Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Traumat ja lamaantuminen
06.02.2019 |
Jos kärsit traumoista, niin miten olet oppinut käsittelemään niistä johtuvaa lamaantumista erilaisissa vaikeissa tilanteissa? Itselle tulee hirveän helposti näissä tilanteissa todella väsynyt ja voimaton olo, sellainen ettei taaskaan pysty vaikuttamaan yhtään mihinkään millään tavalla. Toimiminen on todella vaikeaa. Miten tästä dissosiaatiosta johtuvasta tilasta voisi päästä nopeammin yli hankalassa tilanteessa? Onko jollain vinkkejä?
Kommentit (16)
Samaa ihmettelen. Pitäis saada pätevää terapiaa tähän. Tunnen että on taas jumi päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä pyrin sanomaan ääneen, että nyt on tällainen tilanne ja että en oikein pysty nyt jatkamaan. Aina tätä ei voi tehdä. Ikävintä on silloin, kun toinen ihminen ei yritäkään ymmärtää eikä anna hetkeä rauhoittua. Tämä on aina vain uudelleen traumatisoivaa, kun kyse on seksuaalisesta traumasta, joka lamauttaa kesken seksin.
Mun lapsi kävi pari vuotta terapiassa, reilun vuoden lääkityksen avulla. Aika kauan meni, että alkoi olo kohentua, mutta kun hän vain uskalsi kohdata pelottavat asiat/tilaneet, alkoi paraneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapia on auttanut
Käyn psykoterapiassa, olen käynyt jo pitkään. Koko elämä aikuisiälle asti on ollut hyvin traumaattista. Terapia on auttanut, mutta ei poistanut tuota lamaantumista erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain apua silmänliiketerapiasta (EMDR), jota käytetään esim traumatisoiduille sotilaille. Toipuminen on vaatinut myös pitkäaikaista keskusteluapua ja lääkityksen. Toisaalta olen joutunut myös hyväksymään, että trauma on osittain osa elämääni ja sen kanssa on vain pystyttävä elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä myös reagoin väsymällä ja menemällä sänkyyn. Menee jumi päälle ja aivot tyhjenee. Ennen raivosin ja olin epävakaa, vanhemmiten olen kääntynyt sisäänpäin enkä enää reagoi.
Ei ole nopeita vinkkejä. Mun ainakin täytyy vaan märehtiä ne läpi. Välillä niiden kanssa on jo sinut ja sitten taas menee päiviä etten saa mitään aikaiseksi kun kaikki energia menee märehtimiseen. Mutta olen vain hyväksynyt sen että aikansa aina ottaa ja toipumisprosessi on monivaiheinen.
En käy terapiassa eikä ole lääkityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, että traumoja ei voi parantaa lääkkeillä, mutta minkälainen lääkitys on auttanut ylläpitämään toimintakykyä elämäntilanteessa, jossa on vaan "pakko" jaksaa dissosiaatio/traumaoireilusta huolimatta, jotta asiat ja elämäntilanne eivät menisi entistä huonompaan suuntaan traumaoireilun mukaisesti toimimalla? Oletteko itse pystynyt vaikuttamaan dissosiaation? Pohdin, onkohan tiettyjen lääkkeiden luoma turvantunne myöskään aina hyväksi, kun pitäisi nimenomaan toimia ja "taistella" eikä ottaa rauhassa ja levätä? Itselläni ei vastauksia näihin ole, mutta yritän kovasti ymmärtää tärä ilmiötä ja oireilua, joka on äärimmäisen inhimillinen tai siis onkin osa ihmisyyttä ja luonnollinen reaktio. Herkkyys ja kokemukset vaikuttanee oireiluun määrällisesti ja laadullisesti. Toivottavasti joku saa kiinni näistä ajatuksesta. Tsemppiä kaikille näiden asioiden kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että traumoja ei voi parantaa lääkkeillä, mutta minkälainen lääkitys on auttanut ylläpitämään toimintakykyä elämäntilanteessa, jossa on vaan "pakko" jaksaa dissosiaatio/traumaoireilusta huolimatta, jotta asiat ja elämäntilanne eivät menisi entistä huonompaan suuntaan traumaoireilun mukaisesti toimimalla? Oletteko itse pystynyt vaikuttamaan dissosiaation? Pohdin, onkohan tiettyjen lääkkeiden luoma turvantunne myöskään aina hyväksi, kun pitäisi nimenomaan toimia ja "taistella" eikä ottaa rauhassa ja levätä? Itselläni ei vastauksia näihin ole, mutta yritän kovasti ymmärtää tärä ilmiötä ja oireilua, joka on äärimmäisen inhimillinen tai siis onkin osa ihmisyyttä ja luonnollinen reaktio. Herkkyys ja kokemukset vaikuttanee oireiluun määrällisesti ja laadullisesti. Toivottavasti joku saa kiinni näistä ajatuksesta. Tsemppiä kaikille näiden asioiden kanssa!
Miksi sä valehtelet ja maalaat valheellisia kuvia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Negatiivisen puheen (ajatusten) tunnistaminen ja keskeyttäminen. Korvaaminen olemalla itselle lempeä.
Tänään taas vähän huono päivä mutta sanoin itselleni * olet aikuinen ja pärjäät* tai jotain vastaavaa.
Mulla pyörii päässä se kela että olen maailman huonoin ja tyhminkin vielä.
Vhaan äitiäni joka vielä muutama vuosi sitten jatkoi mollaamistani päin naamaa. Mikä vielä pahensi tilannettani. Kun mun piti vain jaksaa ja suorittaa.
Purin traumaa traumaterapiassa, aivan keskeistä oli terapian avulla myös rakentaa perusturvallisuutta. Kun alkaa tuntua, että selviää, tapahtui mitä tahansa, ei ole enää tarvetta dissosiaation kautta "paeta"/kadota vaikeista tilanteista. Järjestelin myös aluksi elämäni sellaiseksi, ettei arjessa joutunut liikaa pahoja tilanteita kohtaamaan.
Alue: Aihe vapaa
Ideoita?