Mielipiteitä kaivataan, 3v ei syö päivällä, voinko laittaa nälkäisenä nukkumaan?

Hm. Mitä jos alkaisitte tehdä yhdessä ruokaa! Voisiko itse tehty ruoka maistua paremmalle? ;)

Nuo on ohimeneviä vaiheita. Voit antaa energiapitoista juomaa, maitoa tai jotain pientä. Pääasia että pysyy nesteytettynä.

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Älä laita nälkäisenä nukkumaan. Täytyy vain hyväksyä, että lasten keinot on ikätsonsa mukaisia - jos tulet vähän vastaan, voin taata, että hän rentoutuu. Voit ihan hyvin pitää auktoriteettisi samalla, kun sallit myös hänelle valtaa. Lapselle on ehdottoman tärkeää kokea, että hänen halunsa ovat myös tärkeitä. Muuten hän kapinoi. Tehkää enemmän yhteistyötä! Vaikka se salainen iltapiknik... Hullutelkaa välillä, korosta että ne ovat poikkeuksia, ei elämä ole niin vakavaa.

No minä Annan ruokaa kyllä

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Puuro on sian ruokaa. Ei sillä kasva.

Pois pöydästä kun temppuilee. Yhdessä tekeminen ja plydän kattaminen sekä kehuminen auttaa. Säännöllinen riittävä ulkoilu ja ruoka valmiina, ei extra välipaloja. Tarrapalkinto jos käyttäytyy kunnolla. Jos lapsen paino ei putoa kaikki kunnossa. Älä anna täyttäää mahaa maidolla.

Pari iltaa kuuntelisin nälkähuutoa, ruoka alkaisi maittaa. Aamu starttaisi reilulla aamiaisella.

4 lasta on käynyt saman koulun, jos pöydässä pelleillään ja sieltä poistutaan, tarjoilu on siltä erää loppu. Varoitan ja neuvon toki aina ensin.

Pienillä on kausia, kun pärjäävät lähes auringonvalolla. Älä lähde rumbaan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Pari iltaa kuuntelisin nälkähuutoa, ruoka alkaisi maittaa. Aamu starttaisi reilulla aamiaisella.

4 lasta on käynyt saman koulun, jos pöydässä pelleillään ja sieltä poistutaan, tarjoilu on siltä erää loppu. Varoitan ja neuvon toki aina ensin.

Mä olen kasvattanut 3 lasta ilman nälkähuutoa. Jos puuro ei ole maittanut, olen antanut jugurttia, varsinkin pienillä hampaat voivat vaivata. Keskimmäinen oli niin vilkas pienenä, että syötin samalla kun lapsi juoksi ympäri keittiötä.

Meillä ei pöydässä temppuilla. Varoitan kaksi kertaa ja kolmannella loppuu syöminen, lautanen pois, kiitos ja näkemiin.

Terve lapsi ei lautasen ääreen kuole. Jos ei ruoka maistu, niin seuraavalla ruualla sitten.

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Juu, ei tuo syömistapa onnistu meilläkään, lopputulos on että lapsi ei syö. Puuroa meilläkin syödään illalla, eikä mitään ”pientä hyvää naposteltavaa” (mistä tämä käsitys edes syntyi?).

Ongelma on se, että lapsi ei söisi mitään ennen kuin ollaan menty nukkumaan, sitten kyllä kelpaisi se puurokin. En ole antanut, vaan iltapalalla kerron että keittiö menee tämän jälkeen kiinni ja aukeaa aamulla.

Lapsi nukahtaa siis nälkäisenä. Siitä huolimatta aamupalalla sama homma, saattaa syödä lusikallisen puuroa tai neljäsosan leivästä. Naurettavan pieniä määriä siis. Sama jatkuu koko päivän, lounaalla, välipalalla, päivällisellä ja iltapalalla. Lapsi on todella hoikka, eikä missään nimessä saa tarpeeksi ravintoa.

Halusin kuulla miten muut toimisivat tässä tilanteessa? Pitäisikö siis olla hellempi ja antaa vaikka sitä puuroa nukkumaanmenon jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Puuro on sian ruokaa. Ei sillä kasva.

Ai siat saa puuroa, että ei kasvaisi?

Nro 11 oli siis Ap, pahoittelut!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Juu, ei tuo syömistapa onnistu meilläkään, lopputulos on että lapsi ei syö. Puuroa meilläkin syödään illalla, eikä mitään ”pientä hyvää naposteltavaa” (mistä tämä käsitys edes syntyi?).

Ongelma on se, että lapsi ei söisi mitään ennen kuin ollaan menty nukkumaan, sitten kyllä kelpaisi se puurokin. En ole antanut, vaan iltapalalla kerron että keittiö menee tämän jälkeen kiinni ja aukeaa aamulla.

Lapsi nukahtaa siis nälkäisenä. Siitä huolimatta aamupalalla sama homma, saattaa syödä lusikallisen puuroa tai neljäsosan leivästä. Naurettavan pieniä määriä siis. Sama jatkuu koko päivän, lounaalla, välipalalla, päivällisellä ja iltapalalla. Lapsi on todella hoikka, eikä missään nimessä saa tarpeeksi ravintoa.

Halusin kuulla miten muut toimisivat tässä tilanteessa? Pitäisikö siis olla hellempi ja antaa vaikka sitä puuroa nukkumaanmenon jälkeen?

Se pieni herkku syntyi viestistä nro 2.

Siirrä koko iltapala nukkumaanmenonjälkeiseen aikaan. Hampaat voi pestä kahteen kertaan.

Onko viikarille yökyläpaikkaa? Joskus lapsia auttaa, kun näkevät, että muualla toimitaan samoin kuin kotona. Tai onko ollut mummolla tms. ja saanut sieltä kipinän? Itse näin kerran, kun muksuni loikoi aamupäivällä vuoteella, katseli lastenohjelmaa ja mummu lusikoi vanukasta suuhun - ja lapsi oli jo koululainen. Mummun selitys: "ei se syönyt muuten".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Juu, ei tuo syömistapa onnistu meilläkään, lopputulos on että lapsi ei syö. Puuroa meilläkin syödään illalla, eikä mitään ”pientä hyvää naposteltavaa” (mistä tämä käsitys edes syntyi?).

Ongelma on se, että lapsi ei söisi mitään ennen kuin ollaan menty nukkumaan, sitten kyllä kelpaisi se puurokin. En ole antanut, vaan iltapalalla kerron että keittiö menee tämän jälkeen kiinni ja aukeaa aamulla.

Lapsi nukahtaa siis nälkäisenä. Siitä huolimatta aamupalalla sama homma, saattaa syödä lusikallisen puuroa tai neljäsosan leivästä. Naurettavan pieniä määriä siis. Sama jatkuu koko päivän, lounaalla, välipalalla, päivällisellä ja iltapalalla. Lapsi on todella hoikka, eikä missään nimessä saa tarpeeksi ravintoa.

Halusin kuulla miten muut toimisivat tässä tilanteessa? Pitäisikö siis olla hellempi ja antaa vaikka sitä puuroa nukkumaanmenon jälkeen?

Tuossa tilanteesss minä kyllä antaisin puuroa nukkumaanmenon jälkeen. Mutta vain puuroa, ei mitään makeaa. Miettisin kuitenkin, onko syömistilanteista tullut liian painostavia, jos puuro ei maistu ruokapöydässä, mutta kuitenkin heti sen jälkeen sängyssä.

Olisin taipuvainen epäilemään, että ei ole oikeasti nälkä huutaessa, vaan ei vaan haluais nukkumaan/nukahtaa/hakee huomiota sängyssä/whatever. Muuten söis kyllä viimeistään aamulla, tai sit on jotain sellaista vaivaa fysiikassa että äkkiä lääkäriin. Mulla on äärinirso lapsi, ja on ihan täysi mysteeri millä se kasvaa, kun välillä on käytännössä nälkälakossa. Olen pitänyt kiinni siitä, että ruuasta ei silti tehdä numeroa, sitä tarjotaan säännöllisesti ja saa syödä tai olla syömättä. Mihinkään erityisjärjestelyihin en siis lähtisi, terve lapsi ei lautasen ääressä nälkään kuole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Juu, ei tuo syömistapa onnistu meilläkään, lopputulos on että lapsi ei syö. Puuroa meilläkin syödään illalla, eikä mitään ”pientä hyvää naposteltavaa” (mistä tämä käsitys edes syntyi?).

Ongelma on se, että lapsi ei söisi mitään ennen kuin ollaan menty nukkumaan, sitten kyllä kelpaisi se puurokin. En ole antanut, vaan iltapalalla kerron että keittiö menee tämän jälkeen kiinni ja aukeaa aamulla.

Lapsi nukahtaa siis nälkäisenä. Siitä huolimatta aamupalalla sama homma, saattaa syödä lusikallisen puuroa tai neljäsosan leivästä. Naurettavan pieniä määriä siis. Sama jatkuu koko päivän, lounaalla, välipalalla, päivällisellä ja iltapalalla. Lapsi on todella hoikka, eikä missään nimessä saa tarpeeksi ravintoa.

Halusin kuulla miten muut toimisivat tässä tilanteessa? Pitäisikö siis olla hellempi ja antaa vaikka sitä puuroa nukkumaanmenon jälkeen?

Tuossa tilanteessa antaisin kyllä vielä nukkumaanmenoajan jälkeenkin ruokaa jos sitä tahtoo jos ei tosiaan sitten edes aamulla syö kunnolla vaikka illalla on ollut nälkä. Mutta jättäisin pois nuo iltapalalla mainitut "keittiö menee kiinni nyt"-jutut. Tarjoaisin iltapalan normaalisti ja jos oikea nälkä tulee vielä illalla, sitten vaan vähäeleisesti sapuskaa nassuun ja unille. Montaa kertaa ei toki hypättäisi enää syömässä mutta jos tuo iltahetki on ainoa, kun ruokaa reilummin uppoaa niin onhan sen lapsen syötäväkin.

Muuten toki ruoka-ajoista pitäisin kiinni, pöydästä pois jos pelleilee ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo syömistapa on sellainen, että meillä ei onnistuisi hetkeksikään. Kun lusikka tungetaan juomalasiin, lapselle ilmoitetaan, että noin ei tehdä, joko söit tarpeeksi, kiitos. Ja sitten lapsen aterimet ja lautanen pois pöydästä.

Kun lapsella on uniaikaan kamala nälkä, tarjotaan puuroa. Ei mitään pientä ja hyvää naposteltavaa, vaan nimenomaan ravitsevaa ja hyvää puuroa (joka tietty on tajuttu siinä illan aikana hauduttaa). Jos ei kelpaa, niin todetaan, että nälkä ei ole iso, hyvää yötä.

Juu, ei tuo syömistapa onnistu meilläkään, lopputulos on että lapsi ei syö. Puuroa meilläkin syödään illalla, eikä mitään ”pientä hyvää naposteltavaa” (mistä tämä käsitys edes syntyi?).

Ongelma on se, että lapsi ei söisi mitään ennen kuin ollaan menty nukkumaan, sitten kyllä kelpaisi se puurokin. En ole antanut, vaan iltapalalla kerron että keittiö menee tämän jälkeen kiinni ja aukeaa aamulla.

Lapsi nukahtaa siis nälkäisenä. Siitä huolimatta aamupalalla sama homma, saattaa syödä lusikallisen puuroa tai neljäsosan leivästä. Naurettavan pieniä määriä siis. Sama jatkuu koko päivän, lounaalla, välipalalla, päivällisellä ja iltapalalla. Lapsi on todella hoikka, eikä missään nimessä saa tarpeeksi ravintoa.

Halusin kuulla miten muut toimisivat tässä tilanteessa? Pitäisikö siis olla hellempi ja antaa vaikka sitä puuroa nukkumaanmenon jälkeen?

Auttaisiko, jos lapselle sanoisi ennen iltapalaa, että voi mennä suoraan sänkyyn, jos ei ole nälkäinen ja halua syödä iltapalaa? Jos alkaa sitten itkeä nälkäänsä sängyssä, niin a) iltapala olisi tarjolla, kun muut ovat vielä syömässä, tai b) lapselle voi muistuttaa, että hän juuri sanoi, ettei ole nälkäinen. Syy-seuraussuhde olisi paremmin lapsen hahmotettavissa, kun aikaa iltapalasta kieltäytymisen ja  nukkumaanmenon välillä ei ole kuin pari minuuttia.