Dominoiva koira?

Tuo on ihan normaalia aktiivisen pennun käytöstä, ei mitään dominointia. Helpoimmalla pääset kun ehkäiset tilanteet ennalta.

Siltä varalta että tämä ei olekaan trolli, niin:

Sellaista kuin dominoiva koira ei ole olemassakaan. Tuo on normaalia vilkkaan pentukoiran käytöstä. Vie koirasi koirakouluun tai käykää yksityistunneilla osaavan kouluttajan luona. Koiran dominoivuus/johtajuuden tavoittelu on nykytiedon valossa höpöhöpöä.

Koira tarvitsee muutakin tekemistä kuin lenkit ja pihalla oleilu, ja se muu tekeminen on aivojumppaa. Siihenkin saatte vinkkejä kouluttajalta.

Milloinkas käytte lenkillä? 

Ei tuo käytös ole dominoivaa nähnytkään. Se on vaan vilkas ja pentumainen. Rauhoittuu kyllä parin vuoden ikään menessä.

- terrierikasvattaja

Koira on nuori, joten kehittyy kyllä vielä. Meillä oma koira käytti meitä puruleluina koko ensimmäisen vuoden ja kaikki kieltäminen sai koiran vain innostumaan. Koiramme on nyt neljä ja tilanne on jo aivan toinen, joten kyllä teilläkin on varmasti vielä paljon positiivista kehitystä edessä.

Tärkeintä on riittävä lenkittäminen ja sen jälkeen tottelevaisuuskoulutus (rauhallinen sellainen, josta ei saa tulla valtataistelua).  Arkeen kannattaa lisätä mahdollisimman paljon juttuja, joista koira pitää, mutta jotka kaikki se saa vain ihmiseltä ja vain silloin kun se käyttäytyy toivotulla tavalla. Koira alkaa kiinnittää enemmän huomiota omistajaan, kun omistajan läsnäolo tarkoittaa jotain kivaa. Kun koira riehuu, se kannattaa ottaa ihan vaikka reilusti jalkojen väliin ja antaa rauhoittua siinä, kunnes korvat alkavat taas toimia ja se malttaa kuunnella ja tehdä ohjeiden mukaan. Kärsivällisyyttä vain, vaikka nyt tuntuisikin toivottomalta. 

Koirasi on vilkas ja aktiivinen nuori. Se tarvitsee riittävästi järkevää tekemistä sekä peruskoulutusta. Kuvailemasi käytös ei ole dominanssia, vaan koirasi on normaali teinikoira jota ei vain ole neuvottu koirien tavoille. Tutustu ensin perusasioihin https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/johtajuus-j… ja sitten ilmoittaudu koirasi kanssa koirakoulun perustottelevaisuuskurssille. Voisitte hyötyä muutamasta yksityistunnista alkuun, koska koirasi on nyt haastavassa iässä ja ilmeisesti pohja yhteistyölle ihmisen kanssa on jäänyt pikkupentuaikana rakentamatta. 

Ainoa neuvo minkä osan antaa, on että koiraa ei saisi kasvattaa agressiivisesti. Eli tarkkana siitä, ettei äänensävysi kuulosta raivo. Koira aistii herkästi epäkunnioituksen, ja siitäkin voi tulla aggressiivinen. Eli ihan vain lempeästi ja johdonmukaisesti, koiran seurasta nauttien, uusia tapoja. Et sinäkään oppisi päivässä vieraan miehen kodin tavoille.

Mulla oli saksanpaimenkoiran ja rottweilerin risteytys (uroskoira kyseessä), joka kanssa käyttäytyi samalla lailla (ainoastaan minulle, ei silloiselle miehelle). Tuttu, joka kouluttaa poliisikoiria työkseen, tuli käymään ja sanoi, että koira hakee laumassaan paikkaa tuossa iässä. 

Mun mielestä silloin omituinen neuvo häneltä oli "alistaa" koira lattialle aina kun nuo kantapäitten näykkimiset ym. alkoi. Eli niskavilloista kiinni ja pää lattiaan, ja sitten sen päälle "seisomaan" nelinkontin, tarvittaessa kiinni pitäen, kunnes rauhoittuu ja kääntyy selälleen paljastaen vatsan ja kaulan. 

En tiedä miten eläinystävällinen tämä keino oli, mutta se tepsi, ja muutaman kerran jälkeen minä olin pomo. 

Seuraavan, astetta isomman (uros)koiran kanssa kävin sitten jo ihan suosiolla useammankin koulutuskurssin ihan pennusta asti. Koira painaa nyt 60kg mutta tottelee aina. 

Mulla on ollut muutama vahvaluontoinen koira(rotu). Täällä näköjään kukkahattutädit antaa neuvojaan. Ei siinä mitään, voithan sä niitä kuunnella. Itse olen alistanut koirat. Ottamalla niskalenkin, kääntämällä selälleen ja istumalla päälle. Irti en päästä ennenkuin antautuu. Mä en koiralta mitään perseilyä ala katsomaan. Ett saat hajoittaa koko mun omaisuuden ja mä vaan vieressä annan sen tapahtua ja mietin että vedettäiskö 10 kilsaa lisää? Not.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa neuvo minkä osan antaa, on että koiraa ei saisi kasvattaa agressiivisesti. Eli tarkkana siitä, ettei äänensävysi kuulosta raivo. Koira aistii herkästi epäkunnioituksen, ja siitäkin voi tulla aggressiivinen. Eli ihan vain lempeästi ja johdonmukaisesti, koiran seurasta nauttien, uusia tapoja. Et sinäkään oppisi päivässä vieraan miehen kodin tavoille.

Voi hellan lettas kui ihkuu. Mikä koira sulla on? Puudeli vai mopsi?

treffit kirjoitti:

Mulla oli saksanpaimenkoiran ja rottweilerin risteytys (uroskoira kyseessä), joka kanssa käyttäytyi samalla lailla (ainoastaan minulle, ei silloiselle miehelle). Tuttu, joka kouluttaa poliisikoiria työkseen, tuli käymään ja sanoi, että koira hakee laumassaan paikkaa tuossa iässä. 

Mun mielestä silloin omituinen neuvo häneltä oli "alistaa" koira lattialle aina kun nuo kantapäitten näykkimiset ym. alkoi. Eli niskavilloista kiinni ja pää lattiaan, ja sitten sen päälle "seisomaan" nelinkontin, tarvittaessa kiinni pitäen, kunnes rauhoittuu ja kääntyy selälleen paljastaen vatsan ja kaulan. 

En tiedä miten eläinystävällinen tämä keino oli, mutta se tepsi, ja muutaman kerran jälkeen minä olin pomo. 

Seuraavan, astetta isomman (uros)koiran kanssa kävin sitten jo ihan suosiolla useammankin koulutuskurssin ihan pennusta asti. Koira painaa nyt 60kg mutta tottelee aina. 

On totta, että 5-8 kk iässä on ns. laumanmuodostusikä, mutta käytännössä koirat ei laske ihmisiä laumassaan ollenkaan tähän porukkaan jonka kanssa välejä ja arvoasemia selvitellään, vaan vain mahdolliset toiset koirat. Ihmisten eleet ja olemus on liian erilaisia, jotta koira katsoisi niitä tuossa mielessä samaan porukkaan ollenkaan.

Selättämiset yms on aika huono koulutuskeino. Toki, useimpiin koiriin toki toimii, mutta ei siksi että se olisi joku pomouden osoitus vaan ihan siksi että se on epämiellyttävä rangaistus. Varsinkin pehmeähkö koira alkaa välttää käytöksiä, joista tietää että saa rangaistuksen ja siksi tottelee. Saman käytöksen muutoksen saisi kuitenkin saada aikaan myös ilman rangaistuksia, ihan vaan palkkioon ja huomiotta jättämiseen perustuvalla, eläinystävällisemmällä koulutustavalla. Lisäksi, jos on iso ja ihan oikeasti vähän häijymmän luontoinen koira, niin tuohon alistamistappeluun käyminen voikin johtaa epätoivottuun lopputulokseen jossa joko koira voittaa fyysisen mittelön, tai sitten näennäisesti alistuu mutta ei muuta käytöstä pätkääkään silti, koska se on sen verran kova luonne että rangaistus oli sille lähinnä yhdentekevä.

Kouluttamista voi aina suositella, ja ihan pienestä asti. Ei pidä kuitenkaan panikoida jos tuollainen pentukoira ei aina tottele vaan välillä kaahottaa päättömästi menemään, tai on muuten vaan yleisesti villi välillä -se on vain luonnollista. Petoeläinten pennut nyt vaan on aika rajuja leikeiltään. Itse annan nuorten koirien aika vapaasti kaahottaa, ja silti mulla on pari tottelevaisuusvaliotakin meidän porukassa,. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut muutama vahvaluontoinen koira(rotu). Täällä näköjään kukkahattutädit antaa neuvojaan. Ei siinä mitään, voithan sä niitä kuunnella. Itse olen alistanut koirat. Ottamalla niskalenkin, kääntämällä selälleen ja istumalla päälle. Irti en päästä ennenkuin antautuu. Mä en koiralta mitään perseilyä ala katsomaan. Ett saat hajoittaa koko mun omaisuuden ja mä vaan vieressä annan sen tapahtua ja mietin että vedettäiskö 10 kilsaa lisää? Not.

On se jännä, kuinka on itse pärjännyt vahvaluonteisten koirien kanssa ilman niskalenkkiä, tai muita fyysisiä keinoja.

No, valitettavasti kaikki eivät osaa kasvattaa koiria, joten joutuvat käyttämään väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa neuvo minkä osan antaa, on että koiraa ei saisi kasvattaa agressiivisesti. Eli tarkkana siitä, ettei äänensävysi kuulosta raivo. Koira aistii herkästi epäkunnioituksen, ja siitäkin voi tulla aggressiivinen. Eli ihan vain lempeästi ja johdonmukaisesti, koiran seurasta nauttien, uusia tapoja. Et sinäkään oppisi päivässä vieraan miehen kodin tavoille.

Voi hellan lettas kui ihkuu. Mikä koira sulla on? Puudeli vai mopsi?

En ole tuon alkuperäisen kirjoittaja mutta olen myös sitä mieltä, että aggressiivisuus ei kuulu mitenkään koirien kouluttamiseen. Minulla on tällä hetkellä walesinterrieri ja siperianhusky, ei mitään pieniä ns. helppoja seurakoiria.

Omat koirani tosin on sitä luonnetta, että  ne tuskin "aistisivat epäkunnioitusta" tai piittaisivat paskaakaan vaikka aistisivatkin, sen kun toteaisivat että jaa, emännällä on huono päivä. Toisaalta juuri tällaisiin koviin luupäihin rangaistukset kaikkein huonoiten tehoaa, vaikka usein toisin luullaan. Sellainen rangaistus joka oikeasti niitä hetkauttaisi voisi jo aiheuttaa vakavia ruumiinvammoja, pienempi taas ei auta. Siksi koulutan aina vain hyvällä, ehdollistamalla, palkkioiden kautta. 

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Mulla oli saksanpaimenkoiran ja rottweilerin risteytys (uroskoira kyseessä), joka kanssa käyttäytyi samalla lailla (ainoastaan minulle, ei silloiselle miehelle). Tuttu, joka kouluttaa poliisikoiria työkseen, tuli käymään ja sanoi, että koira hakee laumassaan paikkaa tuossa iässä. 

Mun mielestä silloin omituinen neuvo häneltä oli "alistaa" koira lattialle aina kun nuo kantapäitten näykkimiset ym. alkoi. Eli niskavilloista kiinni ja pää lattiaan, ja sitten sen päälle "seisomaan" nelinkontin, tarvittaessa kiinni pitäen, kunnes rauhoittuu ja kääntyy selälleen paljastaen vatsan ja kaulan. 

En tiedä miten eläinystävällinen tämä keino oli, mutta se tepsi, ja muutaman kerran jälkeen minä olin pomo. 

Seuraavan, astetta isomman (uros)koiran kanssa kävin sitten jo ihan suosiolla useammankin koulutuskurssin ihan pennusta asti. Koira painaa nyt 60kg mutta tottelee aina. 

On totta, että 5-8 kk iässä on ns. laumanmuodostusikä, mutta käytännössä koirat ei laske ihmisiä laumassaan ollenkaan tähän porukkaan jonka kanssa välejä ja arvoasemia selvitellään, vaan vain mahdolliset toiset koirat. Ihmisten eleet ja olemus on liian erilaisia, jotta koira katsoisi niitä tuossa mielessä samaan porukkaan ollenkaan.

Selättämiset yms on aika huono koulutuskeino. Toki, useimpiin koiriin toki toimii, mutta ei siksi että se olisi joku pomouden osoitus vaan ihan siksi että se on epämiellyttävä rangaistus. Varsinkin pehmeähkö koira alkaa välttää käytöksiä, joista tietää että saa rangaistuksen ja siksi tottelee. Saman käytöksen muutoksen saisi kuitenkin saada aikaan myös ilman rangaistuksia, ihan vaan palkkioon ja huomiotta jättämiseen perustuvalla, eläinystävällisemmällä koulutustavalla. Lisäksi, jos on iso ja ihan oikeasti vähän häijymmän luontoinen koira, niin tuohon alistamistappeluun käyminen voikin johtaa epätoivottuun lopputulokseen jossa joko koira voittaa fyysisen mittelön, tai sitten näennäisesti alistuu mutta ei muuta käytöstä pätkääkään silti, koska se on sen verran kova luonne että rangaistus oli sille lähinnä yhdentekevä.

Kouluttamista voi aina suositella, ja ihan pienestä asti. Ei pidä kuitenkaan panikoida jos tuollainen pentukoira ei aina tottele vaan välillä kaahottaa päättömästi menemään, tai on muuten vaan yleisesti villi välillä -se on vain luonnollista. Petoeläinten pennut nyt vaan on aika rajuja leikeiltään. Itse annan nuorten koirien aika vapaasti kaahottaa, ja silti mulla on pari tottelevaisuusvaliotakin meidän porukassa,. 

Olen samaa mieltä tuosta alistamisesta, että se ei oikein ole mistään päin kotoisin koulutusmetodina. Se menee vähän samalla tavalla kuin ihmistaaperon kanssa. Jos taapero lyö sinua ja lyöt sitten takaisin osoittaaksesi, että lyöminen sattuu. Taapero ei laske yhteen kaksi plus kaksi, vaan jää ihmettelemään miksi löit häntä. Alistaminen saa koirankin vain ihmettelemään, miksi emäntä tai isäntä tekee sille jotain noin kurjaa, vaikka se itse olisi juuri purrut nilkkasi verille. Koira ei vedä samanlaisia johtopäätöksiä kuin ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut muutama vahvaluontoinen koira(rotu). Täällä näköjään kukkahattutädit antaa neuvojaan. Ei siinä mitään, voithan sä niitä kuunnella. Itse olen alistanut koirat. Ottamalla niskalenkin, kääntämällä selälleen ja istumalla päälle. Irti en päästä ennenkuin antautuu. Mä en koiralta mitään perseilyä ala katsomaan. Ett saat hajoittaa koko mun omaisuuden ja mä vaan vieressä annan sen tapahtua ja mietin että vedettäiskö 10 kilsaa lisää? Not.

Ei tietenkään tarvitse antaa tapahtua, vaan opetetaan tilalle uusia käytöksiä positiivisin menetelmin. Tuollainen selälleen kääntäminen ja päälle istuminen ei opeta oikein mitään, korkeintaan se on aivan ylimitoitettu tapa opettaa "ei" tai "lopeta" käsky, jonka voisi opettaa pelkällä hyvälläkin.

Itse alan jo 8-viikoisesta alkaen opettaa "lopeta mitä tahansa olet tekemässä ja ota kontakti emäntään" käskyä, leikin ja palkkioiden avulla, joten tuollaisessa tilanteessa jos nuori koira on tuhotöissä, voin käyttää sitä, ja koira erittäin todennäköisesti tottelee, koska on ehdollistunut jo vahvasti reaktioon käskysana -> totteleminen, se tulee selkärangasta eikä sitä mietitä. Jos ei tottelisi, koska olisi niin kiihtynyt tms, voisin kyllä ottaa koirasta kiinni ja pitää paikallaan niin ettei voi jatkaa tuhoamista ja rauhoittuu vähän pakolla, mutta sen kummempaa väkivaltaa en tilanteessa käyttäisi. 

Hihnassa käveleminenkin opetetaan meillä naksuttimen ja palkkioiden avulla. Kovin rangaistus mitä käytän tässä on se, että vetämällä ei edetä, eli jos koira kiskoo, minä pysähdyn ja koska koira on hihnassa, sekin pakkopysähtyy. Mutta heti jos koira taas katsoo minuun ihmetellääkseen että miksi ei edetä, ja hihna vähän löystyy, niin palkkiota ja kehut.

Kyllä minä olen joutunut pari kertaa ottamaan koiran kanssa painimatsin että se on tullut selväksi kuka on lauman johtaja. Jos koira tosissaan alkaisi puremaan ja tappelemaan, niin hankkiutua on eroon koko koirasta.

Feel you.

En tiedä, onko tuo dominanssi sitten väärä termi kuvaamaan koiraa, mutta kyllä ihan oikeasti on selviä eroja koirissa sen suhteen, minkä verran ne ovat valmiita ajautumaan konfliktiin omistajan kanssa.

Jotkut ovat luonnostaan nöyrempiä, jotkut välttävät konfliktia, jotkut eivät välitä ja jotkut jopa hakeutuvat siihen tilanteeseen, että saavat vähän taistella omistajan kanssa ja jopa palkkaantuvat siitä. Tällä hetkellä mulla on tuollainen viimeiseksi mainitsemani, ja kohtelen sitä ihan eri tavalla kuin aiempaa, nöyrää ja ohjaajapehmeää koiraani. 

Ensinnäkin pitää muistaa se, että koira toimii aina siten kuin se kokee palkitsevana. Siinä missä jollekin toiselle koiralle ärähtäminen tai vaikka se vesisuihke toimii rangaistuksena ja viretilaa laskevana tekijänä, jollekin toiselle, taistelutahtoiselle ja mahdollisesti saalisviettiselle koiralle se saattaakin olla palkka. 

Tuon nykysen kanssa toimin niin, että ennaltaehkäisen tilanteita niin paljon kuin mahdollista, että komentaminen jäisi minimiin. Jokainen käsky pitää saattaa loppuun asti, ettei komentamisesta tule koiralle vain sanahelinää, siksi ennaltaehkäisy on tärkeää.

Lisäksi en palkkaa sitä siitä, että se puree mua. En puhu sille mitään, en ota edes katsekontaktia siihen. Otan sitä rauhallisesti pannasta kiinni ja vien portin taakse rauhoittumaan. Tai pääasiassa, ei sitä ihan aina pinna pidä, kun etenkin väsyneenä joskus savu nousee korvista. :D

Sen lisäksi sun pitäisi tehdä itsestäsi kiinnostava koiran silmissä, eli miettiä, minkä se kokee palkkana jos omistajalle urputtamista ei lasketa. Onko se ahne? Tykkääkö leikkiä leluilla? Pihalla voisit aluksi toimia vaikka niin, että kun koira edes vilkasee sua, niin palkkaat sen jo siitä. Hyppäät vaikka ylös ja kiljaset kehut ja sellainen palkka perään josta koira todella pitää. Aivan varmasti se alkaa pian pitämään sua silmällä pihalla, ja pohja kouluttamiselle on luotu. 

Tuon ikäisen ja luontoisen koiran kanssa kannattaa pyrkiä kouluttamaan pääosin hyvällä. Paljon hassuttelua ja leikkiä, alat itsekin nähdä koiran paremmassa valossa sen myötä ja se toimii molempiin suuntiin. :) 

Tsemppiä, kyllä se siitä, ja muista, että kyllä se siitä aikuiseksikin vielä kasvaa. 

Tuo on metsästyskoira. Käytättekö sitä metsällä vai pidättekö vain sohvakoirana? Ei ihme jos sillä pää leviää.

Koirasi ei ole dominoiva. Sen kasvatus on lähtenyt pieleen jo kasvattajalla, jolloin koira on leimautunut enemmän muihin koiriin kuin ihmisiin. Sitä ei siis lähtökohtaisesti ihminen kiinnosta, siksi se ei tottele ja tekee mitä haluaa. Myös johtajuus puuttuu. 

Ensimmäinen haasteellisin tehtäväsi olisi saada koira kontaktiin, eli saada se kiinnostumaan sinusta. Se ei tapahdu minkäänlaisella alistamisella, jolloin romutetaan luottamus. Johtajaan pitää pystyä luottamaan, eikä niin, että johtajaa totellaan pelosta. Sellainen on huono johtaja ja koirasta ei saa koskaan täysin luotettavaa väkivaltaisesti alistamalla.

Valitettavasti en ennusta teille auvoisaa helppoa tulevaisuutta. Lue koirakirjoja ja netin ongelmakoira-palstoja, niistä saat parempia vinkkejä kuin täältä. Joudut tekemään joka tapauksessa PALJON töitä. Joudut aloittamaan käytännössä ihan pikkupentualkeista, vaikka koirasi on jo yli-ikäinen monen herkkyyskauden suhteen.

Saako liikuntaa ja pääseekö metsään vai onko jonkun aktivointitötterön armoilla? (nuuhkinta rauhoittaa, joten aktivoi piilottelemalla nappuloita pitkin asuntoa)

Yksi koiristani arvosti enemmän lähes jähmeää vähäeleisyyttä ja hiljaista ja rauhallista lähestymistapaa. Silloin totteli kuin unelma. Komentelu ja nopeat liikkeet saivat sen vain kiihtymään ja olemaan arvostamatta lainkaan.