Miksi masentuneiden annetaan viedä työpaikat työttömiltä
Haluaisin palkata uuden työntekijän mutta en voi kun meillä on "Kaarina" (nimi muutettu) joka "masentuu" joka vuosi kun säät suosivat tai on jotain muuta kivaa siviilin puolella.
Yhden saikutellassa muiden työtahti on todella tiukka ja sitten nämä tunnolliset sairastuvat ihan fyysisesti.
Tilanteelle en ole voinut tehdä muuta kuin pidentää omiakin päiviä (pois perheeltä) ja muistaa venyneitä työntekijöitä vaatimattomalla joulubonuksella.
Ehkä tilanne joskus muuttuu.
Kommentit (37)
Sillälailla se masennus vaan toimii että se uusii, ja yleensä keväisin tai joillakin syksyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennus ole kenenkään oma valinta. Samalla lailla ne sairaslomalla ovat infarktin saaneet, selkävaivaiset ja syöpään sairastuneet, etkä valita että vievät työttömien työt.
Aika harva sairastuu joka kevät/kesä ilmojen parantuessa syöpään tai saa infarktin. Tätä porukkaa löytyy kyllä monestakin työpaikasta. En ole ap.
Meidän työpaikalla 40 prosenttia miehistä nitkauttaa selkänsä sairaslomakuntoon joka vuosi elokuun 20 päivä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla 40 prosenttia miehistä nitkauttaa selkänsä sairaslomakuntoon joka vuosi elokuun 20 päivä.
Miksi silloin?
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on meitä jotka ovat masentuneita ja jatkavat töissä vaan päivästä toiseen ja vuodesta toiseen, mutta joiden elämä on tyhjää vaan.
Kunnes... saatte mitallin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla 40 prosenttia miehistä nitkauttaa selkänsä sairaslomakuntoon joka vuosi elokuun 20 päivä.
Miksi silloin?
Metsästyskausi alkaa.
Vierailija kirjoitti:
masentuneet vie meidän naiset ja työpaikat.
Ja raiskaa naiset :D
Yritystuet tällaiselta pelleltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
masentuneet vie meidän naiset ja työpaikat.
Ja raiskaa naiset :D
Tuskin, kyllä ne on ne matut.
Vierailija kirjoitti:
Yritystuet tällaiselta pelleltä pois.
Yritystuet pois työnantajilta jotka haluavat palkata lisää väkeä? Kerro ihmeessä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Yritystuet tällaiselta pelleltä pois.
En saa yritystukia. En kuulu Sipilän sukuun.
Ap
Meinaat siis että työnantaja on yleensä työntekijöidensä lasten isä. Vai miten muuten se voi sitä raskautumista varoa.
Vierailija kirjoitti:
V*ttu että ite vihaan näitä muka masentuneita ja sellasia jotka käyttävät tätä aina hyväkseen. Varo nyt ainakin ettei tää urpo raskaudu.
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennus ole kenenkään oma valinta. Samalla lailla ne sairaslomalla ovat infarktin saaneet, selkävaivaiset ja syöpään sairastuneet, etkä valita että vievät työttömien työt.
Joopa joo. Syöpäpotilashan se työt vie.
Vaikka aloitus on provo, niin tuossa on totuutta. Olin työpaikassa eräällä osastolla harjoittelemassa, jossa oli seitsemän ihmistä. Näistä kaksi teki työt, loput käyttivät aikansa sen kertomiseen, kuinka oli kiire ja kuinka perhesuhteet haittaavat töitä ja harjoittelijatkin vievät heidän aikaansa. Huvittavinta tässä oli, että me molemmat harjoittelijat olimme kokeneita ja ainoastaan ne kaksi oikeasti jotain aikaansaavaakin käyttivät aikaa siihen vähäiseen ohjaukseen, mikä oli lähinnä sellaista, mitä nyt jokaiselle uudelle työntekijälle kerrotaan, vaikka kuinka kokenut olisi, kuten mistä löytyy tavarat sekä työpaikkakohtaisia käytäntöjä jne simppeleitä asioita. Eihän nämä masentuneita ole, mutta saamattomuutta peitellään joskus masentuneisuudella. On taitolaji erottaa oikea masennus saamattomuudesta, jos siitä ei ole kokemusta.
Todellakin on ihmisiä, jotka palkkaavat työttömiä. Monesti näillä esimiehillä on itsellään työttömyystausta ja he tietävät, mikä motivaatio sitä voi olla. He myös osaavat erottaa jyvät akanoista. Oma työnantajani ei ole ollut työtön, mutta edeltäjäni on. He tunsivat toisensa jo samasta työpaikasta entuudestaan. Esimiehelläni oli pieni kynnys palkata työtön, kun entinenkin oli osaaja, tämän jäätyä eläkkeelle. Tiesin jo työttömänä ollessani, että työelämässä on todella paljon heikompaa ainesta kuin itse olen, kokemuksen perusteella. Tiedän sen yhä, vaikka olen ollutkin viimeksi työtön 2010. Työpaikan vaihtamiseenkin voi joskus olla sellainen syy, mikä ei päivänvaloa kestä.
Kyllä näitä saikuttelijoita piisaa, ei siihen mitään ”masennusta” tarvita tekosyyksi, jos ei ole työhaluja niin ei ole. Esim. entisessä työpaikassani oli henkilö, joka oli enemmän saikulla kuin töissä ja jonka työt sitten suurimmaksi osaksi kaatuivat minun niskaani. Julkinen salaisuus oli, että kyseessä oli ns. lusmuilija. Pomo yritti saada sijaisia huonolla menestyksellä ja kuulin hänen manailevan, että kuinka virassa olevalle ei vaan voida antaa potkuja vaikka kuinka haluaisi. Itse olin määräaikainen ja olisin enemmän kuin mitään halunnut jäädä, harvoin olin sairaana. No, nyt olen työtön ja ”oikeasti” masentunut. Tasan ei mene nallekarkit tässä elämässä.
Ymmärsit tuon tahallasi väärin. Sitä tarkoitti, että psyykkinen sairaus on samanlainen sairaus kuin fyysinenkin. Terveen vain on helpompi ymmärtää somaattista sairautta kuin mielen ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennus ole kenenkään oma valinta. Samalla lailla ne sairaslomalla ovat infarktin saaneet, selkävaivaiset ja syöpään sairastuneet, etkä valita että vievät työttömien työt.
Joopa joo. Syöpäpotilashan se työt vie.
Niin, kaikki masentuneethan ovat näitä lievästi alaluloisia, tahallaan ja huvikseen pienimmästäkin saikuttavia tyyppejä. Olemme yksi ja sama massa.
Masennus näkyy ihmisestä ulospäin yleensä jollain tavalla, mutta ei välttämättä alakuloisuutena ollenkaan. Masennus voi näkyä laiskuutena, mielihyvän tavoitteluna, hauskan pitämisenä ja asioiden välttelynä, ärsytyksenä, painon vaihteluina, fyysisenä sairasteluna, unohteluna, pirteän esittämisenä tai jatkuvana "turhana" saikuttamisena, nuoremmilla jopa turhana bilettämisenä.
Jotkut rupeaa keskittymään täysin vaikkapa imagon ylläpitämiseen ja ulkonäköönsä, syömiseen tai johonkin muuhun pakkomielteeseen.
Masennus ei ole sama asia, kuin masentuneelta ulospäin näyttäminen. Masentunut voi näyttää vain laiskalta, ja siinä se, vaikka kotonaan miettisi itsemurhaa ja jokainen saikku auttaa ottamaan hetken aikalisän.
Siinä kohtaa kun saikuttaminen alkaa ja työn jälki alkaa olla niin ja näin, pitäisi jo olla siellä hoidossa ja ihan kunnolla, mutta monet jatkaa pitkään työssä, vaikka teho on matalaa. Toki joskus työpaikka itsessään aiheuttaa ongelmia, ja vaihto olisi järkevää, mutta se ei ole niin helppoa.
Jos joku feikkaa masennuksensa, siinäpähän feikkaa. Yleensä taustalla on kuitenkin joku oikea mielenterveyttä kuormittava ongelma.
Ketjupolttajat ongelma, niitä oli vieläpä monta työpaikalla, ja niitä ei olis saanut vilkasta kun meni vuorotahtiin pareittain 10minuutin tauolle 3-4 kertaa tunnissa!