Tapasin tässä afrikkalaisen miehen..

Kaikki riippuu siitä miehestä ei niinkään kulttuurista. Jos jatkatte esim. miehen työnsaanti tulee olemaan kuitenkin vaikeampaa kuin suomalaisen miehen et cetera. Muuten en voi sanoa muuta kuin onnittelut. Jos kertoisin sinulle omasta miehestäni se auttaisi sinua yhtään, sillä kaikki afrikasta tulleet miehet ovat erilaisia.

Mutta kyllä kai se kulttuuri on jotain sinne päähän pistäny, niin ku meillä kaikilla.. Huomasin jo heti sen eron, että ihmetteli ku asun yksin lapsen kanssa, mietti kovasti miten pärjään ja että muka teen töitäkin :) Lähinnä tällasta perusjuttua haluisin tietää siis, mitä naiselta " odotetaan" niin sanotusti :)

Niin roimasti ainakin saisit antaa lisätietoa. Sillä " afrikkalainenhan" voi olla ihan mitä vaan. Tiukimmista tiukin muslimi, länsimaalaisista länsimaalaisin etelä-afrikkalainen ja kaikkea siitä väliltä. Onko mies mistä maasta? Mistä heimosta? Onko hän muslimi vaiko kristitty vaiko jotain muuta? (Toivon, ettei tästä tule mitään uskontotappelua, mutta voinemme olla yhtä mieltä siitä, että uskonnollakin SAATTAA olla merkitystä siihen minkälaiset arvot mies omaa, mitä yhteiselossa tulee ottaa huomioon jne).



Musta on hauskaa, että missä me suomalaiset naiset pyrimme kaikin tavoin välttelemään yleistyksiä, niin omalta mieheltä ja muutamalta muultakin olen kuullut ne kaikista parhaimmat stereotypiat eri heimoista. Esim. että kikujut ovat Kenian " nigerialaiset" : eli maine ja mammona on suhteellisen tärkeä juttu. Ja että luot taas harjoittavat fyysistä kuritusta paljon ja että merut ovat äkkipikaisia, mutta pitävät vaimoa kuin kukkaa kämmenellä. Taitoista hän ei ole tuollasta tulkintaa minulle antanut, hmm...



Mutta pointtina siis, että joo voihan jotain tosi yleisiä juttuja olla, kuten että suuri osa suomalaisista naisista on paljon itsenäisempiä kuin vaikka kenialaiset, mutta ei siis kaikki. Enkä kyllä tällaisillekaan yleistyksille turhan paljoa arvoa antaisi. Mutta kerro nyt ensin edes, että minkämaalainen mies sulla on kiikarissa?

Lukihan sulla tuossa että Ghanalainen, eli länsiafrikkalainen. Mulla ei siis siihen ole yhtikäs mitään sanottavaa, koska oma ukkokulta tulee Itä-Afrikasta...

varovasti kysellä mieheltä itseltään sitten.. Kaipa mä stressaan turhia kuitenkin :) En vaan halua että sellainen ihana mies loukkaantuu mun uteluista :/

Kyllä sellasista asioista tulee uskaltaa kysellä. Nehän on ihan tutustumis vaiheessa normaaleja asioita joita kysellään kun ollaan kiinnostuneita toisen kulttuurista, taustasta ja persoonasta.



Minä ainakin tenttasin miestäni, eikä hän siitä loukkaantunut. Ajattelin että eipähän tule myöhemmin yllätyksiä, eikä niitä ole sitten tullutkaan.

Kannattaa ehkä kokeilla miten suhde etenee omalla painollaan...tekisi mieli kuitenkin toisaalta neuvoa, että kannattaa juosta lujaa karkuun. Mutta ei siitä mitään hyötyä kuitenkaan olisi =)

Ulkomaalaisen vaimona voi varmaankin moni täällä palstoilla oleva kertoa, että ei se aina niin herkkua ole..pitää ottaa moni asia huomioon ja tulla toista vastaan monissa asioissa, myös siis sen ulkomaalaisen miehenkin.

jostainhan sitä pitää kuitenkin aloittaa, niin mikset aloittaisi sitten nyt, jos vain sinulla kiinnostusta riittää ?

Kun tutustut enemmän varmaankin huomaat millainen miehesi on, tässä jo joku mainitsi sen uskonnon, joka on tosi tärkeä jutska.

Valitettavasti nämä asiat eivät varmaankaan selviä sinulle kuin tutustumalla enemmän ihmiseen.

alisha81:

Kaikki riippuu siitä miehestä ei niinkään kulttuurista.

Jäin tähän lauseeseen vielä kiinne, olen vähän eri mieltä kanssasi Alisha..

Toki paljon riippuu myös miehestä millainen on ihmisenä, mutta toki myös kulttuuri vaikuttaa. Kulttuuri kun usein jo imetään sieltä äidinmaidosta...

Niin, että ei kannata vähätellä sanaa " kulttuuriero" sillä se juuri on ollut monessa liitossa kompastuskivenä !

Tai ei ainakaan kannata uskotella, että se on vaan ihmisestä kiinne, sillä ihmiseen vaikuttaa osiltaan se opittu tapa/kulttuuri.

-Linda-

Eli me mieheni kanssa ennen avioliittoa juteltiin KAIKESTA; millaisia ollaan ja mita halutaan vastaavasti elamassa! Missa asutaan, kaydaanko ulkomailla ja montako kertaa( esim. toisen kotimaassa), montako lasta halutaan, ihan mita vaan mieleen tuli! Ja jos jostain loukkaantuu ei taida olla sulle ' se oikea' ! Mutta onnea yritykseen!

Hei !



Niin toki kulttuurikin vaikuttaa sitä en voi kieltää. Mutta samasta perheestäkin voi tulla niin erilaisia ihmisiä, jos vertaa vaikka veljeksiä samasta perhestä, toisen kanssa voit tulla, toimeen toisen kanssa et.



Lisäksi sellainen asia, että kun esimerkiksi tuntee ihmisiä, jotka ovat olleet Suomessa yli puolet elämästään voi sanoa, että monet heistä ovat jo aika suomalaistuneita. Ihmiset muuttuvat aina johonkin suuntaan, joten kyllä sinunkin poikaystäväsi muuttuu. Tiettyjä uskomuksia lapsuuden kulttuurista kyllä varmasti aina jää.No tämä ei kyllä kuulunut aiheeseen.



Ja uskonnosta vielä esimerkiksi kaikki muslismit eivät ole yhtä uskonnollisia vaan toiset. Muslimitkin voivat olla aika maallistuneista, kuten monet evankelisluterilaiset Suomessa. Ja toiset kristityt aika äärimmäisen uskonnollisia. Myönnän kyllä, että yleensä muslimit ottavat uskontonsa vakavammin kuin kristityt.

Mielestäni nigerialaiset ja ghanalaiset filmit ovat ihan hyviä. Täytyy muistaa, että filmit ovat aina filmejä, mutta jotain niistä voi oppiakin siitä, miten noissa maissa käyttäydytään. Olen jotenkin ymmärtänyt, että nigerialaisten ja ghanalaisten suhtautuminen toisiinsa on vähän kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. Mielestäni filmit ovat hyvin saman tyyppisiä, joten siksi filmit molemmista maista käy.



Koska mies on ollut jo kaksi vuotta Suomessa, luultavasti hän ei tarvitse papereita. Jos hän tarvitsisi papereita, hän olisi ehkä varovaisempi kuin mies, joka ei tarvitse papereita. Luultavasti hän siis on luonnollisempi ja näyttää oman itsensä aika vapaasti.



Ehkä yksi suurimpia asioita meillä on, että ei kannata koko ajan korjailla miehen puheita. Hänelle puhuminen voi olla vain puhumista, eikä sisältö ole aina niin tärkeää. Miestä vain suututtaa, jos lähdet korjaamaan, että ei asiat ihan niin menneet.



Ehkä myös ei omia asioita kannata puhua liian avoimesti. Tai kannattaa ainakin kuunnella, mitkä ovat niitä asioita teidän perheessä, mitä mies ei halua kertoa eteenpäin.

Mulla ei ole kokemusta minkään sortin afrikkalaisesta miehestä, mutta olen sitä mieltä, että yksilön persoona vaikuttaa enemmän kuin kulttuuri. Kulttuurilla on tietysti merkitystä, mutta en allekirjoita sitä, että kulttuurierot sinänsä rikkoisivat liittoja. Enemmän painaa se, miten kulttuurieroja käsitellään ja nähdäänkö ne aina vain ongelmina. Pystytäänkö ottamaan etäisyyttä asioihin ja todeta, että ai, sä ajatteletkin tästä näin? Vai onko kaikki omasta ajattelutavasta poikkeava heti ongelma? Monesti voi olla vaikea nähdä, millainen ajatuksenjuoksu jonkin tavan tai teon taustalla on, mutta kun asiaan pääsee syvemmältä kiinni, on helpompi ymmärtää toista.



Sitä suuremmalla syyllä sanoisin, että mokusuhteissa kaikesta kannattaa keskustella, mitään ei voi pitää itsestään selvänä. Kumpikaan ei ole " oikeassa" tai " väärässä" . Keskustelu on tärkeää, vaikkei asioiden jakaminen tai ikävistä asioista puhuminen ehkä jommankumman kulttuuriin kuuluisikaan.

joissakin perheissä mies lähtee ulkomaille tienaamaan rahaa ja lähettää sitä kotiin.



Toisissa vanhemmat lähettävät aikuisille lapsilleen rahaa ja auttavat rahallisesti asuntojen ostamisessa jne.



Ovatko miehesi vanhemmat tai isovanhemmat koulutuksen saaneita? Onko hänellä tyopaikka vai opiskeleeko yliopistossa?

... on vaikea kaivaa vain kyselemällä vaikka sekin on ihan hyvä konsti. Avoin kysely heti alusta asti on hyvä pohja mille tahansa parisuhteelle, puolin ja toisin avoimuus. Miehellekin hyvä tottua tähän, että tämä nainen tahtoo tietää asioista.



Silti, käytäntö on paras opettaja. Eli miten mies käyttäytyy nyt sinua kohtaan, muita naisia kohtaan, äitiäsi kohtaan jne. Miten puhuu naisista, kuinka tärkeitä on omat ystävät, mitkä muut asiat ovat tärkeitä, minkälainen on elämäntapansa (vapaa-ajanviettotavat, työn merkitys, perheen merkitys (ydinperhe ja laajempi perhe) arvot, tavat, uskonto ja sen merkitys jne.)



Jos haluat kuulla yksittäisten suomalaisten puheenvuoroja monikulttuurisesta avioliitosta, mukana myös " afikkalaisten" kanssa olleita. Ei siis yleistettäviä, mutta yksittäisistä kokemuksista voi saada perspektiiviä niille haasteille, joita monikulttuurinen parisuhde tuo, vaikkakin myös rikkautta. Totuus on, että " kaikki" eivät " pysty" monikulttuurisen suhteseen, valmius tarvitaan molemmilta osapuolilta, miehelta ja naiselta. Sinikka Artevan kirja " Rakastuin ulkomaalaiseen" -tuo esiin yksittäisiä kokemuksia. Marianne Ba' cklen kirja " Karma" tuo esiin yksittäisen kokemuksen rasta-miehen kanssa avioliitosta. Näitä ei voi yleistää esim. Karma kirja on kokemuksissaan aika " karmea" , mutta niistä voi saada perspektiiviä niille kysymyksille, joita voi tarkastella etukäteen, vaikkakin tietenkin suhteen kehittyessä tulee uusia seikkoja esiin, jopa ihania ylläytyksiä voi tulla, että ei se aina ole jotain pelottavaa erillaista :) jokainen parisuhde omansa...



Mene paikanpäälle miesystäväsi maahan jos suinkin voit. Siellä näet, missä kasvuympäristössä miehesi on kasvanut ja voit kysyä seikkoja, joita et " ymmärrä" ja voit tarkkailla miesystäväsi käytöstä " paikan päällä" ja tehdä johtopäätöksiä. Voit nähdä yleisiä kulttuurisia lainalaisuuksia, mutta myös miehesi " yksiöllisyyden" . Esim. Suomessa mieheni on nähnyt ihmisten eri juhlatilanteissa ryyppäävään aika lailla, mutta nähnyt etten minä siihen osallistu...



Olen itsen käynyt Ghanassa, mutta korostan, että vain tietyllä alueella, sekin on huomioitva seikka, kun afrikkalaisissa maissa on eri heimoja/kansoja, joilla jokaisella omat traditiot ja kieli, myös uskonto vaihtelee. Ghanassa koin naisena miesten " ylivaltaa" eli minulle huudeltiin kadulla flirttaillen ja tultiin " iskemään" tuon tuostakin. Tapasin fiksuja miehiä myös, mutta naiset olivat usein taka-alalla, silti, tiedän ghanalsmiehiä, jotka ovat suomalaisen kanssa aviolituneet ja vuosia olleet yhdessä, mutta tämä oli sellainen yleinen ilmapiiri SIINÄ PAIKKAKUNNALLA, missä olin, että naiset oli ikään kuin taustalla. YKSITTÄINEN mies voi olla erilainen, mutta kun on kasvanut sellaisessa ympäristössä, on hyvä silloin tarkkailla persoonaa, käyttäyttkö samoin... Esim. suomessa on paljon naisia, joita on kasvattanut ylidominoiva äiti ja silti, ei kaikki suomalaisnaiset ole " jyrääviä" , " viimeisen sanan sanojia" .



Olen käynyt myös Itä-Afrikassa yhdessä maassa, ja siellä ei huudeltu perään eikä tultu flirttailemaan...Tosin kansallisesti naisen asema on heikompi, mutta olin sellaisen kansan/heimon parissa, jossa naiset ovat hyvin tasa-arvoisia miehien rinnalla mitä tulee koulutukseen. Naiset olivat kyllä kuitenkin kodin " valtiaita" , mutta samalla heillä oli kotiapulainen tai apulaisia, joten yksin he eivät työtä kotona tehneet, samoin usea nainen kävi kodin ulkopuolella töissä. Kultturisia eroja on monesti myös vaikea arvioida, koska väritämme niitä omien länsimaalais-suomalais-silmälasien kautta. SE, mikä meistä voi näyttää naisen tasa-arvon puutteelta, voidaan toisaalla nähdä juuri hänen kunnioittmisena. En tarkoita tässä mitään räikeitä ihmisoikeus-asioita, vaan esim. naisen paikkaa ja arvostusta äitinä ja vaimona kotinsa " vaalijana" . Esim. monessa afikkalaisessa maassa äitiä arvostetaan todella korkealla ja aikuset miehetkin voivat olla " sulaa vahaa" äitinsä edessä enemmän kuin isänsä!



Kultturierojen lisäksi vaikuttaa siis uskonnollinen vakaumus ja kuinka sitoutunut siihen on (tai tulee olemaan), " luokka" , eli onko ylempää, alempaa vai keskiluokkainen tausta, minkälaisen kotikasvatuksen on saanut ja kaiken kukkuraksi oma persoonallisuus. SEkä kuinka paljon miehesi on omaksunut länsimaista ajatustapaa jne...



Eli lyhesti: mene paikan päälle, tee havaintoja ja KYSÈLE ja arvioi... monikultturisuus on rikkaus, mutta myös haaste, johon voi hyvillä mielillä tarttua, kun kumpikin osapuoli on valmis/kykeneviä...



Ja ainahan, mikä tahansa parisuhde on riski...

Minä en niinkään kiinnitäis huomiota vanhempien, mutta hänen omaan koulutukseen kylläkin. Harvalla kehitysmaasta tulevan vanhemmilla on akateeminen koulutus, tai aika harvalla siis.



Tosiasia on että koulutus takaa paremman lähdökohdan uudessa kotimaassa ja sopeutuminen muutenkin, on kylläkin yksilöllistä, on yleensä koulutetuilla helpompaa.



Samoin kotiolot, oliko koti tasapainoinen ja millainen suhde perheenjäsenillä oli toisiinsa, vanhempien avioliitto ym. Miten hän puhuu heistä, varsinkin hänen suhteensä siskoihin ja perheen naispuolisiin jäseniin.

Millainen se on, samalailla hän kohtelee myöhemmin vaimoaan kuin sisariaan.

Enpä itsekään hirveästi vanhempien tai isovanhempien koulutuksen tuijottaisi.. Oman mieheni äiti ei esim. osaa edes lukea, mutta lapsilla on kaikilla vähintään Suomen lukio-tasoa vastaava koulutus ja itseasiassa kaikilla paisti yhdellä (koska on vielä nuori) on yliopistotutkinto tai opinnot yliopistossa kesken. Sisarusten koulutksesta ehkä voi päätellä enemmän miten paljon perheessä arvostetaan koulutusta. Mieheni äidillä ei ollut mahdollisuutta käydä koulua ja siksi (=oman vaikean elämänsä takia) hän halusi antaa lapsilleen sen mahdollisuuden parempaan elämään (eli antaa heille mahdollisuuden opiskella " kunnon ammatit" ).



Tottakai miehesi luonteeseen, arvoihin yms. vaikuttaa hänen kulttuuri- perhe-, koulutustaustat sekä uskonto ja kasvuympäristö, mutta kuitenkin hän on oma yksilönsä.. Eli parhaiten opit hänen tapansa yms. tuntemaan tutustumalla häneen. Vaikka ensin ihan kaverina ja vähän etäisyyttä pitäen..

kuitenkin tuosta naisten taka-alalla olosta sen verran että vaikka usein " naisen on vaiettava seurakunnassa Ghanassa" myös erittäin vahvoja naisia löytyy. Erityisesti tämän huomaa jos seuraa liike-elämää, naisten hallussa on paljon kaupankäynti ja perheen elanto tulee hämmästyttävän usein naisten taholta. Myös ikä ja lapset lisäävät naisen arvostusta ja valtaa.



Käykää Ghanassa ja tutustu miehesi perheeseen kuten jo ehdotettiin ja luota" naisen vaistoosi" . Mieluummin ennen avioliittoa, minä asetin tämän " ehdoksi" kun suunnittelimme avioliitoa.



Pelkästään miestä haastattelemalla on hankalaa tehdä arviota, kulttuuritausta on tosiaan kovin erilainen. Esim seurustelu on monelle vähemmän vakava asia kuin meille suomalaisille ja kotimaassa saattaa ihan hyvin jo olla vaimo ja lapsetkin.

Naineetkin miehet Ghanassa yleensä sinkkuja täällä koska perinteisesti avioliittoja ei rekisteröidä mihinkään. Moniavioisuuskin on siis vielä ihan tavallista vaikka taitaa virallisesti jo olla kiellettyä.

Toisaalta taas turhautuminen voi olla aika rankkaa, jos koulutusta ei pääse Suomessa käyttämään vaan täytyy tyytyä alempaan tasoon tai aloittaa kaikki alusta.

siiri09:

Tosiasia on että koulutus takaa paremman lähdökohdan uudessa kotimaassa ja sopeutuminen muutenkin, on kylläkin yksilöllistä, on yleensä koulutetuilla helpompaa.

Tarkoitin että koulutetulla henkilöllä yhteiskunta rakenteiden ja erilaisen kulttuurin ymmärtäminen voi olla helpompaa. Koulutettu ymmärtää myös paremmin kuinka tärkeää kielen kunnollinen osaaminen ja oma aktiivisuus asioiden oppimisessa on.



Samaten itsetunto, jota tarvitaan sopeutumiseen saatta olla monesti parempi koulutetuilla kuin ihan kouluttamattomalla henkilöllä.



Koulutukseen pääsemistäkin se helpottaa mutta ei kylläkään työnsaantia. Valitettavasti muualta saatua koulutusta kun ei täällä juuri noteerata.



Mutta koulutettu ei suostu niin helposti syrjäytymään kuin täysin kouluttamaton henkilö vaikka alussa oiskin hankalaa.