Miten sietää negatiivisia energiasyöppöihmisiä?

Siis tiedän, helppo vastaus on, että välttää.

Mutta joskus ei voi tai erehtyy. Joten miten saada omat fiilikset taas paremmaksi sen jälkeen, kun joku itselle käytännössä vieras ihminen (etäinen kollega 10 vuoden takaa) on kaatanut niskaan yli 10 vuoden omat katkeruudet ja valitukset asioista ja ihmisistä, jotka eivät ole itselle edes tuttuja?

Erehdyin tapaamaan entistä kollegaa kun hän innokkaasti halusi. Ja vieläkin itsellä surkea olo kun toinen kaatoi kaiken negatiivisen omassa elämässä päälleni. Katkeruudet ja valitukset entisestä työpaikasta (josta on jo 10 vuotta!), valitukset siitä miten muut ovat tyhmiä ja julmia kun eivät ymmärrä hänen ideoitaan niin että antaisivat hänelle rahaa että hän voisi perustaa yrityksen (ollut työttömänä tuon 10 vuotta), kukaan ei halua tulla tekemään hänen yrityksensä eteen ilmaiseksi töitä ja miten hän on riitaantunut kaikkien kanssa niin että hänelle ei enää edes puhuta. Yritti painostaa minut tekemään yrityksensä eteen ilmaistöitä ja alkoi sitten sättiä minua. Ja samalla kiukutteli kaikesta jopa tapaamisen suhteen, vaihtoi tapaamispaikkaa monta kertaa ja sitten mikään ei kelvannut, ei edes tuoli ollut hänelle kelpaava!

Ja siis ymmärrän, että syrjäytyminen työmarkkinoilta on raskasta. Ei sitä helppoa ole itselläkään tai monella muulla. Mutta ei se ainakaan mitään paranna, että velloo katkeruudessa, vihassa ja negatiivisuudessa ja kaataa kaiken jokaisen vastaantulijan niskaan. Se on myös aivan hirveän itsekästä. Ei meillä muillakaan helppoa ole. Ja kun mikään muu ei hänelle työmarkkinoilla edes kelpaa kuin se, että joku antaisi hänelle rahaa että hän voisi perustaa oman yrityksen.

Ja tunnen myös paljon yrittäjiä, tekevät valtavasti töitä mutta kyllä se aina siitä lähtee, että heillä pitää olla jotain mitä tarjota josta joku haluaisi maksaa. Ei se nyt niin mene, että toinen sanoo, että kunhan joku vain ensin antaisi hänelle paljon rahaa (tyyliin miljoonia), tekisi työt hänen puolestaan ilmaiseksi, niin kyllä hän sitten keksisi mitä yritys tarjoaa.

Miten jaksaa tällaisia ihmisiä, etteivät he veisi itseä liian pohjalle? (Ja no, nyt kun kirjoitin viestin, niin kyllähän tuo tyyppi aika hullultakin vaikuttaa). Itsellä siis tottakai sympatiat sille, että joku on työtön, sehän nyt ei ole mitenkään harvinaista, itsellä siitä myös kokemusta. Mutta jotenkin siitä pitää joko löytää tie ulos tai ainakin löytää elämästä jotain iloa toisella tapaa.

Joo, tästä tuli pitkä ja sekava viesti. Mutta jos jollain on hyviä vinkkejä, miten päästä eroon tuosta tapaamisen aiheuttamasta ikävästä fiiliksestä, niin kiitos!