Lue keskustelun säännöt.
Tulokset julki: Perustulokokeilu oli hyödytön
08.02.2019 |
Ja osoitti mallin olevan käyttökelvoton. Työllisyyttä ei syntynyt. Sen sijaan aktiivisyus malli nosti työllisyyden 75% kun taas perustulon kokonaisvaikutus oli pyöreä 0.
Kommentit (39)
Ihminen on keskimäärin laiska eläin, vaikka muuta ylevästi väitetäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki tämäkö hydytöntä? [Lainaus alkaa] "Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö."[lainaus päättyy]-
Perustulo ei lisännyt työllisyyttä.
Yksi entinen työkaveri on ollut jossain lehdessä haastateltavana. Pääsi siis perustulokokeiluun ja sen turvin pystyi perustamaan yrityksen. Yritys ei täysin elätä yksinään, joten saapa nähdä mitä hänelle käy nyt, kun perustulokokeilu päättyy. Kelahan katsoo hänet sitten täysipäiväiseksi yrittäjäksi, joten tuskin tippuu työttömyyskorvausta.
Ja punavihervasurit kannattaa moista roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki tämäkö hydytöntä? [Lainaus alkaa] "Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö."[lainaus päättyy]-
Perustulo ei lisännyt työllisyyttä.
Minusta on kaksi eriasiaa onko perustulo hyödyllinen vai oliko perustulokokeilu, jollain tai joillain tavoin hyödyllinen vaikka se ei välittömästi lisännyt ihmisten työllisyyttä. Esimerkiksi en pidä huonona asiana, jos se on omiaan ylläpitämään paremmin ihmisten uskoa yhteiskunnallisiin vaikutsuamahdollisuuksiinsa, tulevaisuuteen ja ylläpitämään terveyttä ja ilm myös vähentämään stressi ja keskittymisongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päinvastoin, sehän oli oikein onnistunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki tämäkö hydytöntä? [Lainaus alkaa] "Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö."[lainaus päättyy]-
Perustulo ei lisännyt työllisyyttä.
Minusta on kaksi eriasiaa onko perustulo hyödyllinen vai oliko perustulokokeilu, jollain tai joillain tavoin hyödyllinen vaikka se ei välittömästi lisännyt ihmisten työllisyyttä. Esimerkiksi en pidä huonona asiana, jos se on omiaan ylläpitämään paremmin ihmisten uskoa yhteiskunnallisiin vaikutsuamahdollisuuksiinsa, tulevaisuuteen ja ylläpitämään terveyttä ja ilm myös vähentämään stressi ja keskittymisongelmia.
Mutta se ei lisännyt työllisyttää prosenttiakaan eli epäonnistui täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö."
Minullakin olisi vähemmän stressiä ja olisin onnellisempi jos saisin yllättäen 560 e/kk lisää rahaa. Tulos ei tuolta osin yllätä ollenkaan. Pidemmän päälle se kuitenkin passivoisi kun laskisin, että joutuisin veroina maksamaan sen takaisin jos tienaan enemmän. Joten pitäisin vakkani visusti kannen alla ja olisin tekemättä mitään enempää. Latistuisin ja menettäisin yritteliäisyyden.
Parempi kuitenkin on nyt kun tienaa itse rahansa, eikä anna tuloloukun napata haaviinsa.
Vierailija kirjoitti:
Perustulo ei lisännyt työllisyyttä.
Mutta vähensi terveys- ja byrokratiakuluja.
Nykyinen malli: Työkkärituki 600 (500 verojen jälkeen), Asumistuki 300. + Byrokratiakulut ja paperinpyörittely, +mahdolliset syrjäytymisestä aiheutuvat terveyskulut.
Perustulomalli: Perustulo 600 (500 verojen jälkeen), Asumistuki 300
Kumpi käy halvemmaksi? Kumpi ihminen hakee varmemmin tulevaisuudessa töitä tai perustaa yhtiöitä? Terve, vai sairas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja osoitti mallin olevan käyttökelvoton. Työllisyyttä ei syntynyt. Sen sijaan aktiivisyus malli nosti työllisyyden 75% kun taas perustulon kokonaisvaikutus oli pyöreä 0.
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa vai tahallaanko halusit provosida, kun linkkisi(kin) takaa aukeni kirjoitus, jonka otsake kuuluu: "Perustulokokeilun tulokset julki – työllisyyttä ei syntynyt, mutta hyvinvointi parani"
- Vai pitääkö avauksesi ymmärtää, että hyvinvoinnilla ei ole mitään arvoa, kun sillä ei saavutettu työllisyyttä? Seuraavaksi tehdään kokeilu, jossa osa ihmisistä alistetaan pakkotyöhön. - olisko se käyttökelpoisempi ratkaisu? - En koe tai tunne ymmärtäneeni perustulokokeilua väärin, jos väitän, että sillä oli muitakin tavoitteita kuin vain lisätä työllisyyttä, joka toki on merkittävä tavoite, mutta ei suinkaan perustulokokeilun ainoa tavoite tai päämäärä.
Köyhille on jaettu ilmaista ja vastikkeetonta tukea jo toista vuosikymmentä ja mikä on ollut seuraus? Työttömyys on vain kasvanut. Nyt on aika muuttaa kurssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin olisi vähemmän stressiä ja olisin onnellisempi jos saisin yllättäen 560 e/kk lisää rahaa.
Et saa sitä lisänä, se korvaa työttömyystuen eli saman verran saat mitä nytkin.
Tulos ei tuolta osin yllätä ollenkaan. Pidemmän päälle se kuitenkin passivoisi kun laskisin, että joutuisin veroina maksamaan sen takaisin jos tienaan enemmän.
Perustulon ongelma on se että se ei kokonaan korjaa kannustinloukkua vaan siirtää sen sinne 2000 euron kuukausitulojen rajakattoon. Mutta on se silti parempi kuin nykyinen malli missä kannustinloukku alkaa siinä heti 200 euron jälkeen. Eli toisinsanoen on parempi tehdä yksittäisiä freelancerhommia pimeänä ja käteisellä kouraan kuin maksaa veroja, koska tuet voivat lähteä heti jos teet yhdenkin päivän jotain duunia.
Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa,
Piristi kun sai laiskotella oikein luvan kanssa. Laiskana ja köyhänäoloon liittyvää häpeää ei missään nimessä tule lieventää koska juuri se kenties saa raahaamaan laiskan ahterinsa työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kaikki tämäkö hydytöntä? [Lainaus alkaa] "Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö."[lainaus päättyy]-
Perustulo ei lisännyt työllisyyttä.
Minusta on kaksi eriasiaa onko perustulo hyödyllinen vai oliko perustulokokeilu, jollain tai joillain tavoin hyödyllinen vaikka se ei välittömästi lisännyt ihmisten työllisyyttä. Esimerkiksi en pidä huonona asiana, jos se on omiaan ylläpitämään paremmin ihmisten uskoa yhteiskunnallisiin vaikutsuamahdollisuuksiinsa, tulevaisuuteen ja ylläpitämään terveyttä ja ilm myös vähentämään stressi ja keskittymisongelmia.
Mutta se ei lisännyt työllisyttää prosenttiakaan eli epäonnistui täysin.
Oliko sen alkuperäisenä tavoitteena lisätä työllisyyttä? Jos ei, ei ollut epäonnistunut. Tämähän oli vasta kokeilu, joka kaiken kukkuraksi toteutettiin tynkänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja osoitti mallin olevan käyttökelvoton. Työllisyyttä ei syntynyt. Sen sijaan aktiivisyus malli nosti työllisyyden 75% kun taas perustulon kokonaisvaikutus oli pyöreä 0.
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa vai tahallaanko halusit provosida, kun linkkisi(kin) takaa aukeni kirjoitus, jonka otsake kuuluu: "Perustulokokeilun tulokset julki – työllisyyttä ei syntynyt, mutta hyvinvointi parani"
- Vai pitääkö avauksesi ymmärtää, että hyvinvoinnilla ei ole mitään arvoa, kun sillä ei saavutettu työllisyyttä? Seuraavaksi tehdään kokeilu, jossa osa ihmisistä alistetaan pakkotyöhön. - olisko se käyttökelpoisempi ratkaisu? - En koe tai tunne ymmärtäneeni perustulokokeilua väärin, jos väitän, että sillä oli muitakin tavoitteita kuin vain lisätä työllisyyttä, joka toki on merkittävä tavoite, mutta ei suinkaan perustulokokeilun ainoa tavoite tai päämäärä.
Ihminen tarvitsee elääkseen työtä. Työ itse on sitä parasta sosiaaliturvaa.
Oliko tarkastelujakso riittävän pitkä? Jos ja kun näinkin lyhyt perustulokokeilu lisäsi ihmisten psyykkistä hyvinvointia, voisivat perustulon vaikutukset olla erittäin kauaskantoiset.
"...Historioitsija Bregman tyrmää teoksessaan Ilmaista rahaa kaikille (Atena 2018) joukon köyhyyteen liittyviä myyttejä. "Raha ei todistetusti tee ihmisistä laiskoja", Bregman kirjoittaa.
Bregmanin mukaan useimmat ihmiset haluaisivat tehdä töitä, vaikka he saisivat perustuloa. Samaan lopputulokseen on historian saatossa tullut moni muukin tutkija.
"Ilmaista rahaa" tai perustuloa on ehdotettu eri muodoissa ainakin 1500-luvulta asti. Iso-Britanniassakin kokeiltiin perustulon kaltaista järjestelmää jo 1700-luvun lopulla. Kuninkaallinen toimikunta tyrmäsi Speenhamlandin kokeilun raportissaan – joka tosin myöhemmin paljastui pitkälti sepitetyksi.
Suomessa olisi aika alkaa keskustella byrokratian passivoivasta vaikutuksesta. Sille altistuvat työttömien lisäksi myös opiskelijat, joista noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella (siirryt toiseen palveluun).
Poliitikot haluavat lyhentää opiskeluaikoja (siirryt toiseen palveluun) ja saada nuoret ripeämmin työelämään. Opintotuki ei kuitenkaan usein riitä edes vuokraan, ja oman alan töihin on käytännössä mahdoton päästä ilman oman alan työkokemusta. Kaikki eivät halua elää lainalla, joten noin puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella (siirryt toiseen palveluun).
Järjellä ajatellen opintojen ja oman alan töiden yhdistämistä kannattaisi kaikin keinoin tukea, mutta järjestelmä ei tällaiseen aktiivisuuteen kannusta. Jos opintotuen vuositulorajat ylittyvät, valtio perii ylimääräiset tuet takaisin 7,5 prosentin korolla. Kelan ystävänpäiväyllätyksenä tunnetun perintäkirjeen sai viime vuonna lähes 35 000 opiskelijaa. Moni maksaa mätkyt opintolainalla.
Nykyiset järjestelmät kannustavat jäämään kotiin ja nostamaan kaikki mahdolliset tuet, ettei vahingossakaan tee mitään väärin.
Sosiaaliturvan ongelma ei ole se, että ihmiset olisivat laiskoja ja tyhmiä. Ongelma on se, että nykyiset järjestelmät kannustavat jäämään kotiin ja nostamaan kaikki mahdolliset tuet, ettei vahingossakaan tee mitään väärin...."
Ei tietenkään voida vähätellä sosiaalisia hyötyjä, joita kokeilussa havaittiin. Minusta nämä tulokset puhuvat vastikkeellisen yleistuen puolesta, jota SDP, KOK ja KESK ovat tuoneet esille hyvin pienillä eroilla.
Vierailija kirjoitti:
Köyhille on jaettu ilmaista ja vastikkeetonta tukea jo toista vuosikymmentä ja mikä on ollut seuraus? Työttömyys on vain kasvanut. Nyt on aika muuttaa kurssia.
Perusongelmahan on holhousmalleissa, jotka asettavat tuille ehtoja ja nimikoivat tuen vastineen.
Jokainen ymmärtää, että jos tuetaan vaikkapa pusikoiden raivuuta (metsähoidon kemeratuet), niin pusikoiden raivuu yleistyy. Tai jos tuetaan vuokranmaksua, niin vuokranmaksu kasvaa. (Asumistuet, jotka aiheuttavat vuokrahintojen nousua). Tai jos tuetaan pellon omistamista (hallussa olevan pellon pinta-alaan sidotut maataloustuet), niin pellon omistushalut kasvavat ja hinta nousee.
Logiikka on yksiselitteinen ja aukoton. Kun siis on pitkään tuettu työttömänä oloa, niin se on johtanut työttömyyden kasvuun. Työttömyystuet ovat mallia; todista olevasi työtön, todista pysyneesi työttömänä, ole niin kovasti työtön kuin on mahdollista, niin annamme sinulle tukirahat. Onko tämän jälkeen ihme, jos työttömyys on kesto-ongelma?
Perustulo muuttaa kaiken. Ihan kaiken. Se on harppaus perustuslain 19:ttä pykälää kohti, josta lainaan oleellisen pätkän:
"Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella."
Laki edellyttää perustoimeentulon turvaa luetelluissa tilanteissa. Laki ei sen sijaan edellytä kuhunkin tilanteeseen erillistä rajoittavaa ja pakottavaa holhoustukea kaikenlaisine kannustinloukkuineen ja rajoituksineen sekä väliinputoamismahdollisuuksineen.
Sen sijaan laki itsekin painottaa tukien ehdoksi sitä, että "ei kykene hankkimaan". Syitä erittelemättä. Syyperustainen holhoava sirpaletuki joka koostuu ehkä 180:sta erilaisesta tukimuodosta, olisi jo aika luopua. Työttömyyttä ei ole enää mitään syytä tukea, nyt kannattaisi siirtyä tukemaan sitä oman elannon hankkimisen kykyä. Tukea kehittämään kykyjään ja löytämään omia mahdollisuuksiaan. Perustulo tekee juuri sen.
Siis kaikki tämäkö hydytöntä? [Lainaus alkaa] "Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö."[lainaus päättyy]
-