Millaista on ollut kokemanne passiivisagressiivinen käytös?

Up

Ap:n kommenttiin sanoisin "just näin".

Näitä miellyttämisenhaluisia tai jopa mielistelijöitä on keskuudessamme. Se on varmasti muuten ihan hyvä ominaisuus mutta myös hankala juuri tuosta syystä, että jos valehdellaan usein eikä voida sanoa edes "rivien välistä" ettei pidä jostakin vaan valehdellaan, niin ei voi koskaan tietää mikä on totuus.

Yhtenä päivänä yhtä mieltä, takanapäin hetken päästä jotain muuta.

Myöhästely.

Termiä passiivis-aggressiivinen käytetään usein väärin. Mielestäni ap:n esimerkissä ei ole kyse passiivis-aggressiivisuudesta vaan jostain muusta. Tässä Wikipedian määritelmä:

Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen (myös passiivis-vihamielinen persoonallisuus) on käytöstä, jossa henkilö kohdistaa passiivista vastarintaa sosiaalisten ja ammatillisten toimintojen vaatimuksiin. Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen ilmenee avuttomuutena, itsepäisyytenä, tehtävien tai asioiden lykkäämisenä tai jättämisenä viime hetkeen, kateutena tai paheksuntana ja tarkoituksellisena tai toistuvana epäonnistumisena pyydetyissä tehtävissä, joista henkilö on yleensä yksin vastuussa.

Työyhteisössä kehottaisin varomaan näitä passiivisagressiivisia henkilöitä.

Tosin näitä on vaikea tunnistaa heti, monesti tuo toksinen piirre paljastuu vasta kun on myöhäistä.

Mutta jos huomaatte jossakin sellaisia piirteitä että edessäpäin on aina samaa mieltä, pyrkii miellyttämään mutta takanapäin tai myöhemmin edessäkin päin on eri mieltä ja vieläpä junailee asioita omaksi edukseen niin kehoitan varomaan.

Älä ikinä luota tällaseen ihmiseen esim siten että kerrot hänelle jotain mistä hän voi myöhemmin puukottaa sinua selkään.

Äläkä paljasta hänelle omia heikkoja kohtiasi sillä jos myöhemmin passiivisagressiivinen henkilö ärsyyntyy sinulle jostain, hän haluaa kostaa ja hän taatusti käyttää tuota asetta sinua vastaan.

Tai jos puhut hänelle jotain ikävää / moitit jonkun toisen henkilön työsuoritusta tms, passiivisagressiivinen henkilö voi olla siinä hetkessä kanssasi täysin samaa mieltä mutta myöhemmin kipittää kertomaan tälle moititulle henkilölle kaiken sen mitä olet hänestä sanonut ja vielä värittää sanomisia saaden asian kuulostamaan kamalalta. Ja taas on puukko selässä.

Varokaa näitä ihmisiä.

Minulla on muutamia erikoisia tilanteita ollut erään ajat sitten (vuosikymmeniä) tuntemani henkilön kanssa.

Tämä ei ehkä varsinaisesti ole passiivisagressiivisen ihmisen virallisen määritelmän mukaista, mutta rinnastan sen siihen. Saattaa olla että kaikki kumpusi rankasta kateellisuudesta ja vain ilkeän ihmisen ilkeästä perdoonasta, mutta outoa tämä oli.

Esim.

Olin pessyt koko huushollin ikkunat ja eteisen katosta lattiaan olevat isot liukuovipeilit, ko henkilö tuli kylään, ensitöikseen löysi muutamasta ikkunasta jotain viivoja tms huomautettavaa ja mainitsi niistä kuin joku tarkastaja. Kun huomasi hämmennykseni, alkoi ylitsevuotavasti pahoitella ettei hän tarkoittanut huomautella ja että onhan ikkunanpesu tosi tarkkuutta vaativaa ja hänelläkin joskus jää jotain raitoja mitä ei huomaa.

Poislähtiessään ravisteli sateenvarjoaan ihan tarkoituksella niin että roiskui eteisen peiliin ja klähmi koko lämmenellään peilin likaiseksi, vaikka tiesi kuinka inhoan ikkunoiden pesua, hämpä ei tajunnut että mieheni oli nähnyt tuon kaiken tapahtuneen kulman takaa.

Ennenkun unohdin hänet kaveripiiristäni, hän teki usein sitä että jos tiesi minun pitävän jostain paikasta tai tekemisestä, hän ei lähtenyt sinne kanssani tai ensin lupautui lähtemään mutta toistuvasti perui lähtönsä ihan viimetipassa jopa niin että sain kerran hänet kiinni valheesta.

Kerran tarvitsin kipeästi apua eräässä tilanteessa kun itsellä ei ollut autoa, tarjouduin tietysti maksamaan hänelle avokätisesti, hän lupasi ensin mutta ilmoitti samana päivänä auton olevan rikki. Eräs yhteinen tuttumme oli nähnyt hänet autolla liikenteessä tuona päivänä kuitenkin. Eikä siis kyse ollut isosta tai pitkäkestoisesta avusta, hänestä oli kai jollain sadistisella tavalla kiva jättää kaveri pulaan.

Eli sai jotain mielihyvää siitä että minäkään en voinut kokea sitä mitä olisin kaivannut tai saanut apua kun tarvitsin.

Hän vieläpä ihmetteli vuosia sen jälkeen mihin olen kadonnut enkä pidä yhteyttä. Miksikähän.

Kun puhun ei kommentoi muuta kuin mulkoilemalla, kun kysyn ei vastaa, ihan kuin ei olisi kuullut mitään.