Oletko sinä(kin) tottunut seksittömään suhteeseen?
Tällainen huomio 44 vuotiaalta mieheltä: viimeinen vuosi vaimon kanssa ollut hiljalleen vähentynyt seksielämä johtuen hänen haluttomuudestaan ja edellisestä seksikerrasta on nyt jo yli 2 kk. Ikinä en olisi tätä uskonut myöntäväni, mutta jotenkin tähänkin hiljalleen tottuu eikä se oikeastaan enää edes vituta. Koska joutuu torjutuksi 99 kertaa sadasta ei jaksa lopulta itse yrittääkään. Ja kyllähän tietysti oman vaimon haluttavuus kärsii siitä, että hän ei koskaan itse ole kiinnostunut seksistä. Tämäkin siis itsellä laskenut kiinnostusta asiaan ja sitä kautta laskenut myös vitutusta.
Onkohan muilla miehillä (miehiähän tämä ongelma yleensä aina koskee) samanalaisia fiiliksiä?
Kommentit (47)
Mä olen kyllä vähän samaa mieltä. Kun tilanne alkoi meillä mennä huonompaan suuntaan olin ensin turhautumisesta räjähtämäsilläni iltaisin, mutta oikeastaan enää en. Tavallaan kun jo tietää ettei seksiä kumminkaan ole niin ei tarvitse pettyä ja osaa asennoitua. Meidän parisuhteessa tämä on ollut sikäli hyvä, että kiukuttelu asian ympärillä on vähentynyt ja tunnelma sitä myötä parantunut.
Olen. Seksiä vaimon kanssa luokkaa 2 kertaa vuodessa jos edes sitäkään.
Oli liki vuoden tauko joku aika sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tällainen huomio 44 vuotiaalta mieheltä: viimeinen vuosi vaimon kanssa ollut hiljalleen vähentynyt seksielämä johtuen hänen haluttomuudestaan ja edellisestä seksikerrasta on nyt jo yli 2 kk. Ikinä en olisi tätä uskonut myöntäväni, mutta jotenkin tähänkin hiljalleen tottuu eikä se oikeastaan enää edes vituta. Koska joutuu torjutuksi 99 kertaa sadasta ei jaksa lopulta itse yrittääkään. Ja kyllähän tietysti oman vaimon haluttavuus kärsii siitä, että hän ei koskaan itse ole kiinnostunut seksistä. Tämäkin siis itsellä laskenut kiinnostusta asiaan ja sitä kautta laskenut myös vitutusta.
Onkohan muilla miehillä (miehiähän tämä ongelma yleensä aina koskee) samanalaisia fiiliksiä?
Tiedän just mitä puhut.
Meillä seksi muuttui likaiseksi ja iljettäväksi kun vaimo oli n. 40. Tätä kärvistelyä on jatkunut nyt siis 10v enkä minä totu, en nauto masturboinnista vaikka sitä teenkin säännöllisesti.
Liene tavattoman yksilöllistä miten seksittömyyden kokee. No kyllähön näihinkin apu löytyy.
Meillä seksi loppui, kun suhde ajautui pikku hiljaa kaikin puolin niin karille että meinasi lopulta ero tulla. Tyypillinen noidankehä: mies ei halua läheisyyttä ja hellyyttä kun ei kerran saa seksiäkään, ja nainen puolestaan ei halua/anna seksiä kun ei saa läheisyyttä ja hellyyttä. Minulla kyllä halut ainakin alkuun säilyivät, mutta tietysti nekin lopulta kärsii, kun silloin harvoin kun saa niin selvästi näkee että vaimoa ei voisi vähempää kiinnostaa. Sitä sitten lakkaa paljoa yrittämästä mitään ja lopulta edes haluamasta; on helpompi olla haluamatta kuin jatkuvasti haluta muttei saada. Joskus siinä meni useita kuukausia ilman, itse pohjalta omin käsin onneen, ja vaimoni kai vaan veti henkselit koko aiheen yli. Itse jotenkin totuin siihen seksittömyyteen, mutta silti koko ajan kaiversi se, että suhteemme täytyy kyllä olla todella huonossa jamassa jos kerran tähän on tultu. Ja lopulta tajusin, että en voi odottaa, että vaimo antaa seksiä ja sen seurauksena minä sitten yritän omalta osaltani ehkä parantaa suhdettamme, eli lähdinkin toisin päin liikkeelle ja päätin korjata omat tapani ja asenteeni ja olla kaikin puolin niin hyvä aviomies kuin vain voin, seurasipa siitä sitten seksiä tai ei. No, iso laiva kääntyy hitaasti, mutta vuosi kun mentiin eteenpäin niin luottamus alkoi palautua ja suhteemme muutenkin parantua ja vähän kerrassaan se seksielämäkin sitten syttyi uudestaan. Nyt on kolmisen vuotta siitä, kun oltiin ihan eron partaalla (ilmoitin vaimolleni, että olen hakenut yhtä työpaikkaa toisesta maasta, ja jos sen saan niin lähden), ja suhteemme on parempi kuin kymmeneen vuoteen tai enemmänkin. Ja nykyisin seksiä on ehkä kerran viikossa, joka ei kuulosta paljolta mutta tuntuu minusta lähes ruhtinaalliselta kun tietää mitä on olla kuukausia ilman, ja etenkin tärkeää on että molemmat taas haluamme sitä ja nautimme siitä.
Meillä meni kans joskus tuohon suuntaan, vaihdevuosien alkaessa. Lopulta mun oli pakko sanoa, etten pysty makaamaan syvästi rakastamani puolison vieressä öitä ilman seksiä. Meille sitten auttoi kun hankimme luikkaria. Nyt mennään rytmillä 2-4 kertaa/vko vaikka ollaan jo reilusti yli 60.
Mulla on edellisestä kerrasta kohta rapiat 12 vuotta. Välillä meinaa tämä krooninen sinkkupuutostila kyrsiä, mutta kun lukee näitä juttuja ettei kaikilla peitto päntiönään heilu parisuhteessakaan niin ei kyrsi ihan niin paljoa. Kiitos!
m48
Asia on niin tuskaa tekevä. En oo vielä edes 40 ja kuinka elämä käy vaikeammaksi vain. Ero ei tule kysymykseen lasten takia.
Elämäni parhaimmat vuodet olen vain elänyt puutteessa ja vain jatkuu ja jatkuu. Aina olen yrittänyt parhaani, mutta ei seksiä..
Millon mikäkin selitys.
Koskettelu, hellyys, kiristys lahjonta tai hieronta mikään ei toimi.
Jos joku naispuolinen olis vielä joka vois yrittää neuvoja antaa, mitä voisin yrittää.
Olen niin turhautunu.
Voiko 40 nainen vielä haluta seksiä?
Normi terve mies kirjoitti:
Asia on niin tuskaa tekevä. En oo vielä edes 40 ja kuinka elämä käy vaikeammaksi vain. Ero ei tule kysymykseen lasten takia.
Elämäni parhaimmat vuodet olen vain elänyt puutteessa ja vain jatkuu ja jatkuu. Aina olen yrittänyt parhaani, mutta ei seksiä..
Millon mikäkin selitys.Koskettelu, hellyys, kiristys lahjonta tai hieronta mikään ei toimi.
Jos joku naispuolinen olis vielä joka vois yrittää neuvoja antaa, mitä voisin yrittää.
Olen niin turhautunu.
Voiko 40 nainen vielä haluta seksiä?
Kannattaisko tossa jo mennä jonkin parisuhdeneuvojan tms luo juttusille?
Ero tuli juuri tuon takia, vaikka oli vielä lapsetkin. Vaimo ei vain halunnut ollenkaan seksiä.
Nykyään rakastelua melkein joka päivä uuden naisen kanssa.
Nyt voisi sanoa tuntuvan normaalilta tämä elämäkin, harmittaa vain turhaan tuhlatut vuodet.
Itsellä melko tuore suhde ja jo nyt joudun elämään puutteessa. Mies on masentunut ja ehkä siksi ei halua. Jos harrastamme seksiä, kyse tuntuu olevan vain hänestä ja minun nautinto jää taka-alalle. Itse haluaisin vaikka joka päivä, mutta joudun unohtamaan haluni. Eilenkin himoissani yritin tehdä aloitetta ja mies päätyi runkkaamaan itsensä tyytyväiseksi ja jatkoi unia. Minuun hän ei koskenut lainkaan. Olen jo toisaalta tottunut, mutta silti toivon kipinä elää. Ehkä vähän himmeämmin kuin ennen, mutta kuitenkin. Pieni epätoivo kuitenkin nostaa päätään tässä ja mietin voinko olla onnellinen seksittömässä suhteessa. N30
Vierailija kirjoitti:
Edellisestä kerrasta 1v7kk.
N42
Kumpi teillä haluton? Vai molemmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisestä kerrasta 1v7kk.
N42
Kumpi teillä haluton? Vai molemmat?
Mies ei halua. Asia on itselleni äärimmäisen arka ja kipeä.
N42
M45, nainen ei ole vähääkään kiinnostunut eikä tunnu välittävän vaikka näkee että asia paina minua. Varmaan kymmeneen vuoteen tai yli en ole saanut kuin hirveällä vaivalla. Torjutuksi tuleminen satoja kertoja on pahinta.
Pitäisi ottaa ero mutta lapset... Ei me riidelläkään mutta ei mitään kontaktiakaan. Itseä kiinnostaisi ja haluaisin aktiivisesti. Yritin kysellä tässä joku aika sitten mistä on kyse, ja kuulemma hän ei kiinnostu jos en kehu häntä ja tee oikeita asioita.
Tarkoittaa, että häntä ei itseään ikinä oma-aloitteisesti haluta mutta torjuu kaiken, eikä hän tee minun mielikseni yhtään mitään vaikka tietää tilanteen.
Vetää matalaksi. Aina joskus kun pääsee baareihin, vientiä olisi. Ei vaan tule lähdettyä.
Onko se ihan reilua, että vaimo vaatii jotain ihmeen temppujen ja pisteiden tekemistä, ennen kuin suostuu läheisyyteen? Ellei suoritus ole hyvä, ei heru.
Tekisi mieli aloittaa jonkun aktiivisesti haluavan nuoremman naisen kanssa sivusuhde. Ei vaimo jäisi mitään vaille kun hän ei halua kuitenkaan.
Kik löytyy. kirjoitti:
M45, nainen ei ole vähääkään kiinnostunut eikä tunnu välittävän vaikka näkee että asia paina minua. Varmaan kymmeneen vuoteen tai yli en ole saanut kuin hirveällä vaivalla. Torjutuksi tuleminen satoja kertoja on pahinta.
Pitäisi ottaa ero mutta lapset... Ei me riidelläkään mutta ei mitään kontaktiakaan. Itseä kiinnostaisi ja haluaisin aktiivisesti. Yritin kysellä tässä joku aika sitten mistä on kyse, ja kuulemma hän ei kiinnostu jos en kehu häntä ja tee oikeita asioita.
Tarkoittaa, että häntä ei itseään ikinä oma-aloitteisesti haluta mutta torjuu kaiken, eikä hän tee minun mielikseni yhtään mitään vaikka tietää tilanteen.
Vetää matalaksi. Aina joskus kun pääsee baareihin, vientiä olisi. Ei vaan tule lähdettyä.
Onko se ihan reilua, että vaimo vaatii jotain ihmeen temppujen ja pisteiden tekemistä, ennen kuin suostuu läheisyyteen? Ellei suoritus ole hyvä, ei heru.
Tekisi mieli aloittaa jonkun aktiivisesti haluavan nuoremman naisen kanssa sivusuhde. Ei vaimo jäisi mitään vaille kun hän ei halua kuitenkaan.
Ehdota avointa suhdetta?
Vierailija kirjoitti:
Itsellä melko tuore suhde ja jo nyt joudun elämään puutteessa. Mies on masentunut ja ehkä siksi ei halua. Jos harrastamme seksiä, kyse tuntuu olevan vain hänestä ja minun nautinto jää taka-alalle. Itse haluaisin vaikka joka päivä, mutta joudun unohtamaan haluni. Eilenkin himoissani yritin tehdä aloitetta ja mies päätyi runkkaamaan itsensä tyytyväiseksi ja jatkoi unia. Minuun hän ei koskenut lainkaan. Olen jo toisaalta tottunut, mutta silti toivon kipinä elää. Ehkä vähän himmeämmin kuin ennen, mutta kuitenkin. Pieni epätoivo kuitenkin nostaa päätään tässä ja mietin voinko olla onnellinen seksittömässä suhteessa. N30
Jos seksiä on ja myös kipinää kummallekin niin sillon se on parisuhde ja jos ei niin yleensä se on enemmän vähemmän vaan kaverisuhde.
Ja miks näin "karua", no mulla ensimmäinen meni tohon kaverisuhde linjalle (olin liian nuori kun alotin ekan suhteen), kipinää ei ollut tosin seksi nyt kuitenkin toimi.
Toinen suhde olikin sitä masennusta, holismia ja järkyttävästi muuta sekoilua, ja tästä vielä koitetaan toipua.
Mutta tämmösessä on hankala sanoa, ensin koittaisin puhua että kumpikin ymmärtää paremmin.
Koittaa saada toisen masennus kuriin (mikä ei toiselle muuten ikinä onnistunut), tai sitten miettiä mitä oikeasti suhteelta haluaa.
13, lähe menee. Olet vielä nuori, ei tollasta tarvii katella.
Itsellä (M55v) seksiä tosi harvoin vaimon kanssa, muutama kerta vuodessa, yhdessä ollaan oltu kymmeniä vuosia. Aina harmittaaa, mutta ei tunnu homma juuri kiinnostavan. Käyn vieraissa, maksullisissa ja maksuttomissa, enkä tunne huonoa omaa tuntoa. Ei jaksa aina sooloillakaan.
Vierailija kirjoitti:
13, lähe menee. Olet vielä nuori, ei tollasta tarvii katella.
Itsellä (M55v) seksiä tosi harvoin vaimon kanssa, muutama kerta vuodessa, yhdessä ollaan oltu kymmeniä vuosia. Aina harmittaaa, mutta ei tunnu homma juuri kiinnostavan. Käyn vieraissa, maksullisissa ja maksuttomissa, enkä tunne huonoa omaa tuntoa. Ei jaksa aina sooloillakaan.
Melkein sama tilanne M54 täällä. En tosin käy maksuttomissa. Ja vakihoitokin satunnaista nykyään.
Onhan toi torjutuksi tulo tuttua. Puutteeseen ei totu koskaan. No, haudassa ehkä. Kyllä puhumalla kannattaa yrittää vaikuttaa asiaan ja yrittää pelastaa mitä voi. Jos rakkautta on niin omnia vincit amor.