Lue keskustelun säännöt.
Tiedätkö ketään ihmistä, jolle raha ei tuonut onnea?
11.02.2019 |
Itseäni kovasti kiinnostaa, löytyykö oikeasta elämästä ihmisiä ketkä ovat kokeneet tai kertoneet jollekin sen ettei raha tuonut onnea. Itse en tällä hetkellä huonosti toimeentulevana haaveile mistään muusta kuin rahasta. Omasta näkökulmastani katsottuna erittäin varakkaat tai hyvin toimeentulevat vaikuttavat hyvinkin rennoilta, vapautuneilta ja iloisilta ihmisiltä. On kivoja suunnitelmia, lomia ja varaa tehdä asioita. Itselleni lasten vieminen uimahalliin tai elokuviin vaatii jo suunnittelua. En osaa kuvitella sitä, että raha ei toisi onnea.
Kommentit (35)
Raha ei tuo onnea, mutta se silottaa kyllä tietä. Esimerkiksi pohjaton ostaminen tai matkustelu tai muu ulkokultainen seikka ei jaksa pitkään innostaa.
Itselleni iski tyhjyys ja ahdistus siitä että kaikki tuntui olevan mahdollista eikä melkein mikään rajoittanut mitään. Aikani shoppailtua, matkusteltua ja juhlittua rauhotuin ja löysin onnen terveellisistä elämäntavoista ja ystävistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikkaita, mutta sairaita. Kumman valitsisit?
Asiaahan on tutkittu: tietyn tulotason jälkeen lisäansiot eivät enää lisää onnellisuutta. Niin kauan kuin rahan puute aiheuttaa stressiä ja ongelmia, rahan saaminen auttaa lisäämään elämän laatua. Jossain vaiheessa rikkauden janalla mennään kuitenkin tilanteeseen jossa summilla ei enää ole oikeastaan vaikutusta.
Rahapulasta pääseminen siis "onnellistaa" varmaan lähes ketä tahansa, mutta kun nälkä on tyydytetty, lisää syöminen ei enää olekaan pelkästään hyvä juttu.
Raha ei tuo onnea, mutta köyhyys tuo kurjuuden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rikkaita, mutta sairaita. Kumman valitsisit?
Parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse naimisissa varakkaan miehen kanssa. Hän tienaa liki 10 x sen mitä minä tienaan ja minullakin on keskimääräiset työssäkäyvän ansiot.
Hän tuhlaa itseensä ja lapsiinsa isoja summia. Lapsilleen ostetun lahjan hinta on usein 500-1000e. Itselleen ostelee kalliita härveleitä jatkuvasti. Näiden härveleiden hinnat ovat kymppitonneissa. Lapsensa eivät viitsi käydä kouluja (ovat yli 18vuotiaita), koska rahat ja kalliit autot putoavat syliin joka tapauksessa. Exvaimonsa on myös varakas, ostelee ylikalliita merkkivaatteita ja -laukkuja. Laukun hinta saattaa olla tonneissa.
Olen huomannut, ettei kukaan noista mainitsemistani ihmisistä ole onnellinen. Keräävät tavaraa ympärilleen ja onni tulee niiden tavaroiden näyttelemisestä muille. Alkoa kuluu. Kuvittelevat, että muiden ihmisten tulee olla heidän palvelijoitaan, koska heillä on rahaa. Kuvittelivat pääsevänsä yliopistoon erittäin haluttua ainetta lukemaan, ihan vaan sillä, että koska heillä on aina ollut kaikki parasta ja kalleinta, tuosta vaan, niin tuosta vaan Helsingin yliopistoon parasta ainetta lukemaan. Yllätys onkin ollut suuri, kun ovet eivät auenneetkaan.
Varakkuudessa on se pulma, että kun ihminen totuttaa itsensä 100ke autoihin, kymppitonnin matkoihin, kahden sadan euron neuleisiin ja tonnin laukkuihin, niin on vaikea madaltaa kulutustaan. Miltä tuntuu myöhemmin ajaa viiden tonnin ritsalla ja pukeutua henkkamaukan antimiin? Näiden ihmisten itsetunto tuntuu riippuvan laukun kalleudesta.
Itse olen ajatellut, että onnellisin on se, joka tyytyy vähimpään. Jäätelöannoksesta voi olla onnellinen, kauniista kesäpäivästä voi olla onnellinen, varsinkin jos saa paistatella päivää takapihalla. Mutta eniten onnea tuo hyvät ja lämpöiset ihmissuhteet. Että jos minulla on murhe, on olemassa joku, joka murehtii kanssani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse naimisissa varakkaan miehen kanssa. Hän tienaa liki 10 x sen mitä minä tienaan ja minullakin on keskimääräiset työssäkäyvän ansiot.
Hän tuhlaa itseensä ja lapsiinsa isoja summia. Lapsilleen ostetun lahjan hinta on usein 500-1000e. Itselleen ostelee kalliita härveleitä jatkuvasti. Näiden härveleiden hinnat ovat kymppitonneissa. Lapsensa eivät viitsi käydä kouluja (ovat yli 18vuotiaita), koska rahat ja kalliit autot putoavat syliin joka tapauksessa. Exvaimonsa on myös varakas, ostelee ylikalliita merkkivaatteita ja -laukkuja. Laukun hinta saattaa olla tonneissa.
Olen huomannut, ettei kukaan noista mainitsemistani ihmisistä ole onnellinen. Keräävät tavaraa ympärilleen ja onni tulee niiden tavaroiden näyttelemisestä muille. Alkoa kuluu. Kuvittelevat, että muiden ihmisten tulee olla heidän palvelijoitaan, koska heillä on rahaa. Kuvittelivat pääsevänsä yliopistoon erittäin haluttua ainetta lukemaan, ihan vaan sillä, että koska heillä on aina ollut kaikki parasta ja kalleinta, tuosta vaan, niin tuosta vaan Helsingin yliopistoon parasta ainetta lukemaan. Yllätys onkin ollut suuri, kun ovet eivät auenneetkaan.
Varakkuudessa on se pulma, että kun ihminen totuttaa itsensä 100ke autoihin, kymppitonnin matkoihin, kahden sadan euron neuleisiin ja tonnin laukkuihin, niin on vaikea madaltaa kulutustaan. Miltä tuntuu myöhemmin ajaa viiden tonnin ritsalla ja pukeutua henkkamaukan antimiin? Näiden ihmisten itsetunto tuntuu riippuvan laukun kalleudesta.
Itse olen ajatellut, että onnellisin on se, joka tyytyy vähimpään. Jäätelöannoksesta voi olla onnellinen, kauniista kesäpäivästä voi olla onnellinen, varsinkin jos saa paistatella päivää takapihalla. Mutta eniten onnea tuo hyvät ja lämpöiset ihmissuhteet. Että jos minulla on murhe, on olemassa joku, joka murehtii kanssani.
ja mikäs on rikkaan miehen vaimona ollessa
Vierailija kirjoitti:
Robin Williams
Kyllähän Robin Williamsille raha varmasti toi onnea ne monet vuosikymmenet kun pystyi huolehtimaan hyvin perheestään eikä tarvinnut miettiä mistä saa ruokaa.
Se, että hän sitten sairastui, ei johtunut rahasta mitenkään. Köyhä voi sairastua yhtä lailla, ja köyhä luultavasti olisi elänyt lyhyemmän aikaa kun ei olisi ollut varaa mihinkään hoitoihin.
Ansiot on ok, ei köyhyyttä, mutta ei myöskään ystäviä.
Eikö Herlinin porukoissa ainakin jollain ollut aika kurjaa?
Monia rikkaita julkkiksia on mutta heidän onnettomuutensa johtuu varmasti enemmän julkisuudesta ja sen lieveilmiöista (päihteet ym.) kun itse rahasta.