Kuka auttaa vieraanutettua vanhempaa?

Mistä löytyisi apua vanhemmille, jotka joutuvat vieraannutetuiksi lapsestaan? Paljon on palveluita lasten hyvinvoinnin takaamiseksi, mutta missä on palvelu hätää kärsivälle etävanhemmalle? Kun edes oman lapsensa kuulumisia ei saa tietoonsa. Lähivanhempi ei vastaa soittopyyntöihin, eikä itse enää uskalla soittaa koska aiemmat soittoyritykset leimataan häiriköinniksi. Kyse ei ole sellaisesta, että soittaisi useita kertoja päivässä tai edes kerran päivässä, mutta edes pari-kolme kertaa viikossa.

Lapsi on kärsinyt jo paljon tilanteesta, kun yhtäkkiä vanhempi, joka on ollut joka päivä läsnä elämässä katoaa kuin tuhka tuuleen, puhumattakaan muista etävanhemman puoleisista sukulaisista. Apua lapsen pahoinvointiin on jo haettu, mutta kuka auttaa etävanhempaa?

Miten pitkä prosessi pitää käydä, ennenkuin kukaan viranomainen voisi puoltaa päätöstä lähivanhemmuuden palauttamisesta etävanhemmalle, jonka ainoa tavoite on palauttaa tasapainoiset ihmissuhteet lapsen elämään, ja jonka tavoite olisi pyrkiä huolehtimaan lapsen tasapuolisesta oikeudesta tavata ja olla yhteydessä molempiin vanhempiinsa.

Taustalla ei ole väkivaltaa, päihteiden käyttöä tai muutakaan lapsen hyvinvoinnin kannalta epäilyttävää toimintaa. Etävanhempi on käynyt hakemassa keskusteluapua henkiseen pahoinvointiin jouduttuaan eroon omasta lapsestaan ja koska kantaa suurta huolta lapsensa hyvinvoinnista, missä on jo ollut huolestuttavia muutoksia lähivanhemmuuden vaihduttua vieraannuttajalle.

Osaako kukaan kertoa? Onko asian vieminen oikeussaliin ainoa vaihtoehto, ja mitkä ovat edellytykset sille, että lähivanhemmuus voitaisiin palauttaa etävanhemmalle?