Onko nykyajan nuoret henkisesti heikompia kuin nuoret 20 vuotta sitten?

Vierailija kirjoitti:

Mt-ongelmista puhutaan nykyään enemmän ja niihin on enemmän apua tarjolla kuin aiemmin. Se on hyvä asia.

Mielenterveyden ongelmien olemassaolossa ei ole mitään hyvää. Ei mitään.  Niihin tarjottava ns. apukaan ei hyodytä, vaan lisää ongelmia.

****

Ainoa totuus on, että hyvä pitää toteuttaa ja paha hävittää olemattomuuteen. Hyvä sydämeen, paha ulos (se on "Maat jj" totuus, egyptiläinen totuus). 

****

MT-diagnoosissa tämä pahan hävittäminen ei toteudu.

MT-diagnoosi ei poista pahaa, vaan aivan lähtokohtaisesti lisää sitä. MT-diagnoosin antamalla yhteiso vie yksiloltä silmät ja kivekset. Maidon rinnoista. Pahuus haluaa myos diagnoosin ja vaikutukset pysyviksi, yksilolle elinikäisiksi.

Psykiatria on kokonaisuudessaankin valetiede, sen tutkimat ilmiot eivät ole sairauksia, vaan ilkeyden olemassaolon seurausta joukossa ja yksilossä. Myos siis seurausta yksilon ilkeydestä omaa itseään kohtaan. Tähan pahuuteen omaa itseään kohtaan syyllistyy myos jokainen, joka hyväksyy yhteison ehdotukset siitä että hanessä olisi tuo kertomansa vika, psyykkinen sairaus. Kyseessä on lopulta ehdottelun eli suggestion hyväksyminen. Tässa tapauksessa tuo ehdottelu ei kuitenkaan lopu, vaan jatkuu jo pahan lainkin perusteella lopun elämää, sen lisäksi että  on riistetty pysyvästi joukko erilaisia oikeusia, joita joukko ihmisiä aidosti haluaa ihailla.

Psyykkkisessä sairaudessa ei siis ole kyse mistään sairaudesta, vaan ilkeän ehdottelun ja ehdotuksen vastaanottamisen ja hyväksymisen aiheuttamasta ilmiostä. Ilmio katoaa  mikäli ilkeys, pahuus hävitetään ihmisistä. Kuten esimerkiksi vaikkapa kansasta.

Psykiatria on siis ikävä kyllä valetiede ja valtionuskonto, joka aiheuttaa sitä kärsimystä, jota väittää poistavansa ja helpottavansa. Tuo oppi onkin luonut todellisen sammon ja miltei ikiliikkujan lukemattomien päänmenoksi. Se toimii kunnes polttoaine katoaa tai mekanismi tuhoutuu. Kaikki nojaa kuitenkin uskomiseen, ja kestää niin kauan kuin halukkaita yhteisossä riittää.

Itselleni ei elämässä ole koitunut mistään enempää harmia kuin psykiatrian taholta. Niin ainakin jos asioita mitataan niillä kriteereillä, joita yhteiso ja maailma arvostavat tosina hyvän todisteina. Siksi en voi kunnioittaa tuota oppia, enkä toivo muuta toisillekaan. Tietenkin tuo toive edellyttää maailman muuttumista, mutta sitä ihan aidosti toivon. Haluan tuon uskonnon tilalle aidosti paremman.

Sitä etsin. Totuutta. Mutta jos siis psykiatria on ajatuksiin vaikuttamista, uskontoa, ja uskomista, haluan sitä paremman tilalle:

****

Wsjir:lle:("osirisiksen"nimi)  Ota vastaan Hor:n ("horus") silmät, ne jotka hän menetti; valkoinen ja musta. Ota vastaan molemmat, että näkisit niillä: Toisella hyvän ja toisella pahan.

Ota vastaan lahjani:

Leipä ja viini

Maito.... .. ......

****

Ulkonäköön, varallisuuteen ja koulutukseen kiinnitetään jo teininä huomiota, kovat ulkoiset paineet. Pitää olla mukana somessa. 90- luvulla ei ollut näin kun olin teini. Raha oli tiukassa lähes kaikilla. Se oli ok.

Paineet ovat kasvaneet. Vaatimukset ovat kovia. Pitää olla täydellinen. Pitää näyttää hyvältä, käydä salilla, liikkua, pitää yllä sosiaalisia suhteita, olla aktiivinen, pitää tehdä töitä, perustaa yritys jne. Sitten haukutaan ja arvostellaan ihan tavallistakin tallaajaa. Kiusaaminen on yleistynyt ja pahentunut. Sitten vielä nettimaailma ja sosiaalinen media. Pitäisi menestyä, olla joka somessa, saada tykkäyksiä jne. Sitten monessa asiassa on vielä kaksi puolta, mitkä molemmat pitäisi saavuttaa. Pitäisi olla laiha ja hyvässä kunnossa, mutta pitäisi myös käydä ulkona ja juhlia. Pitäisi olla ystävällinen, mutta pitäisi silti pystyä pitämään puoliaan. Pitäisi pysyä sairaana kotona, mutta sairaslomaa ei saa pitää. Pitäisi opiskella korkeaan virkaan, mutta koulussa ei saisi olla. 

Ei oo. Kynnys vain hakea apua esim. mielenterveysongelmiin on laskenut, mikä on hyvä asia. Ei pidetä enää samanlaisena tabuna kuin ennen.

Ovat. Pelkään nuorten miesten testojen puolesta

En osaa sanoa muusta, mutta pari eroa meihin 70- luvun lapsiin olen huomannut:

-päihteet. Niitä vedetään nykyään todella huoletta, varsinkin kannabista. Uskon lisääntyneellä päihteiden käytöllä olevan selvä yhteys mt- ongelmiin.

- materialismi. Mun nuoruudessa kaikki oli kallista ja juuri kenelläkään ei ollut mitään merkkivaatteita tai vastaavaa. Nykyään näkee nuoria, joilla on kulutus karannut käsistä. On merkkiveskat, tekoripset ja koko ajan uusia vaatteita.

Pikavipit, osamaksumahdollisuus ja verkkokaupat ovat nopea tie ylivelkaantumiseen. Vielä 90-luvulla et voinut ostaa mitään, jos tilillä ei olut rahaa. Käytettiin käteistä, luottokortitkin olivat aika harvinaisia.

Vierailija kirjoitti:

Työelämään ainakin on paljon vaikeampi päästä kuin 20 vuotta sitten. Opinnoissa pitää myös olla kokoajan esillä; esitelmiä ja muuta jatkuvaa itsensä myymistä pitäisi kokoajan harrastaa. Jos ei tykkää olla esillä, niin opiskelu on tosi raskasta. En ihmettele että moni palaa loppuun. Työelämään päästäkseen täytyy tehdä linkedin-profiili ja ylläpitää sitä jatkuvasti, video-cv, videohaastatteluja, ryhmähaastatteluja, jatkohaastatteluja... Ennen oli cv, työhakemus ja työhaastattelu.

Mä en allekirjoita tätä. Olin nuori 90- luvun laman aikaan ja en päässyt töihin edes mäkkäriin.

Nykyään ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on jopa pulaa palvelualan työntekijöistä. Kaupan kassalle pääsee kuka vaan.

Mun nuoruudessa ei ollut nettiä, joten työnhaku oli todella hankalaa. Piti soitella eri paikkoihin ja kirjoittaa kirjoituskoneella hakemuksia ja lähettää ne postissa. Nykyään työhakemuksen voi tehdä netissä parissa minuutissa.

Avoimista paikoista myös ilmoitellaan netissä. Mun nuoruudessa puskaradio kertoi, mihin kannatti hakea. Jos ei ollut suhteita, tsäänssit olivat huonot.

Kylllä se on kub mietitäään tuota bisnestäkin ei siinä loppujenlopuksi tarviitse sen kummempaaa oivaltaa kuin etttä mikä on ihmisen päivärytmi. Tuossa kuun miettii että perustaako michelinravintola vai perustaaa matkanvarrellle puurorafla josta aaamusella saa tukevan startin päiväään kumman valitseee.

Vierailija kirjoitti:

Kylllä se on kub mietitäään tuota bisnestäkin ei siinä loppujenlopuksi tarviitse sen kummempaaa oivaltaa kuin etttä mikä on ihmisen päivärytmi. Tuossa kuun miettii että perustaako michelinravintola vai perustaaa matkanvarrellle puurorafla josta aaamusella saa tukevan startin päiväään kumman valitseee.

Maailmaa muuttuu aina vähään mutta perusasiat aina säiilyy.

Samanlaisia ihmiset on vain ympäristö muuttuu. Omassa nuoruudessa lähes 10 15-30 vuotiasta teki itsemurhan. Samallalailla oli sossu pummeja ja syrjäytyneitä. Juominen oli ihan järkyttävää. 12 vuotiaana oltiin jo joka viikonloppu juomassa ja juominen näkyi katukuvassa. Nyky nuoret ei todellakaan juo yhtä paljon eikä yhtä nuorena vaikka huumeet on nykypäivää niin niitäki käyttää vain pieni osa nuorista. Harva nuori enää edes tupakoi.

Työ elämä on kyllä kovaa. Nykyään on kauheat paineet menestyä. Ennen juurikin riitti se että teki työuran siellä kaupan kassalla. Riitti että teki työtä leipänsä eteen niin sai arvostusta. Nykyään ei kelpaa mikään normaali työ. Ihmiset häpeää näitä matalapalkka alojen töitä eikä kukaan kehtaa niitä tehhä. Tämä pitäisi muuttua. Kyllä kaikki työ on yhtä arvokasta. Pääasia että saa elantonsa omalla työllään. Ei kaikista ole korkeakouluihin. Arvostakaa kaikkia aloja niin häviää nämä menestymisen paineet työ elämässä.

htep kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mt-ongelmista puhutaan nykyään enemmän ja niihin on enemmän apua tarjolla kuin aiemmin. Se on hyvä asia.

Mielenterveyden ongelmien olemassaolossa ei ole mitään hyvää. Ei mitään.  Niihin tarjottava ns. apukaan ei hyodytä, vaan lisää ongelmia.

****

Ainoa totuus on, että hyvä pitää toteuttaa ja paha hävittää olemattomuuteen. Hyvä sydämeen, paha ulos (se on "Maat jj" totuus, egyptiläinen totuus). 

****

MT-diagnoosissa tämä pahan hävittäminen ei toteudu.

MT-diagnoosi ei poista pahaa, vaan aivan lähtokohtaisesti lisää sitä. MT-diagnoosin antamalla yhteiso vie yksiloltä silmät ja kivekset. Maidon rinnoista. Pahuus haluaa myos diagnoosin ja vaikutukset pysyviksi, yksilolle elinikäisiksi.

Psykiatria on kokonaisuudessaankin valetiede, sen tutkimat ilmiot eivät ole sairauksia, vaan ilkeyden olemassaolon seurausta joukossa ja yksilossä. Myos siis seurausta yksilon ilkeydestä omaa itseään kohtaan. Tähan pahuuteen omaa itseään kohtaan syyllistyy myos jokainen, joka hyväksyy yhteison ehdotukset siitä että hanessä olisi tuo kertomansa vika, psyykkinen sairaus. Kyseessä on lopulta ehdottelun eli suggestion hyväksyminen. Tässa tapauksessa tuo ehdottelu ei kuitenkaan lopu, vaan jatkuu jo pahan lainkin perusteella lopun elämää, sen lisäksi että  on riistetty pysyvästi joukko erilaisia oikeusia, joita joukko ihmisiä aidosti haluaa ihailla.

Psyykkkisessä sairaudessa ei siis ole kyse mistään sairaudesta, vaan ilkeän ehdottelun ja ehdotuksen vastaanottamisen ja hyväksymisen aiheuttamasta ilmiostä. Ilmio katoaa  mikäli ilkeys, pahuus hävitetään ihmisistä. Kuten esimerkiksi vaikkapa kansasta.

Psykiatria on siis ikävä kyllä valetiede ja valtionuskonto, joka aiheuttaa sitä kärsimystä, jota väittää poistavansa ja helpottavansa. Tuo oppi onkin luonut todellisen sammon ja miltei ikiliikkujan lukemattomien päänmenoksi. Se toimii kunnes polttoaine katoaa tai mekanismi tuhoutuu. Kaikki nojaa kuitenkin uskomiseen, ja kestää niin kauan kuin halukkaita yhteisossä riittää.

Itselleni ei elämässä ole koitunut mistään enempää harmia kuin psykiatrian taholta. Niin ainakin jos asioita mitataan niillä kriteereillä, joita yhteiso ja maailma arvostavat tosina hyvän todisteina. Siksi en voi kunnioittaa tuota oppia, enkä toivo muuta toisillekaan. Tietenkin tuo toive edellyttää maailman muuttumista, mutta sitä ihan aidosti toivon. Haluan tuon uskonnon tilalle aidosti paremman.

Sitä etsin. Totuutta. Mutta jos siis psykiatria on ajatuksiin vaikuttamista, uskontoa, ja uskomista, haluan sitä paremman tilalle:

****

Wsjir:lle:("osirisiksen"nimi)  Ota vastaan Hor:n ("horus") silmät, ne jotka hän menetti; valkoinen ja musta. Ota vastaan molemmat, että näkisit niillä: Toisella hyvän ja toisella pahan.

Ota vastaan lahjani:

Leipä ja viini

Maito.... .. ......

****

Kiitos alapeukuista kun kertoo totuuden? Maailma ei ole parempi kuin eilen. Nuorten itsemurhat ovat KAKSINKERTAISTUNEET kymmenessä vuodessa. Ei ole parempaa uskontoa. On psykiatria, siinä eräs syy.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-6663323/Rate-teenagers-taking-…

Monet itsensä tappaneista ovat varmasti antaneet itsensä psykiatrian arvosteltaviksi. Ei se toki ole ainoa hyvän vastakohta.

up

Ovatko nykypäivän vanhukset huonokuntoisempia kuin ennen? Voisiko alituinen valitus, itsekkyys, itsesääli ja mielenterveyden ongelmat johtua siitä, että nykyiset 65-105-vuotiaat ovat heikompia kuin aiemmat sukupolvet? Materiaalinen hyvinvointi on heillä paremmalla tasolla, mutta silti pää näyttää pettävän helpommin, työurat keskeytyvät, masennutaan, syrjäydytään, mennään hoitokotiin jne.

Ennen kuoltiin joko synnytyksiin tai saappaat jalassa pellolle tai juoksuhautaan. Kyllä oli ennen kaikki paremmin.

Itse olen nyt 29 vuotias, sain esim kännykän vasta 16 vuotiaana. :D 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

Ja se on kasvatuksen syytä. Nykynuorille ei ole vanhemmat ikinä opettaneet pettymysten sietoa. 

20 vuotta sitten oli ihan normaalia ettei lapselle/nuorelle todellakaan annettu ja hankittu kaikkea mitä se kinui. Vaikka kavereilla olisikin ollut. 

Totta kai ne on heikompia kun ovat syntyneet valmiiksi katettuun pöytään ja vanhemmatkin on sellaisia uusavuttomia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja vaatia näiltä mitään, kehuvat vaan ainutlaatuisiksi lumihiutaleiksi. Sitten kun tulee ensimmäinen vastoinkäyminen, jopa niin hirveä että pitäisi tehdä jotain kerrankin itsensä eteen, niin nämä romahtavat täysin. Ainahan sitä positiivisia poikkeuksiakin löytyy, mutta iso osa on mitä on.

Itse olen nyt myös äiti, ja ajattelin mennä samalla tyylillä kuin vanhempani, et saa mitä kaverilla on ja asioita hetken mielijohteesta. 

Vaikka olihan se häpeä, kun kaikilla muilla oli puhelimet ja itsellä ei nyt ymmärrän miksi.

Edes nykyään en ole puhelimessa kiinni. Vaikka on viimeisen päälle hyvä kännykkä, ainut mihin käytän sitä soitto ja tekstiviestit. Nettailu sitten pöytäkoneella :D 

(Ja sain sen vanhemmilta joululahjaksi 2018 "irony")

Vierailija kirjoitti:

Itse olen nyt 29 vuotias, sain esim kännykän vasta 16 vuotiaana. :D 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

Ja se on kasvatuksen syytä. Nykynuorille ei ole vanhemmat ikinä opettaneet pettymysten sietoa. 

20 vuotta sitten oli ihan normaalia ettei lapselle/nuorelle todellakaan annettu ja hankittu kaikkea mitä se kinui. Vaikka kavereilla olisikin ollut. 

No jos pitää paikkansa, voi olla kyse siitä, että internetin takia saat enemmän tietää nuorten voinnista; vai onko kyse vain lähipiiristäsi? Toinen juttu voi olla se, että nykynuoret eivät ehkä ole niin henkisesti rajoittuneita, kuin esivanhempansa; heillä on enemmän varaa kehittyä, vaikka se olisikin tuskallisempaa. Näin arvelisin.

htep kirjoitti:

htep kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mt-ongelmista puhutaan nykyään enemmän ja niihin on enemmän apua tarjolla kuin aiemmin. Se on hyvä asia.

Mielenterveyden ongelmien olemassaolossa ei ole mitään hyvää. Ei mitään.  Niihin tarjottava ns. apukaan ei hyodytä, vaan lisää ongelmia.

****

Ainoa totuus on, että hyvä pitää toteuttaa ja paha hävittää olemattomuuteen. Hyvä sydämeen, paha ulos (se on "Maat jj" totuus, egyptiläinen totuus). 

****

MT-diagnoosissa tämä pahan hävittäminen ei toteudu.

MT-diagnoosi ei poista pahaa, vaan aivan lähtokohtaisesti lisää sitä. MT-diagnoosin antamalla yhteiso vie yksiloltä silmät ja kivekset. Maidon rinnoista. Pahuus haluaa myos diagnoosin ja vaikutukset pysyviksi, yksilolle elinikäisiksi.

Psykiatria on kokonaisuudessaankin valetiede, sen tutkimat ilmiot eivät ole sairauksia, vaan ilkeyden olemassaolon seurausta joukossa ja yksilossä. Myos siis seurausta yksilon ilkeydestä omaa itseään kohtaan. Tähan pahuuteen omaa itseään kohtaan syyllistyy myos jokainen, joka hyväksyy yhteison ehdotukset siitä että hanessä olisi tuo kertomansa vika, psyykkinen sairaus. Kyseessä on lopulta ehdottelun eli suggestion hyväksyminen. Tässa tapauksessa tuo ehdottelu ei kuitenkaan lopu, vaan jatkuu jo pahan lainkin perusteella lopun elämää, sen lisäksi että  on riistetty pysyvästi joukko erilaisia oikeusia, joita joukko ihmisiä aidosti haluaa ihailla.

Psyykkkisessä sairaudessa ei siis ole kyse mistään sairaudesta, vaan ilkeän ehdottelun ja ehdotuksen vastaanottamisen ja hyväksymisen aiheuttamasta ilmiostä. Ilmio katoaa  mikäli ilkeys, pahuus hävitetään ihmisistä. Kuten esimerkiksi vaikkapa kansasta.

Psykiatria on siis ikävä kyllä valetiede ja valtionuskonto, joka aiheuttaa sitä kärsimystä, jota väittää poistavansa ja helpottavansa. Tuo oppi onkin luonut todellisen sammon ja miltei ikiliikkujan lukemattomien päänmenoksi. Se toimii kunnes polttoaine katoaa tai mekanismi tuhoutuu. Kaikki nojaa kuitenkin uskomiseen, ja kestää niin kauan kuin halukkaita yhteisossä riittää.

Itselleni ei elämässä ole koitunut mistään enempää harmia kuin psykiatrian taholta. Niin ainakin jos asioita mitataan niillä kriteereillä, joita yhteiso ja maailma arvostavat tosina hyvän todisteina. Siksi en voi kunnioittaa tuota oppia, enkä toivo muuta toisillekaan. Tietenkin tuo toive edellyttää maailman muuttumista, mutta sitä ihan aidosti toivon. Haluan tuon uskonnon tilalle aidosti paremman.

Sitä etsin. Totuutta. Mutta jos siis psykiatria on ajatuksiin vaikuttamista, uskontoa, ja uskomista, haluan sitä paremman tilalle:

****

Wsjir:lle:("osiriksen"nimi)  Ota vastaan Hor:n ("horus") silmät, ne jotka hän menetti; valkoinen ja musta. Ota vastaan molemmat, että näkisit niillä: Toisella hyvän ja toisella pahan.

Ota vastaan lahjani:

Leipä ja viini

Maito.... .. ......

****

Kiitos alapeukuista kun kertoo totuuden? Maailma ei ole parempi kuin eilen. Nuorten itsemurhat ovat KAKSINKERTAISTUNEET kymmenessä vuodessa. Ei ole parempaa uskontoa. On psykiatria, siinä eräs syy.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-6663323/Rate-teenagers-taking-…

Monet itsensä tappaneista ovat varmasti antaneet itsensä psykiatrian arvosteltaviksi. Ei se toki ole ainoa hyvän vastakohta.

Eiko ihmisen pidä antaa silmänsä hänelle joka on täysin viaton ja siksi kaiken yläpuolella. Miksi antaisin silmäni kenenkään ilkeän tai pahan haltuun. En anna.

Kerron salaisuuden, koska se ei ole pahasta tietää. Silmät ovat sama asia kuin mieli. Annan Hor:in (Horus) silmät lahjaksi viattomalle, Wsjir:lle (Osiris).

Ota vastaan lahja: vettä..... jne

Kyse on "rituaalista" tai "sakramentista", hyvästä ja voimakkaasta sellaisesta. Viaton herää henkiin, kun syntinen puhdistuu. Wsjir (osiris) nousee kuolleista kun syntinen puhdistuu. Syntiset puhdistuneet ovat minussa, hor (Horus) ja swt (Seth) ja minä olen myos wjsr. Wjsr n.n.

Kuten jokainen pelastunut ihminen, jumaluudet, kaikki ovat hänessä. Myos -taret.

up

Ympäristö on sairas.

Teknologia antaa kaiken liian helposti klikkauksella.

Autoilu, netti, teknologia.

Sen näkee myös viisikymppisistä. Ovat alkaneet rappeutua. Itse olen ihan alusta asti vältellyt henkilöautoilua ja kännyköitä. Ne muuttaa persoonaa.

Netti vasta pahaa tekeekin mielelle.

Suosittelen teille kaikille aikatauluttamaan päivänne spartalaisesti.

Teette aikatalupiirakan jossa on (toivottavasti) töitä, jos ei ole niin urheilu, kirjasto, ystäviä yms vähintään viisi tuntia aamupäivästä ja heräätte vähintään ennen kasia.

Otatte aina tavotteita urheilussa, kirjastossa kirjojen lukemiselle.

Otatte tavotteeksi lukea keskittyneesti kirjan kuukaudessa. Ei pitäisi olla paha nakki. Itse luen nykyään yhden viikossa. Netti rajoitus tunti illassa. Älypuhelin roskiin tai käytätte vain puheluihin.

Lapsille nuo pelit ja vehkeet tekee vielä pahempaa tuhoa. Tärkein on autoilu. Lopettakaa se välittömästi.

Vaikuttaa persoonaan erittäin haitallisesti. Seurauksena on agressiivisuutta ja uhoa sekä kärsimättömyyttä.

Tulevaisuudessa näitä välineitä tullaan rajoittamaan terveyssyistä.

Muistakaa keskittyä ruokailuun. Milloin olette ruokailleet vähintään tunnin ajan keskittyneesti ja keskustelleet rakkaittenne kanssa samassa ruokapöydässä?

Niimpä O_o

Ajat muuttuvat ja ihminen ei pysy mukana tässä kaikessa.

Meillä on viisastenkivi ja rajaton kirjasto käytössämme ja tyhmennämme vain toisiamme riitelemällä, kujeilemalla netissä. Millaisen mallin annamme lapsillemme?

Minulla on jo aikuisia lapsia ja olen jo varottanut näistä vaaroista heitä.