Lue keskustelun säännöt.
Voiko masennuksesta parantua ilman lääkitystä?
09.02.2019 |
Kysymys oli jo otsikossa. Mulla on todettu olevan keskivaikea masennus ja odotan ensimmäistä terapia-aikaa, mutten haluaisi lääkitystä, jos se ei oikeasti ole välttämätön. Tämä on toinen masennukseni, edellinen oli reilu 10v sitten ja sillon ei oikeen mikään lääkitys tuntunut sopivan ja kun löytyi muuten sopiva niin se sitten lihotti. Toki ymmärrän, että lääkkeitä on nyt varmasti enemmän tarjolla kun tuolloin, mutta haluaisin ainakin ensin yrittää nousta tästä suosta ilman.
Lasten takia arjessa on tietty rytmi, mutta jos voisin niin nukkuisin koko päivän ja en todellakaan jaksa tehdä kaikkea päivän aikana, mitä aiemmin tehnyt ja sekin ahdistaa, etten jaksa ees lasten kanssa touhuta niin paljon mitä aiemmin ja koen syyllisyyttä siitä, että he jäävät paitsioon.
Millä muilla keinoin vois ilman lääkkeitä koittaa päästä masennuksesta eroon? Oisko tietoa tai omakohtaista kokemusta?
Neuvoista olisin kiitollinen. Tiedostan kyllä sen, että jos mikään muu ei auta, niin lääkitys on aloitettava.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkin-, pullien-, limun-, jne. muodossa oleva sokeri pois.
Itsellä auttaa ferroforte/ramavit ravintolisä.
Käytin myös venlafaxin valmistetta muutaman kuukauden.
Paras apu on omalla kohdalla ollut ruokavalion muutos masennuksen johtuessa epämääräisestä syystä.
Trauman läpikäyminen jne. muussa tapauksessa.
Olen sairastanut erilaiset masennukset.
Olen jo vuosia sitten jättänyt ruokavaliostani lisätyn sokerin pois ja mm. vilja-allergia myös rajottaa syömisiä, jotka tämän takia on hyvinkin terveellisiä. Jos nyt joskus jotain hyvää tekee mieli (todella harvoin näin tapahtuu), niin saatan syödä kermavaahtoa (en lisää sokeria) ja mansikoita tai jotain vastaavaa.
Tuota ravintolisää voisin kokeilla.
ap
Ei siitä haittaakaan ole, koska ei ole mikään lääkevalmiste.
Huomasin sinun juoksevan jonkin verran. Urheilijoillahan välillä esiintyy raudan/ferritiinin mataluutta, vaikka hemoglobiini olisikin hyvä. Itsellä oli epämääräisiä oireita vuosia ja nyt olen osannut yhdistää ne oikein mielestäni. Ja tuo ravintolisä on ollut hyvä apu minulla. Syön myös maksalaatikkoa ja sen kanssa jonkun c vitamiinin lähteen aina silloin tällöin. Kahvi ei sovi minulle, joten pyrin juomaan sitä harvoin. Kamomilla tee ja ruusunmarja tee ovat hyviä kofeiinittomia vaihtoehtoja. Kamomilla tee on auttanut epämääräiseen vatsakipuun myös.
Kaikilla ei tepsi samat asiat. Kokeilun kautta selviää vasta. Sellaisia asioita, joista ei ole haittaa kannattaa kokeilla useampi kuukausi ennen kuin lyö hanskat tiskiin.
Itse en halua ensisijaisesti lääkkeitä käyttää, mutta joskus olen joutunut, koska masennus on ollut niin paha. Olen lopettanut lääkityksen kuitenkin muutamien kuukausien käytön jälkeen. Itselle ei ole tullut pahoja vieroitusoireita joita joillekin tulee.
Masennus on inhottava tauti, enkä toivo sitä kenellekään. Toivottavasti löydät ratkaisun tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, mutta elämän on muututtava hyvin radikaalisti. On alettava rohkeasti elämään omenlaista elämää ja sanottava ei kaikelle muulla.
Onnea yritykseen! Hyvin se menee.
Nimimerkki. Kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalio kuntoon! Suolisto on toiset aivot!
Tämän olen tehnyt jo vuosia sitten.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, mutta elämän on muututtava hyvin radikaalisti. On alettava rohkeasti elämään omenlaista elämää ja sanottava ei kaikelle muulla.
Onnea yritykseen! Hyvin se menee.
Nimimerkki. Kokemusta on
Mitä tuo omanlainen elämä tarkottaa? En koe tätä omaa tämän hetkistä elämääni mitenkään vastenmielisenä vaan tämä masennukseni on tällä kertaa ilmeisimmin aiheutunut useista tapahtumista, joita oma pää ei ns. kestä ja pelkkä läheisten kanssa puhuminen ei ole auttanut tai edes se kuuluisa aika.
ap
Gorillat ovat oikeasti kasvissyöjiä eikä ne syö banaania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi tietää, masennukset ja ihmiset ovat niin yksilöllisiä. Terapia ehkä paras tapa hoitaa mielenterveysongelmia jos vain synkkaa yhteen terapeutin kanssa.
Asennoitumista kannattaa miettiä, en siis meinaa että "otat vaan itseäsi niskasta kiinni ja piristyt puhtaalla tahdonvoimalla" koska jos se toimisi noin, ei olisi olemassa masennusta. Lähinnä silleen että koitat miettiä sellaista tekemistä mikä olisi kivaa (huono homma on, että välillä masentaa niin paljon että mikään ei tunnu kivalta).
Itselle pitää myös antaa a) anteeksi ja b) armoa. Ts. taputa itseäsi selkään aina kun teet jotain tarpeellista ja älä ruoski itseäsi jos hommat eivät masennuksen takia mene ihan putkeen. Puhu tuntemuksista läheisille ihmisille sen verran kun pystyt. On ihan ok pyytää apua.
Jos kumminkin joudut syömään lääkkeitä, niin on sentään olemassa se hyvä puoli että depislääkitys kehittyy jatkuvasti ja myös ei-lihottavia vaihtoehtoja on. Itselläni toimii Voxra erittäin hyvin: olo on energisempi, iloisempi ja eipä tämä lihotakaan, amfetamiinin kaukainen sukulaisaine kun on. XD
Vierailija kirjoitti:
Ei voi tietää, masennukset ja ihmiset ovat niin yksilöllisiä. Terapia ehkä paras tapa hoitaa mielenterveysongelmia jos vain synkkaa yhteen terapeutin kanssa.
Asennoitumista kannattaa miettiä, en siis meinaa että "otat vaan itseäsi niskasta kiinni ja piristyt puhtaalla tahdonvoimalla" koska jos se toimisi noin, ei olisi olemassa masennusta. Lähinnä silleen että koitat miettiä sellaista tekemistä mikä olisi kivaa (huono homma on, että välillä masentaa niin paljon että mikään ei tunnu kivalta).
Itselle pitää myös antaa a) anteeksi ja b) armoa. Ts. taputa itseäsi selkään aina kun teet jotain tarpeellista ja älä ruoski itseäsi jos hommat eivät masennuksen takia mene ihan putkeen. Puhu tuntemuksista läheisille ihmisille sen verran kun pystyt. On ihan ok pyytää apua.
Jos kumminkin joudut syömään lääkkeitä, niin on sentään olemassa se hyvä puoli että depislääkitys kehittyy jatkuvasti ja myös ei-lihottavia vaihtoehtoja on. Itselläni toimii Voxra erittäin hyvin: olo on energisempi, iloisempi ja eipä tämä lihotakaan, amfetamiinin kaukainen sukulaisaine kun on. XD
Kyllä sen verran kaukainen kuulemma kemistin mukaan, että kun sitä hieman kokkaa, saa sitä itseään...
Luin voxrasta, että se on kaameeta myrkkyä ihmiselle ja alkaa näyttää narkilta… Onko totta?
Itse kokeillut vain muutamia kuukausia venlafaxiinia ja se auttoi, mutta pidempään en uskalla syödä ettei aiheuta pysyviä haittoja... Lääketiede kun ei ole tarpeeksi kehittynyt todistaakseen näitä asioita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmissuhteita kannattaa myös miettiä ja niitä tuntemuksia mitä aiheuttavat. Ja luottaa omiin tuntemuksiin, vaikka ei osaisi sanottaa, että miksi tunne tulee!
Itse nykyisin tiedostan, että joistain ihmisistä vain jää huono olo moneksi päiväksikin. Varmaan vaikea, ellei mahdotonta parantua tällaisen henkilön lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli jo otsikossa. Mulla on todettu olevan keskivaikea masennus ja odotan ensimmäistä terapia-aikaa, mutten haluaisi lääkitystä, jos se ei oikeasti ole välttämätön. Tämä on toinen masennukseni, edellinen oli reilu 10v sitten ja sillon ei oikeen mikään lääkitys tuntunut sopivan ja kun löytyi muuten sopiva niin se sitten lihotti. Toki ymmärrän, että lääkkeitä on nyt varmasti enemmän tarjolla kun tuolloin, mutta haluaisin ainakin ensin yrittää nousta tästä suosta ilman.
Lasten takia arjessa on tietty rytmi, mutta jos voisin niin nukkuisin koko päivän ja en todellakaan jaksa tehdä kaikkea päivän aikana, mitä aiemmin tehnyt ja sekin ahdistaa, etten jaksa ees lasten kanssa touhuta niin paljon mitä aiemmin ja koen syyllisyyttä siitä, että he jäävät paitsioon.
Millä muilla keinoin vois ilman lääkkeitä koittaa päästä masennuksesta eroon? Oisko tietoa tai omakohtaista kokemusta?
Neuvoista olisin kiitollinen. Tiedostan kyllä sen, että jos mikään muu ei auta, niin lääkitys on aloitettava.
Tältä palstalta saa vertaistukea. Täällä on todella paljon asiantuntijoita. ns. "varttihulluja", jotkut jopa enemmän.
Ruokavalio kuntoon! Suolisto on toiset aivot!