Lokakuiset 2019

Blue-jane me mennään laskurin mukaan tasan samassa päivässä 😌

Meillä on eka ultra kp 6+2 ja tuon jälkeen loppuviikosta ajattelin että vois mennä varhaisultraan, koska seuraavalla viikolla se ei itselläni oo mahdollista.

Onnea kaikille uusille plussanneille! ❤️

Täällä viikkoja 7+1 ja painittu huonon olon kanssa nyt pari viikkoa. Voimat on kaikki kadonnut johonkin ja pitää hyvin tarkkaan miettiä, mitä pystyy syömään.

Meillä on nyt tulevana torstaina varhaisultra ja kyllä muuten jännittää, on varmaan aika pitkät päivät tiedossa sitä odotellessa. Pelottaa, että siellä tulee huonoja uutisia, mutta taas toisaalta oireet on niin vahvat, että luulisi jotain olevan meneillään 😅 Silloin rv 7+5. Varatessa aikaa sanottiin, että viikkoja olisi hyvä olla kasassa vähintään 7. :)

Nyt päikkäreille, että jaksaa taas maata sohvalla 😅

Me käytiin viikko sitten varhaisultrassa. Omien laskujen mukaan viikkoja oli silloin 6+5 mutta koon puolesta 6+4. Kaikki oli niin kuin pitikin ja syke näkyi. :)

Oireita on ollut väsymys ja pahoinvointi ilman oksentelua. Tänään ja eilen on ollut yhtäkkiä tosi oireetonta, mikä on outoa parin viikon 24/7 kestäneen kuvotuksen jälkeen. Nyt mennään siis viikoilla 7+4.

Mukavaa kuulla Babywish että teillä on raskaus sujunut hyvin :) 

Täällä vaihtelee oireet päivittäin, välillä on monta päivää ettei masua juili juurikaan ja sitten taas välillä tuntuu että varsinkin työpöydän ääressä istuessa vihloo melkein koko ajan. En kuitenkaan luonnehtisi mitenkään voimakkaaksi kivuksi, mutta kylläkin ajoittain hieman epämiellyttäväksi. Ja kun mulla on kaiken lisäksi vielä aika vaikea IBS, niin välillä on vaikeaa erottaa että onko kipuilu suolistoperäistä vai sitten jotain kohdun kasvukipuja. Raskaus ei ole ainakaan IBS:n oireita helpottanut, melkein päin vastoin :D

 Yleinen kuvotus on vähän päiväkohtainen, välillä ei maistu ruoka ja sitten välillä voisi syödä mitä vaan. Tissit on edelleen tosi kipeät. Lisäksi tuntuu että limakalvot (nyt silmät kiinni jos on TMI)  alaspäästä on jotenkin niin kuivat että jatkuvan vessassa juoksemisen vuoksi pyyhkiessä paikat ihan hiertyy verille. Ja siis meinasin saada jo kohtauksen kun paperiin jäi vähän kirkasta verta, mutta tajusin samantien että tulee tuosta limakalvoilta, eikä yhtään syvemmältä.

Eniten on kuitenkin yllättänyt tämä väsymys. Saatan siis simahdella ihan jo tuossa telkkaria katsellessa ja työpäivät kuluu makeasti haukotellessa. Nukkumaan on joutunut menemään todellakin hyvissä ajoin jo ennen puolta yötä kun on simahtanut sohvalle.   

Nyt hiljalleen sitä alkaa ehkä ymmärtämään ettei paniikinomainen hössöttäminen ole tarpeen ja että mennään ihan vaan päivä kerrallaan. Tässä on reiluun viikkoon mahtunut hyvin paljon sekalaisia ajatuksia ja ihan pelkojakin tähän raskauteen liittyen. Oma järki kuitenkin sanoo että niitä on tuskin etukäteen järkevää stressata. Käydään nyt neuvolassa ensi viikolla ja katsotaan sitten sitä varhaisultraa :) 

Kerronpa minäkin oireistani! RV 7+0 tänään ja pari viikkoa on väsymys ollut riesana. Esikoista odottaessa oli tätä samaa, silloin sai nukkua töiden jälkeen, nyt tarttis nämä kaksi jaksaa hoitaa! Useamman kerran on vintti pimentynyt nukutuspuuhissa ja herännyt vasta aamulla, huh!

Kuvotusta ajoittain ollut havaittavissa, erityisesti liian pitkien ruokailuvälien takia. En onneksi ole herkkä oksentamaan! Huonoa oloa ei ole ollut aiemmissa raskauksissa.

Sitten vielä ikäviä vihlomisia ollut alavatsalla vasemmalla puolella sekä selkäsärkyjä! Nämäkin ihan uusia oireita, ei ole ollut aiemmissa raskauksissa näitäkään!

Me ollaan menossa varhaisultraan, kun viikkoja on 8+4. Esikoisesta taisin olla 6+4-ja näkyi sekä kuului sykkeet!

Ensimmäinen neuvola on 9+0.

Onnea uusille plussanneille! <3

Täällä myös Lokakuun odottaja, tosin tällä hetkellä niin hirveät pahoinvoinnit menossa että ei kyllä hyvillä fiiliksillä😅

Varhaisultraan ollaan menossa, jotta konkretisoituu ja näkee että vauva on oikeasti vauva ja oikeassa paikassa :)

Minäkin vähän jälkijunassa liityn seuraan. Meillä laskettu aika lokakuussa ja neljäs lapsi tulossa. Tämä raskaus oli melkoinen yllätys sikäli että minulla on hormoonikierukka! Viikko sitten tein testin oireiden perusteella ja tänään pääsin ultraan. Vauva vastasi viikkoja 7+5 ja oli turvallisen välimatkan päässä kierukasta, huh. Kierukkaa ei saatu poistettua joten keskenmenon riski on normaalia suurempi. Alku shokin jälkeen ollaan molemmat iloisia ja tuntuu että näin tämän pitikin mennä, on vaan vaikea iloita kun keskenmenon riski on niin suuri. Ei olla vielä kerrottu kenellekkään, saa nähdä koska sitä uskaltaa 😟

Huh, täällä eletään viikkoja 6+4 ja tämä pahoinvointi vaan yltyy. Parin tunnin välein on pakko syödä jotain ettei lähde taju tai tule oikeasti huono olo.  Väsymys on myös huipussaan, nukkua voisi kellon ympäri. Erinäisiä kolotuksia ilmaantunut myöskin viimeisen viikon aikana.

Onko muita jotka ovat päätyneet siihen ettei aio mennä varhaisultraan? Varasin jo alkuviikosta itselleni ajan koska tällainen hosuli olen, mutta  mies sitten rauhoitteli ja puhui järkeä, että ei taida olla mitään järkeä maksaa siitä varhaisultrasta.

Miehelläni oli kyllä ihan hyvä pointti; jos jotain on vialla, niin ei se asia helpota yhtään sen enempää vaikka se kävisi ilmi nyt aikaisemmassa vaiheessa. Sitten taas jos kaikki olisi nyt varhaisultrassa hyvin, mutta esimerkiksi ensimmäisessä virallisessa ultrassa olisi jotain pielessä niin se suru ja pettymys voisi olla moninkertainen kun on jollain tasolla ennättänyt jo huokaista helpotuksesta.

Niimpä peruin varaamani ajan, ja päätin että lakkaan tämän päättömän miettimisen, netin ihmeellisen maailman lukemisen (olen siis sata varma että tämä raskaus menee kesken kaiken lukemani perusteella) ja nauttia tästä raskaudesta täysin rinnoin. Pitää vain uskoa ja toivoa että kaikki menee hyvin <3

 Huomenna on ensimmäinen neuvola ja kyllä jännittää :) 

Ei mekään mennä varhaisultraan. Mieli tekisi käydä varmistamassa että kaikki hyvin, mutta päätettiin myös malttaa. 

Eka neuvolla vasta ensi viikolla. Välillä on ollut hieman etova olo, mutta aika vähällä selvinnyt tähän asti. Tänään taas hengästyttänyt  pienetkin tekemiset, ajattelin aamulla soitella neuvolaan/työterveyteen että olisiko syytä käydä jo hemoglobiinia mittauttamassa. Nyt viikkoja 6+3 omien laskujen mukaan.

Moikkamoi! Uusi äityli kurkkii tänne vertaistuen toivossa :) emme ole halunneet vielä raskaudesta lähipiirillekkään kertoa, pari ystävää tietää. la 15.10 ja kolmas matkaaja kyytillä. Varhaisultrassa käyty viime viikolla koska raskaus sai alkunsa hormooniavusteisesti. Siellä sykytteli pienen ihmeen villi sydämen alku ❤ huomenna eka neuvola ja siitä se taas lähtee :)

Mukava lukea että muitakin yli vuoden yrittäneitä on onnistanut ja tietenkin kaikki muutkin, lämpöiset onnentoivotukset 🤩

Hannnmary, olisin laittanut sulle kaveripyynnön, mutta en löytänyt sun profiilia. 🤔

Ai vitsit, miten tää olo vaan pahenee. Nyt on viimeiset pari viikkoa mennyt aivan sohvalla peiton alla maaten, kun ei muuhun pysty. 😣 No, toisaalta ainakin oireet kertoo siitä, että jotain tapahtuu 😅 nyt 9+2..

Moikka kaikki!

Mä plussasin 23.2.. Oli aika epätodellinen olo 4,5 vuoden yrityksen jälkeen! :)

Edellisten menkkojen mukaan olisin ollut jo rv 8+ (epäsäännollinen kierto ja kymmeniä, jos ei satoja negatiivisia testejä alla, joten en edes olettanut olevani raskaana...), joten pinkaisin samantien varhaisultraan :D Siellä arvioksi saatiin 5+, joka toisen kautta oli itselle myös helpotus, että terveellisemmät elämäntavat sai mukaan alusta saakka.

Eilen sitten toinen varhaisultra -tiedän, olen malttamaton - ja siellähän näkyi jo syke ja pituutta 12,1mm, joka antoi tarkemmaksi rv 7+3. :D

Ensimmäistä tässä odotetaan laskettuna aikana 25.10.. Kaikki on niin jännää/uutta/hämmentävää/...

Lukuunottamatta totaalista väsymystä ja rintojen arkuutta, muilta oireilta olen (toistaiseksi) säästynyt!!

Tsemppiä "kohtalotovereille" :)

Heippa. Olikos teillä lokakuisilla joku Fb ryhmä johon pääsisi mukaan? Meillä laskettu aika 29.10 😊 juttuseura kelpaisi!

Kyllä facesta löytyy ihan haulla Lokakuisten -ryhmä, en vaan ole itse vielä uskaltanut liittyä ennen np- ultraa mihinkään ryhmään.  :) 

Tämä keskustelu näemmä kuivui kasaan. 

Mitäs muille kuuluu? 

Ok, eli ryhmä ei ole salainen? En halua itse liittyä kun en aio kuulutella tätä ennen H-hetkeä juurikaan.

Itse oon jo 40v. Toinen lapsi oisi tulossa. Tultiin juuri pitkältä ulkomaan matkalta ja vasta nyt pääsin ekaan neuvolaan. La ois 29.10. Vähän kyllä jännittää kun kaikki mahdolliset on päällä.

Josko nyt uskaltaisin liittyä lokakuisiin myös :)

Onnea kaikille plussanneille!

Olen itse 29-vuotias nainen. Ennestään meillä on neljä lasta: 3/2011, 6/2012, 12/2014 sekä 5/2018.

Lokakuisen lasketuksi ajaksi on määritelty 27.10.

Eilen käytiin np-ultrassa, minkä mukaan kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa. Harmillinen uutinen oli tosin, että siellä on selkeästi ollut toinenkin vauvan alku, joka ei ole vain jaksanut kasvaa, ja nyt sitten joko vuotelee hiljalleen pois tai kuivahtaa. Helpottavaa taas oli saada tietää niukan vuoroni syy, koska huoltahan se jo ehti aiheuttaa!

Vadelmainen

Minäkin voin perustaa salaisen Lokakuisten ryhmän, ellei sitä ole kukaan muu ehtinyt tekemään?

Ainakin aiemmassa vauvaryhmässä olen kokenut mukavammaksi, että ihan kaikki eivät niitä kirjoitteluja siellä näe.

Hei. Minä voin mielellään liittyä ainakin mukaan. Mulla ultra vasta ensi viikolla joten alkaa jännittää... Toivottavasti kaikki täälläkin hyvin. 😊

Mä voisin liittyä kanssa mukaan jos joku on jotain ryhmää tekemässä. :)  

Täällä elellään viikkoja 11+5 Voi että tämä päivä on mennyt itkiessä ja vollottaessa. Meillä piti tänään olla Np-ultra heti aamusta, en ollut tietenkään saanut nukuttua kun jännittää niin paljon. Vaikka olen aika hyvin saanut suljettua kaikki kauhukuvat tuulimunaraskaudesta ja keskeytyneestä keskenmenosta pois niin nyt ultran lähestyessä ne alkoivat taas ottaa valtaa. Olin niin odottanut tätä päivää, että vihdoin saamme tietää mikä masussa on meininki... Noh...

Äitiysultrasta sitten soitti ystävällinen hoitaja juuri kun olimme miehen kanssa lähdössä ovesta ulos, ja pahoitteli että meidän aikaamme oli pakko siirtää koska kätilö oli tullut sairaaksi. Olin niin pettynyt, että joutuisin nyt odottamaan vielä maanantaihin asti tietoa siitä, että kasvaako masussa ylipäätänsä mitään elävää. Puhelu kun siitä loppui niin pillahdin tietysti pettymyksen vuoksi itkuun ja sanoin miehelle että hän voisi lähteä töihin. Sitä itkua on nyt kestänyt lähes koko päivän. Harmittaa niin paljon kun olin tätä varten järjestellyt työvuorot ja kaikki niin ettei tarvitsisi töistä olla pois. Ja tärkeimpänä tietysti se, että on odottanut jo niin monta viikkoa että saisi vihdoin tietää enemmän masuasukista No, minkäs asialle teet. Odottelemme sitten maanantaihin sitä ultraa. 

Voi ei! Meillä myös maanantaina ultra. Jännittää. Joudun vielä yksin menemään kun mies ei saa töistä vapaata... Menee kyllä tää viikonloppu tuota pohtiessa varmasti!