuolinen, tykkäisin vaan tapailla silloin tällöin...
No jaa. Erosin kun lapset olivat 3, 9 ja 12v. Perustimme nykyisen mieheni kanssa uusperheen 3v myöhemmin 23v sitten.
Olen onnellinen että lapseni saivat nähdä minkälainen on rakastava ja arvostava parisuhde. Isäpuoli on rakastanut lapsia kuin omiaan ja huolehtinut heistä ensimmäisestä päivästä lähtien. Nyt jo rakastava isoisä lapsenlapsille.
Olemme yhdessä luoneet ja rakentaneet onnellisrn ja kauniin kodin lapsille, vuosien mittaan vaurastumisen myötä myös mukavuuksia joita yksin en olisi koskaan voinut antaa.
No, tärkeintä kuitenkin on ollut rakkaus ja läheisyys. Ilman noita en olisi onnellinen
Joillakin toimii, joillakin ei. Me muutettiin miehen kanssa yhteen, kun hänen lapsensa olivat 2 ja 5. Pari vuotta myöhemmin syntyi meidän yhteinen lapsi. Minulla ei ollut lapsia ennestään. Onhan tässä haasteensa ollut, mutta plussan puolella.
Sukupuolielin johdattaa elämää, ei lasten etu.
Ensin sanot, että eronneiden vanhempien ei tulisi edes etsiä uutta kumppania eli yhdenkään eronneen ei tulisi pariutua kenenkään kanssa. Sitten sanot, että niiden pitäisi itse asiassa etsiä toista eronnutta eli kahden eronneen tulisi pariutua keskenään. Etkö osaa päättää, kumpaa mieltä olet?
Itse ainakin aion yrtiyyää löytää hyvän parisuhteen jos tästä eroan. Itselläni on yksi lapsi enkä yhtään lisää halua, eli miehen tulisi olla lapseton. En etsisi lapselleni isää, sellainen hänellä jo on. Sen sijaan toivon turvallista aikuista lapselle ja toimivan parisuhteen mallia lapsen elämään.
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Erosin kun lapset olivat 3, 9 ja 12v. Perustimme nykyisen mieheni kanssa uusperheen 3v myöhemmin 23v sitten.
Olen onnellinen että lapseni saivat nähdä minkälainen on rakastava ja arvostava parisuhde. Isäpuoli on rakastanut lapsia kuin omiaan ja huolehtinut heistä ensimmäisestä päivästä lähtien. Nyt jo rakastava isoisä lapsenlapsille.
Olemme yhdessä luoneet ja rakentaneet onnellisrn ja kauniin kodin lapsille, vuosien mittaan vaurastumisen myötä myös mukavuuksia joita yksin en olisi koskaan voinut antaa.
No, tärkeintä kuitenkin on ollut rakkaus ja läheisyys. Ilman noita en olisi onnellinen
Wt-valehtelija. Vaihda vielä kerran jos vaikka elämä ois vieläkin ihqumpaa.
Kyllä mä ymärrän, miksi esim. mies, jolla lapset joka toinen viikonloppu (tämä oli ennen tosi tavallista), haluaa uuden suhteen. Eihän hänellä ole lapsia siinä arjessa.
Vierailija kirjoitti:
No normaalit eronneet pienten lasten vanhemmat etsivät kaltaistaan ei-yhdessäasumiseen perustuvaan suhteeseen.
Sellainen toimii oikein hyvin. Miksi valitsit kumppanin, joka ei ole samassa elämäntilanteessa kuin sinä?
Juuri näin. Minä etsin miestä, jolla on jo isommat lapset, eikä hinkua muuttaa saman katon alle. Jostain kumman syystä törmään vain ylinelikymppisiin lapsettomiin miehiin, jotka haluavat perustaa perheen tai sitten sellaisiin, jotka etsivät selvästikin itselleen ja lapsikatraalleen taloudenhoitajaa. n47
Vierailija kirjoitti:
Mua ei haittaisi olla ulkopuolinen, tykkäisin vaan tapailla silloin tällöin...
Paras systeemi jos ei itse halua lapsia. Minä en halua omia lapsia, mutta tyttöystävällä on kaksi lasta. Ei asuta yhdessä, mutta kun lapset on siellä isän luona, niin yleensä olla se viikko mun luona ja ku lapset palaa kotiin, niin käyn pari kolme kertaa viikossa siellä ja en jää ikinä yöksi. Niissä lapsissa ei ole mitään vikaa ja ovat mukavia tyyppejä ja ollaan käyty joka paikassa. Mä en silti jää yöksi sinne, koska haluan jotenkin kunnioittaa niitä lapsia sillä etten ole kuitenkaan niiden isä ja kyllähän ne haluaisi oman isän olevan ennemmin siellä. En halua asettaa niitä sellaseen asemaan, että nyt toi äijä asuu täällä, vaikka tullaankin hyvin toimeen. Katellaan sitä yhteenmuuttoa sitten kun lapset on isompia jne. Näin ollaan eletty neljä vuotta ja hyvin menee.
Mä etsin vain lapsetonta seurustelukumppania. Ei kiinnosta säätää puolison exän oikkujen mukaan lapset taisteluaseina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei haittaisi olla ulkopuolinen, tykkäisin vaan tapailla silloin tällöin...
Paras systeemi jos ei itse halua lapsia. Minä en halua omia lapsia, mutta tyttöystävällä on kaksi lasta. Ei asuta yhdessä, mutta kun lapset on siellä isän luona, niin yleensä olla se viikko mun luona ja ku lapset palaa kotiin, niin käyn pari kolme kertaa viikossa siellä ja en jää ikinä yöksi. Niissä lapsissa ei ole mitään vikaa ja ovat mukavia tyyppejä ja ollaan käyty joka paikassa. Mä en silti jää yöksi sinne, koska haluan jotenkin kunnioittaa niitä lapsia sillä etten ole kuitenkaan niiden isä ja kyllähän ne haluaisi oman isän olevan ennemmin siellä. En halua asettaa niitä sellaseen asemaan, että nyt toi äijä asuu täällä, vaikka tullaankin hyvin toimeen. Katellaan sitä yhteenmuuttoa sitten kun lapset on isompia jne. Näin ollaan eletty neljä vuotta ja hyvin menee.
Kiva kuulla, että tuollaisiakin miehiä löytyy. Tosin minulle sopisi sekin, että mies haluaa olla mukana enemmänkin lasten elämässä, koska lapsillani ei ole isää.
Kokemuksesi yhdestä miehestä yleistät koskemaan kaikkia miehiä ja sitä kautta jokaista suhdetta jossa on lapsia edellisestä? Ok. Mistä siis oikein halusit keskustella vai vain provoilla?
No normaalit eronneet pienten lasten vanhemmat etsivät kaltaistaan ei-yhdessäasumiseen perustuvaan suhteeseen.
Sellainen toimii oikein hyvin. Miksi valitsit kumppanin, joka ei ole samassa elämäntilanteessa kuin sinä?