Ruokaa mitä et missään nimessä söisi?
Kommentit (56)
Liha, myös kala ja kana, juoksete ja liivate. Kananmuna sellaisenaan. Piimä. Eivät ole suoranaisesti ruokia ehkä nuo munat ja piimä, mutta ne ovat ainoat liharajauksen ulkopuolella, joita en pysty yökkäämättä suuhuni laittamaan.
Kesäkeitto. Olen ikäpolvea, joka pakotettiin koulussa syömään sitä, mitä tarjolla oli. Olin jo ennen koulua perehtynyt kesäkeittoon riittävästi ja tiesin, etteivät ne kukkakaalinpalat ja pavunpätkät mene kurkustani alas. Opettajamme, vanhanajan kansankynttilä, seisoi selkäni takana ja vahti koko ruokavälitunnin, että nielen kaiken, mitä lautasella on. Sain hädin tuskin nieltyä ne pavut, mutta kukkakaalinpala oli liikaa. Laitoin sen suuhuni ja yökkäsin. Nielin sen, mutta se palasi takaisin suuhuni. Nielin uudelleen ja tulos oli sama. En enää muista, onnistuiko se nieleminen lopulta. Ehkä minut pelasti alkava oppitunti.
Seuraavan kerran söin kesäkeittoa armeijassa. Kukkakaalit jäivät silläkin kertaa nielemättä. Sen jälkeen yhdessä kyläpaikassa. Ajattelin urheasti, että aikuinen syö, mitä tarjotaan, koska ruoassa sinällään eiole mitään vikaa. Voin syödä, vaikken pidäkään. Ei onnistunut, ei mennyt alas. Ja aiheutin pahaa mieltä, enkä minä voinut siinä pöydässä ruveta laajalti avautumaan siitä, miksei mene alas.
Nyt, 47 vuoden iässä ajattelen, että kaikkea on hyvä maistaa. Jopa veripalttua ja sitä keitettyä kukkakaalia. Ja aikuisen on hyvä tietää, että maku muuttuu iän myötä. Kuitenkin, jos on yrittänyt syödä jotakin useamman kerran, eikä pysty tai maku tuntuu kohtuuttoman sietämättömältä, on ruoan tarjoajan asia ymmärtää, että kaikki eivät syö kaikkea. Seuraavan kerran syön keitettyä kukkakaalia, kun vaihtoehtona vakavasta aliravetsumuksesta kärsiminen.
Koiraa.
Indonesiassa tarjottiin riisin kanssa.
Säälitti ne ravintolan takana olevassa aitauksessa olevat kun
kokki kävi lopettamassa rautatangolla päivän koiran ja lajitovereiden
nähden siivosi ja paloitteli sen.
Muistan aina sen huudon ja ulinan mikä pääsi niistä silloin.
Kesäkeitto, maksa, kaikki veriruoat, italian salaatti.
Kiinassa suurta herkkua olevat melkein kuoriutuvat kananpojat eli ovat vielä munan sisällä ja niitä en suostuisi ikinä suuhuni laittamaan
Vierailija kirjoitti:
Kiinassa suurta herkkua olevat melkein kuoriutuvat kananpojat eli ovat vielä munan sisällä ja niitä en suostuisi ikinä suuhuni laittamaan
Mitenkäs ne kiinalaiset, mädätetyt kananmunat - olisivatko ne mieluisampia...?
Hernekeitto
Helmivelli
En tykkää ruuasta jossa on tuollanen koostumus yhtään, suutuntuma jotenkin ällöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinassa suurta herkkua olevat melkein kuoriutuvat kananpojat eli ovat vielä munan sisällä ja niitä en suostuisi ikinä suuhuni laittamaan
Mitenkäs ne kiinalaiset, mädätetyt kananmunat - olisivatko ne mieluisampia...?
Ei ne ole mädätettyjä.
Ei uppoa
hapansilakka eikä mitkään kalaruuat (inhoan kalan hajuakin) eikä vedenalaiset otukset.
aivot
enkä ole syönyt hyönteisiäkään, ainakaan tietoisesti.
Pidän haastavana syödä vuohenjuustoa. Kyllä sen alas saan jos en mitenkään pysty välttämään sitä mutta tiukasti pitää keskittyä prosessiin ettei nouse ylös samaa matkaa. Yöks.
"Normaaleista" ruuista hernekeitto. Kaikkea muuta kyllä syön, mutta hernarin ajattelukin puistattaa. Aasian maissa on varmasti montakin ruokaa mitä en söis.
Olen kerran tarjonnut muslimiporukalle sianlihaa,naudanlihan heille tarjosi.Hyvin meni läpi kehuvat hyvät oli ruuat😊
Haggis
Mikä tahansa sisäelinruoka, en varsinkaan mitään kieltä tai aivoja.
-Pallokala
-Nuo elävänä syötävät mitkä jo mainittukin ja jotkut apinan aivot yms ihme ruoat
-Allergian takia maapähkinät ja muut pähkinät
-Hyönteiset vähän siinä ja siinä, en halua syödä mutta en tiedä voisinko jossain tapauksessa
joo taas syitä olla menemättä sinne.