Tänään on itkettänyt ja masentanut todella paljon -
Kävelin loskassa ja kurassa kadulla bussiin ja näin kun ihmiset istuivat viinilasien ja oluttuoppien äärellä kavereineen ja perheineen. Kun viimein pääsin kotiin, niin lapsi oli jo nukkumassa ja kämppä aivan kaatis, mies ei edes muistanut koko ystävänpäivää. Jotenkin tässä kulminoitui se, että on hieman eri odotukset elämältä kuin mitä nyt elän.
Kommentit (9)
Mua on myös masentanut tänään erityisen paljon. Ei ole puolisoa eikä lasta joten yksin söin illallista täällä yksiössäni.
Minä istuin juoppotoverieni kanssa iänikuisten kaljatuoppiemme ääressä ja valitimme kuinka haluaisimme että meillä olisi kotona puoliso ja lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika paljon enemmän kuin mitä monella. Etkö voisi olla tyytyväinen?
Kuivahtaneeseen avioliittoon ja siihen etten näe lastani päivisin varmaan koskaan? Siitä huolimatta että painan tuolla en tienaa mitään ja nekin mitä tienaan menee kankkulan kaivoon? Kyllä vain. Olen ihan todella kiitollinen.
Olisin ihan todella kiitollinen siitä, että elämä lakkaisi olemasta harmaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika paljon enemmän kuin mitä monella. Etkö voisi olla tyytyväinen?
Kuivahtaneeseen avioliittoon ja siihen etten näe lastani päivisin varmaan koskaan? Siitä huolimatta että painan tuolla en tienaa mitään ja nekin mitä tienaan menee kankkulan kaivoon? Kyllä vain. Olen ihan todella kiitollinen.
Olisin ihan todella kiitollinen siitä, että elämä lakkaisi olemasta harmaata.
Minulla ei ole lasta eikä varmaan koskaan tulekaan, kun kukaan ei minusta jaksa kiinnostua niin että haluaisi edes pidempää seurustelusuhdetta. Koko elämäni pyörii oikeastaan vain työni ympärillä, joka sekin on vain perusduunarin arkea raksalla... Että siinä sinulle sitä harmautta.
Tuttu tunne. Ei kyllä ole puolisoa eikä lasta, mutta muuten. Olen jotenkin ajautunut oman elämäni ulkopuolelle. Mulla oli aina ystäviä, unelmia, menoja... ja parisuhde ihmisen kanssa jonka eteen olisin tehnyt mitä vaan. Ensin meni terveys, sitten parisuhde, jossain vaiheessa huomasin, että ystävät muuttuivat hyvänpäivän tutuiksi.
Nyt olen, no, elossa. En oikein muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika paljon enemmän kuin mitä monella. Etkö voisi olla tyytyväinen?
Kuivahtaneeseen avioliittoon ja siihen etten näe lastani päivisin varmaan koskaan? Siitä huolimatta että painan tuolla en tienaa mitään ja nekin mitä tienaan menee kankkulan kaivoon? Kyllä vain. Olen ihan todella kiitollinen.
Olisin ihan todella kiitollinen siitä, että elämä lakkaisi olemasta harmaata.
Minulla ei ole lasta eikä varmaan koskaan tulekaan, kun kukaan ei minusta jaksa kiinnostua niin että haluaisi edes pidempää seurustelusuhdetta. Koko elämäni pyörii oikeastaan vain työni ympärillä, joka sekin on vain perusduunarin arkea raksalla... Että siinä sinulle sitä harmautta.
Pakko kyllä sanoa että ei kiinnosta vähääkään. Anteeksi, mutta on aika mautonta tulla vinkumaan omista valinnoistaan toisen päivitykseen.
Kyllä se siitä vielä kirkastuu. Viinilasillisen voi juoda kotonakin kyntyilänvalossa sitten kun lapsi (ja mies) nukkuu. Ei se kämppä kaaoksineen minnekään karkaa, yhtenä iltana voi vain olla. Mulla vähän samanlaista, mutta uskon että vielä se päivä paistaa risukasaankin. Siihenkin saakka yritän nauttia elämästä.
Miten tämä eroaa muista päivistä, kun päätit avautua?
Sinulla on aika paljon enemmän kuin mitä monella. Etkö voisi olla tyytyväinen?