Lue keskustelun säännöt.
Millaista on olla sinä?
Kommentit (45)
Pelokasta. Yksinäistä.
Ei ole ketään ihmistä. Menettänyt kummatkin vanhempani, isovanhempani.
40 vuotias ihmisraunio. Käynyt läpi avosydänleikkauksen minkä jälkeen puoliso jätti.
Eläkkeellä masennuksen takia ja koittanut itse m urhaa muutaman kerran aina kuitenkin soittanu hätäkeskukseen. toivonton ihminen vailla mitään parempaa.
Älä mene kummitusjunaan... Tule minun elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M43 kirjoitti:
Köyhää ja paskaa, olen yli 40v ja tajunnut ettei minusta tule mitään, en saa aikaiseksi mitään, ei ole säästöjä, sijoituksia, nippanappa saan asuntolainan ja elämisen ja töissä käynnin maksettua.
Elämässä ei ole taas muuta kuin töissä käynti ja kämpän lämmittäminen, olen petetty ja jätetty.
Joutaisin kuolemaan pois.😢😢
Minulla ei muuten ole sitä työtäkään, tai siis työkykyä noin teknisesti ottaen.
Älä kuitenkaan kiirehdi äläkä jouduta sitä kuolemista: ehtiihän sitä heittää lusikan nurkkaan myöhemminkin, siis sitten joskus ajallaan. Ja samaa Sinulle myös, joka onneksi olet aina soittanut kuitenkin sinne hälytyskeskukseen: life still goes on!
Samaan aikaan hyvää, mutta myös hankalaa. Minulla on toisaalta paljon mistä olla kiitollinen; perhe, kissoja, ihana puoliso ja katto pään päällä. Toisaalta taas on myös paljon taloudellista ahdinkoa, mielenterveysongelmia ja paljon vastoinkäymisiä elämässä.
On ainakin ollut hauskaa! Olen ollut kaivattu, vihattu, unohdettu, kiusattu, ja paljon rakastettu. Osaan asettua nykyään hyvin moniin saappaisiin, enkä pelkää kenenkään sekoiluja. Välillä ärsyttää, kun ihmiset eivät näe asioiden useita puolia. Itseäni ottaa päähän omat juttuni välillä, kun suu puhuu mitä sattuu jos olen ajatuksissani eikä se meinaa vaan pysyä aisoissa. Se antaa sekavan kuvan, mitä en aina oikeasti ole. Valehtele en, mutta asioita unohtuu kertoa jotka tottakai kerron jos joku tarkemmin kysyy. Miehiä en vieläkään ymmärrä. Olen selkeä kyllä haluan/en halua tyyppi, ja harva vastaa asioihin yhtä selkeästi. Ainoa vaikea asia on, että en tiedä haluanko lapsia. Näen molemmat puolet, ja molemmat yhtä hyviä/huonoja valintana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M43 kirjoitti:
Köyhää ja paskaa, olen yli 40v ja tajunnut ettei minusta tule mitään, en saa aikaiseksi mitään, ei ole säästöjä, sijoituksia, nippanappa saan asuntolainan ja elämisen ja töissä käynnin maksettua.
Elämässä ei ole taas muuta kuin töissä käynti ja kämpän lämmittäminen, olen petetty ja jätetty.
Joutaisin kuolemaan pois.😢😢
Unohtui mainita että olen sosiaalisesti kömpelö, en saa naista ikinä, huono panemaa ja munakin normaalikokoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tieedä ku ei ole ketään kotona.
Mielenkiintoista. On ollut tylsääkin mutta uusia asioita on tullut elämään, henkisiä.
En ole tavallinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M43 kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Köyhää ja paskaa, olen yli 40v ja tajunnut ettei minusta tule mitään, en saa aikaiseksi mitään, ei ole säästöjä, sijoituksia, nippanappa saan asuntolainan ja elämisen ja töissä käynnin maksettua.
Elämässä ei ole taas muuta kuin töissä käynti ja kämpän lämmittäminen, olen petetty ja jätetty.
Joutaisin kuolemaan pois.😢😢Unohtui mainita että olen sosiaalisesti kömpelö, en saa naista ikinä, huono panemaa ja munakin normaalikokoinen.
Ensimmäisenä: lopeta itsesääli. Sillä et tämänkaltaisessa maailmassa tule pärjäämään ja sori siitä.
Aika yksinäistä ja sellaista, että yritän kovasti tehdä velvollisuuteni, mutta jaksamisen ongelmat näkyvät tekemisessä ja olemisessa. Ja sitten tulee kritiikkiä. Minussa on jotain, mikä saa ihmiset haluamaan nitistää minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen ihmislajin elämä. Aluksi lapsuus ja sitten täysi-ikäisyys. Paritteluvaihe ja lasten kasvatusvaihe. Seuraavaksi vanhuus ja kuolema.
Odotan kuolemaa innolla niin loppuu tämä pakkotoisto.
Mikään vaihe ei tullut yllätyksenä. Ei edes ensimmäinen seksikerta. Olin jo nähnyt siitä unta ja vähän petyin kun oli samalaista kuin unessa.
Siinä se olikin se jännittävin hetki elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M43 kirjoitti:
Köyhää ja paskaa, olen yli 40v ja tajunnut ettei minusta tule mitään, en saa aikaiseksi mitään, ei ole säästöjä, sijoituksia, nippanappa saan asuntolainan ja elämisen ja töissä käynnin maksettua.
Elämässä ei ole taas muuta kuin töissä käynti ja kämpän lämmittäminen, olen petetty ja jätetty.
Joutaisin kuolemaan pois.😢😢
Hei älä nyt, sulla on perustunteena pelko. Kun päästät oikeesti irti et välitä ja todellinen ilo ja hilpeys astuu elämääsi. Osaat nauttia hetkistä. Ja tämä ei ole minkään aineiden vaikutusta, eikä millään uskolla ole tekemistä tän kanssa. It` s ONLY humor ja sun vain pitää laittaa itsesi likoon koko ajan. Elämästä tulee oikeesti hauskaakun alat kohtaamaan ihmisiä ilon kautta. Petustunteena ei ole silloin pelko vaan ilo ja hilpeys, hulvaton olo. Kuin nousuhumala ilman mitään aineita! Silloin. Nauttii elämästä koko ajan hetkessä!
Camoon mihin sä niitä säästöjä ja sijoituksiatarvitset? Elät myös vertailutyperyydessä.
N ja sinut kaiken kanssa
Erittäin raskasta, vaikea pysyä itseni perässä. En nytkään saa itseä kiinni
Yksinäistä, ahdistavaa, masentunutta, pelokasta, avutonta, tylsää, inhottavaa, pelottavaa ja erittäin vaikeaa.
Toisaalta kaikki on tosi hyvin. Mutta minut on totutettu elämään pelossa. Mies uhkailee erolla. Ei koko ajan ja selvästi hänelläkin on onnellisia kausia mutta heti jos hänellä minun takia napsahtaa päässä niin heti on aina lähdössä. Lapsen takia siedän tätä ja koska ei ole oikeasti mitäön isoja ongelmia. Hän on yrittänyt tehdä minusta pahiksen mm.suyttämällä kaikesta ja kuinka ennen oli paremmin hänellä (haaveilee varmasti sinkkuelämästä vaikkei myönnä). Sitten kun olen eronpelossa taas ottanut syyn niskoilleni enkä sitten muutukkaan täydelliseksi muistuttaa hän esim.seuraavan kerran että minä annoin sinulle mahdollisuuden ja nut sitten lähden. Itse hän ei tee asioille joille voisi tehdä yhtään mitään. Hän on kuulemma päättänyt ettei tee. Koska kaikki on minun syytäni. Edelleen, kaikki on tosi hyvin arjessa että ei riidellä ja lapsi tyytyväinen myös ja mies rento. Mutta tiedän että seuraavan kerran hän lähtee. Minulla on monta erittäin tärkeää syytä etten halua erota. Eikä mieskään ajattele loppuun tai napaansa pidemmälle. Ei arvosta äitiään tai ydinperhettä. Ero vaan , mistä vaan ja helposti ellei joku ole täydellinen. Oma vikani tämä on varmasti kun tutustuin häneen. Hän myös eroyrityksillään rikkoo niin pahasti perheen kivijalkaa ja luottoa etten suhtaudu häneen enää kuin mt potilaaseen mutten näytä sitä eikä hän tajua varmasti. Tajuan hänen tarvitsevan psykologia ja peiliin katsomista mutta niin ei tule käymään.
Väsyttävää, murheellista, byrokraattista ja vaivalloista, sekä ää-lyyt-töö-mään köyhää, onnetonta ja puutteellista sekä aineellisesti että seksuaalisesti.
Paska reissu koko elämä, mutta tuleepahan tehtyä.