Soveltuvuuskokeet palautetaan sosiaali-ja terveysalalle

Vierailija kirjoitti:

Miksei koske lääkäreitä?

Niinpä!!

Niin epäsosiaalisiin ja tökeröihin lääkereihin törmättyäni olisi aiheellista lääkäreillekin psykologiset testit.

Jee onneksi olkoon! Seuraavaksi sitten ihmetellään opiskelijamäärien romahtamista ja työvoimapulan pahenemista.

Kerrankin jotakin järkevää!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei koske lääkäreitä?

Menetettäisiin erinomaisia tutkijoita ja lääkäreitä, jos hakijoita ryhdyttäisiin karsimaan luonteen perusteella. Toivoa vain sopii, että huonosti potilaiden kanssa toimeen tulevat lääkärit hankkiutuisivat töihin, joissa koulutus tarvitaan mutta joissa ei tapaa potilaita.

Käytännössä tuollaisia tehtäviä ovat patologi ja kirurgi.

Kieltämättä lääkärikoulutuksen saaneita päätyy myös tutkijoiksi ja hallintoon, mutta on aikamoista resurssien haaskuuta kouluttaa yhteiskunnan varoilla lääkäri, jos tämä ei aio alunperinkään lääkärin työtä tehdä. Lääkärikoulutus ei ole tutkija-, johtaja-, eikä hallintokoulutus.

Vierailija kirjoitti:

Ihan typerää. Hoitajat eivät ole yleensä ottaen penaalin terävimpiä kyniä, joten vaikka olisivat asenteiltaan miten hyvin soveltuvia tahansa, eivät vaan välttämättä kykene organisoimaan työtään ja olemaan stressaantumatta. Jos alalle saisi vähän fiksumpaa väkeä, tilanne muuttuisi nopeasti.

Kun katselee nykyistä touhua yhteiskunnassa, niin missä ne penaalin terävät mahtavat olla? Miksi ihmisen pitäisi olla huippu, jotta saisi päivittäisen työnsä inhimillisesti hoidettua?

sosionomi kirjoitti:

työttömien pääsy sosiaalialalle tulisi estää soveltuvuuskokeiden avulla

eli työpsykologin tulisi antaa työttömille lausunto "ei sovi sosiaalialallle"

samoin masentuneet eivät sovi sosiaalialalle

Jos ne testit oikeasti toimisi niin hyvä. Kuitenkin kuten yksi vastaaja kuvasi, niistä selviää kyllä ihan kunnialla kuka tahansa joka viitsii vähän edes yrittää antaa hyvää kuvaa itsestään. Jos dominoivuutta pidetään hyvänä asiana noissa testeissä niin on jo vähän outo linjaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei koske lääkäreitä?

Menetettäisiin erinomaisia tutkijoita ja lääkäreitä, jos hakijoita ryhdyttäisiin karsimaan luonteen perusteella. Toivoa vain sopii, että huonosti potilaiden kanssa toimeen tulevat lääkärit hankkiutuisivat töihin, joissa koulutus tarvitaan mutta joissa ei tapaa potilaita.

Käytännössä tuollaisia tehtäviä ovat patologi ja kirurgi.

Kieltämättä lääkärikoulutuksen saaneita päätyy myös tutkijoiksi ja hallintoon, mutta on aikamoista resurssien haaskuuta kouluttaa yhteiskunnan varoilla lääkäri, jos tämä ei aio alunperinkään lääkärin työtä tehdä. Lääkärikoulutus ei ole tutkija-, johtaja-, eikä hallintokoulutus.

Eiköhän niitä ole ihan helkkaristi enemmän kuin patologi, kirurgi joutuu sitä paitsi tapaamaan potilaita. Et taida hirveästi tietää asioista.

Soveltuvuuskokeilla ei ole yksimielistä tieteellistä suosiota: sen verran paljon puuttuu tieteellistä näyttöä niistä.

Koskaan en pääsyt sisään soveltuuvuskokeista. Aina haastatteli sama pyskologi, joka katsoi, että en ole lainkaan soveltuva alalle. Ammattiin pääsin sitten toista reittiä.

Nyt siis olen alalla ja saan aina hyvää palautetta potilailta, myös työkaverit tykkää. Se on kummallista, että psykologi tiesi etten sovi yhtään alalle, mutta potilaat ja työyhteisö on ihan toista mieltä. Osaan jopa kohdata hankaliksi leimatut potilaiden omaiset eikä psykopaskanarsistilääkäreilläkään (eräs hoitajamme luonnehti erästä osaston lääkäriä näin) ole ollut minusta valittamista.

Omien kokemuksien vuoksi en kannata soveltuvuuskokeiden ottamista mukaan pääsykokeisiin: opiskelijan soveltuvuuden alalle näkee vain ja ainoastaan käytännön toiminnassa ja minusta olisi ihan ok, jos soveltuvuuskokeita kehitettäisiin siihen suuntaan, että opiskelijaksi hakevia tarkkailtaisiin vaikka nätellyssä hoitotilanteessa tai muussa asiakaskontaktissa. Ihan hyvin voisi tehdä vaikka pienoisnäytelmiä, joissa joku haastattelija näyttelisi potilasta ja opiskelijaksi hakeva olisi sitten tietenkin siinä hoitajan roolissa: paljon paremmin kuvan saa opiskelijasta.

Eräästäkin soveltuvuuskokeesta, josta minä siis en päässyt sisään, niin sisään valittiin opiskelijoita, jotka olivat valmistautuneet huijaamaan itsensä sisälle. (ihmiset ovat aina avautuneet minulle salaisuuksistaan...) ja he päsivät sisälle. Hyvä heille, olen iloinen siitä, että he onnistuivat päämäräässään, mutta surullinen siitä, että soveltuvuuskokeet eivät vasin mittaaa soveltuvuutta.

Vierailija kirjoitti:

Milloin ne ovat edes poisolleet? Valmistuin lh v. 2004, jolloin oli päivän kestävät soveltuvuuskokeet; kirjalliset kokeet, ryhmäkeskustelu, opettajien haastattelu ja psykologin haastattelu. Myös sairaanhoitaja (AMK) opintoihin oli ensin. ennakkotehtävä, sitten kirjalliset tentit, psykologin haastattelu.

Olihan tässä useita vuosia välissä kun lähäriksi on päässyt opiskelemaan melkein kuka vaan (työkkärin kautta viimeistään) ja sh-kokeet on ollut tyyliin kirjoita puoli sivua siitä miksi haluat hoitajaksi ja vartin ryhmätilanne jossa pärjää ne ekstroverteimmät.

Ihan hyvä että (toivottavasti) kunnon kokeet palaavat, on kyllä näkynyt viime aikoina valmistuneessa se, ettei juuri mitään seulaa tunnu olevan. Ja eikö oppilaitoksetkin saa rahaa vaan valmistuneista, ei sieltä alalle sopimattomia reputeta vaan ne säätää sitten jossain kotihoidossa yksinään kunnes tyrivät kunnolla. (Enkä nyt siis väitä että kaikki kotihoidossa olisi näitä surkeita)

Tuohan on hyvä. Enää ei voi manipuloida työttömyyslukuja pakottamalla ihmiset lähihoitajakoulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Soveltuvuuskokeilla ei ole yksimielistä tieteellistä suosiota: sen verran paljon puuttuu tieteellistä näyttöä niistä.

Koskaan en pääsyt sisään soveltuuvuskokeista. Aina haastatteli sama pyskologi, joka katsoi, että en ole lainkaan soveltuva alalle. Ammattiin pääsin sitten toista reittiä.

Nyt siis olen alalla ja saan aina hyvää palautetta potilailta, myös työkaverit tykkää. Se on kummallista, että psykologi tiesi etten sovi yhtään alalle, mutta potilaat ja työyhteisö on ihan toista mieltä. Osaan jopa kohdata hankaliksi leimatut potilaiden omaiset eikä psykopaskanarsistilääkäreilläkään (eräs hoitajamme luonnehti erästä osaston lääkäriä näin) ole ollut minusta valittamista.

Omien kokemuksien vuoksi en kannata soveltuvuuskokeiden ottamista mukaan pääsykokeisiin: opiskelijan soveltuvuuden alalle näkee vain ja ainoastaan käytännön toiminnassa ja minusta olisi ihan ok, jos soveltuvuuskokeita kehitettäisiin siihen suuntaan, että opiskelijaksi hakevia tarkkailtaisiin vaikka nätellyssä hoitotilanteessa tai muussa asiakaskontaktissa. Ihan hyvin voisi tehdä vaikka pienoisnäytelmiä, joissa joku haastattelija näyttelisi potilasta ja opiskelijaksi hakeva olisi sitten tietenkin siinä hoitajan roolissa: paljon paremmin kuvan saa opiskelijasta.

Eräästäkin soveltuvuuskokeesta, josta minä siis en päässyt sisään, niin sisään valittiin opiskelijoita, jotka olivat valmistautuneet huijaamaan itsensä sisälle. (ihmiset ovat aina avautuneet minulle salaisuuksistaan...) ja he päsivät sisälle. Hyvä heille, olen iloinen siitä, että he onnistuivat päämäräässään, mutta surullinen siitä, että soveltuvuuskokeet eivät vasin mittaaa soveltuvuutta.

Nämä tarinat mua häiritsee tässä soveltuvuuskoe-kysymyksessä. Sieltä menee läpi sellaisia jotka ei ole hyviä alalle ja päinvastoin.

Tuo on tärkeä näkökulma, että soveltuvuuskokeisiin EI voi luottaa sokeasti niinkuin tuossa kaksi viesdtiä ylempänä joku toi rohkeasti oman kokemuksensa asiaan.

Soveltuvuustestit sopivat vain tietynlaiselle persoonallisuustyypille ja sitten ne loput, jotka olisivat myös sovletuvia alalle, joudutaan karsimaan pois, koska saavat huonot pisteet soveltusuuvkokeissa.

Niitä siis todellakin tulisi kehittää ennenkuin niillä aletaan ajamaan alalle soveltuvia hoitajia pois; alalta, joka muutenkin jo kärsii työvoimapulasta. Ennenkaikkea soveltuvuuskokeiden tulisi paljastaa psykopaatit ja narkkarit sekä aggressio-ongelmaiset.

Lääkäreille ei ole, koska pääsykoe itsessään on niin vaikea, että kyllä ne päihittävä psykopaatti helposti jotain söpöä psykologillekin osaa luritella.