Miksi ei-saamelaiset antaa lapsilleen saamelaisia nimiä? En ymmärrä!

Jos tallaista ehtii miettiä ja kirjoittaa nettiin ni ei taida olla elämää ollenkaan. Jos vaikka sen takia että ne on kuitenkin osa suomea ja historiaa ja joku edes vaalii perinteitä.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 15:29"]

No voi kääkkä, kun on taas jollain vaikeaa! Eiköhän ne saamelaiset nimet ole kuitenkin ihan hyvä valinta muillekin suomalaisille; helppoja lausua ja kirjoittaa ihan samalla tavalla kuin muutkin perinteisesti suomalaisten käyttämät nimet. Saamelaisia tuskin haittaa, kun eivät ole niin pikkumaisia.

[/quote]

Ai että saamelaiset nimet olisivat suomalaisille helppoja lausua ja kirjoittaa? Olen kyllä vähän eri mieltä kanssasi. Oletko sinä niitä ihmisiä, jotka luulevat saamelaisten nimien tarkoittavan Sallaa ja Niilaa?

Tässä on esimerkiksi muutama oikea saamelainen nimi: Ávgos, Bávvál, Uksáhkká, Beahkká, Speaidna, Bierdna, Deahppán, Juovlabeaivi, Mávdnos.

[/quote]

Bávvál = suomeksi Paavali

Beahkká = Pekka Bierdna,

Deahppán = Tapani, Teppana

Juovlabeaivi = Joulupäivä (joulu-nimitys lainattu suomen kielestä saameen, samoin ilmeisesti myös päivä)

Jatkan vielä. (51)

Johan on tylsä vänkäämisketju. Tietysti suomalaiset saavat antaa lapsilleen nimiä, jotka ovat saamelaista alkuperää. Antavathan saamelaisetkin lapsilleen nimiä, jotka ovat suomalaista tai kansainvälistä alkuperää. (Bávvál, Beahkká = Deahppán)

Minulla on etunimi, joka on virolaista alkuperää ja ylpeänä kannan sitä, vaikka en olekaan virolainen juuriltani. Sisaruksillani taas on etunimiä, jotka ovat lähinnä Raamatun nimistä väännetty suomalaiseen muotoon. 

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 15:29"]

No voi kääkkä, kun on taas jollain vaikeaa! Eiköhän ne saamelaiset nimet ole kuitenkin ihan hyvä valinta muillekin suomalaisille; helppoja lausua ja kirjoittaa ihan samalla tavalla kuin muutkin perinteisesti suomalaisten käyttämät nimet. Saamelaisia tuskin haittaa, kun eivät ole niin pikkumaisia.

[/quote]

Ai että saamelaiset nimet olisivat suomalaisille helppoja lausua ja kirjoittaa? Olen kyllä vähän eri mieltä kanssasi. Oletko sinä niitä ihmisiä, jotka luulevat saamelaisten nimien tarkoittavan Sallaa ja Niilaa?

Tässä on esimerkiksi muutama oikea saamelainen nimi: Ávgos, Bávvál, Uksáhkká, Beahkká, Speaidna, Bierdna, Deahppán, Juovlabeaivi, Mávdnos.

[/quote]

Bávvál = suomeksi Paavali

Beahkká = Pekka Bierdna,

Deahppán = Tapani, Teppana

Juovlabeaivi = Joulupäivä (joulu-nimitys lainattu suomen kielestä saameen, samoin ilmeisesti myös päivä)

[/quote]

En ole kielitieteilijä ja voin olla uskomattoman väärässä, mutta korvaani särähti ajatus, että joulu-sana olisi lainattu suomen kieleen saamen kielestä. Joulu-sanahan on ymmärtääkseni germaanista alkuperää. Kristinusko on tullut Suomeen 'Ruotsin kautta (ja osaksi Venäjän kautta). En ihan äkkiseltään usko, että suomalaisilla olisi ollut tarvetta napata tällaiset kristilliset sanat sellaiselta vähemmistökansalta, joka ei kristinuskoa ole harjoittanut ennen suomalaisia. Oikeastaan väitän, että täydellinen mahdottomuus.

Toisaalta tämä jotenkin kuvastaa suomalaisten jatkuvaa alemmuuskompleksia. Ei tullut mieleenkään kirjoittajalta viitata asiaa toisinpäin? Että ehkä kenties saamelaiset olisivat lainanneet sanan suomen kielestä?

Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, saame samojedi-kieliin. Periaatteessa siis kielet eivät muistuta toisiaan, mutta molemmat ovat tottakai omaksuneet nykykieleensä runsain mitoin sanoja muista ympäröivistä kielistä. Siten on aihetta epäillä, että sekä joulu että päivä ovat lainasanoja meitä ympäröivistä valtakielistä.

Edelleen en ole kielitieteilijä ja voin olla totaalisen väärässä, mitä nyt vähän omaa logiikkani tässä avaan, kun mielestäni lainaamassani tekstissä ei ollut järjen hiventäkään.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 17:55"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 15:29"]

No voi kääkkä, kun on taas jollain vaikeaa! Eiköhän ne saamelaiset nimet ole kuitenkin ihan hyvä valinta muillekin suomalaisille; helppoja lausua ja kirjoittaa ihan samalla tavalla kuin muutkin perinteisesti suomalaisten käyttämät nimet. Saamelaisia tuskin haittaa, kun eivät ole niin pikkumaisia.

[/quote]

Ai että saamelaiset nimet olisivat suomalaisille helppoja lausua ja kirjoittaa? Olen kyllä vähän eri mieltä kanssasi. Oletko sinä niitä ihmisiä, jotka luulevat saamelaisten nimien tarkoittavan Sallaa ja Niilaa?

Tässä on esimerkiksi muutama oikea saamelainen nimi: Ávgos, Bávvál, Uksáhkká, Beahkká, Speaidna, Bierdna, Deahppán, Juovlabeaivi, Mávdnos.

[/quote]

Bávvál = suomeksi Paavali

Beahkká = Pekka Bierdna,

Deahppán = Tapani, Teppana

Juovlabeaivi = Joulupäivä (joulu-nimitys lainattu suomen kielestä saameen, samoin ilmeisesti myös päivä)

[/quote]

En ole kielitieteilijä ja voin olla uskomattoman väärässä, mutta korvaani särähti ajatus, että joulu-sana olisi lainattu suomen kieleen saamen kielestä. Joulu-sanahan on ymmärtääkseni germaanista alkuperää. Kristinusko on tullut Suomeen 'Ruotsin kautta (ja osaksi Venäjän kautta). En ihan äkkiseltään usko, että suomalaisilla olisi ollut tarvetta napata tällaiset kristilliset sanat sellaiselta vähemmistökansalta, joka ei kristinuskoa ole harjoittanut ennen suomalaisia. Oikeastaan väitän, että täydellinen mahdottomuus.

Toisaalta tämä jotenkin kuvastaa suomalaisten jatkuvaa alemmuuskompleksia. Ei tullut mieleenkään kirjoittajalta viitata asiaa toisinpäin? Että ehkä kenties saamelaiset olisivat lainanneet sanan suomen kielestä?

Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, saame samojedi-kieliin. Periaatteessa siis kielet eivät muistuta toisiaan, mutta molemmat ovat tottakai omaksuneet nykykieleensä runsain mitoin sanoja muista ympäröivistä kielistä. Siten on aihetta epäillä, että sekä joulu että päivä ovat lainasanoja meitä ympäröivistä valtakielistä.

Edelleen en ole kielitieteilijä ja voin olla totaalisen väärässä, mitä nyt vähän omaa logiikkani tässä avaan, kun mielestäni lainaamassani tekstissä ei ollut järjen hiventäkään.

[/quote]

Luitkohan nyt ihan oikein? Tässähän se sanotaan selvästi: "Juovlabeaivi = Joulupäivä (joulu-nimitys lainattu suomen kielestä saameen".

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 17:55"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.06.2013 klo 15:29"]

No voi kääkkä, kun on taas jollain vaikeaa! Eiköhän ne saamelaiset nimet ole kuitenkin ihan hyvä valinta muillekin suomalaisille; helppoja lausua ja kirjoittaa ihan samalla tavalla kuin muutkin perinteisesti suomalaisten käyttämät nimet. Saamelaisia tuskin haittaa, kun eivät ole niin pikkumaisia.

[/quote]

Ai että saamelaiset nimet olisivat suomalaisille helppoja lausua ja kirjoittaa? Olen kyllä vähän eri mieltä kanssasi. Oletko sinä niitä ihmisiä, jotka luulevat saamelaisten nimien tarkoittavan Sallaa ja Niilaa?

Tässä on esimerkiksi muutama oikea saamelainen nimi: Ávgos, Bávvál, Uksáhkká, Beahkká, Speaidna, Bierdna, Deahppán, Juovlabeaivi, Mávdnos.

[/quote]

Bávvál = suomeksi Paavali

Beahkká = Pekka Bierdna,

Deahppán = Tapani, Teppana

Juovlabeaivi = Joulupäivä (joulu-nimitys lainattu suomen kielestä saameen, samoin ilmeisesti myös päivä)

[/quote]

En ole kielitieteilijä ja voin olla uskomattoman väärässä, mutta korvaani särähti ajatus, että joulu-sana olisi lainattu suomen kieleen saamen kielestä. Joulu-sanahan on ymmärtääkseni germaanista alkuperää. Kristinusko on tullut Suomeen 'Ruotsin kautta (ja osaksi Venäjän kautta). En ihan äkkiseltään usko, että suomalaisilla olisi ollut tarvetta napata tällaiset kristilliset sanat sellaiselta vähemmistökansalta, joka ei kristinuskoa ole harjoittanut ennen suomalaisia. Oikeastaan väitän, että täydellinen mahdottomuus.

Toisaalta tämä jotenkin kuvastaa suomalaisten jatkuvaa alemmuuskompleksia. Ei tullut mieleenkään kirjoittajalta viitata asiaa toisinpäin? Että ehkä kenties saamelaiset olisivat lainanneet sanan suomen kielestä?

Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, saame samojedi-kieliin. Periaatteessa siis kielet eivät muistuta toisiaan, mutta molemmat ovat tottakai omaksuneet nykykieleensä runsain mitoin sanoja muista ympäröivistä kielistä. Siten on aihetta epäillä, että sekä joulu että päivä ovat lainasanoja meitä ympäröivistä valtakielistä.

Edelleen en ole kielitieteilijä ja voin olla totaalisen väärässä, mitä nyt vähän omaa logiikkani tässä avaan, kun mielestäni lainaamassani tekstissä ei ollut järjen hiventäkään.

[/quote]

Väitit, että saame kuuluu samojedikieliin. Jo se olisi riittänyt minulle paljastamaan, että et ole kielitieteilijä. Saame on nimittäin suomen kielen läheisin etäsukukieli. (Kaukaisin etäsukukieli on unkari niin suomelle kuin saamellekin.) 

Suomen kielestä on omaksuttu lukuisia lainasanoja saamen kieleen, ja yllättävää kyllä, myös saamen kielestä suomeen. Saamelaisalkuperäisiä lainasanoja suomen kielessä ovat esimerkiksi kota ja jänkä, todennäköisesti myös tunturi. Nämä tulivat ensimmäisinä mieleeni. Lähdeaineistoa en kuitenkaan rupea penkomaan, vaikka sieltä löytyisi enemmänkin esimerkkejä.

Joulu on tosiaankin vanha lainasana suomen kielessä. Suomen alueen saamelaiset ovat omaksuneet kristinuskon suomalaisilta. Samoin he ovat omaksuneet lukuisia kristinuskoon liittyviä sanoja, esimerkiksi pappi on sellainen. 

äidinkielenopettaja, joka on opiskellut myös hieman saamea

Niilo on Nils

eli monet saamenimet tulee ruotsista

Nils-Aslak

Joulu-sana on muuten pakanallista alkuperää.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 19:32"]

Joulu-sana on muuten pakanallista alkuperää.

[/quote]

Joulu on tosiaankin alunperin pakanallinen juhla, mutta todennäköisimmin sen viettäminen on omaksuttu saamelaisten keskuudessa nimenomaan kristinuskon myötä. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu

Juovllat leat boares allabassi miehtá máilmmi, muhto kristtalaš riikkain ja kultuvrrain juovllat ávvuduvvojit earenoamážit Jesusa riegádeami muitun ja gudnin. Juovllat ávvuduvvojit dábálaččat bearrašiin ja eará lagamuš olbmuiguin ja dasa gullá dávjá juovlaskeaŋkkaid skeŋken.

Puhuinkin joulu-sanasta, en itse juhlasta. Siis se koko sana on pakanallista alkuperää, minkä tuo eräs kirjoittaja tyrmäsi mahdottomana.

Ja saamen kieli ei ole sen "pakanallisempi" kuin suomen kielikään.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 19:15"]

Niilo on Nils

eli monet saamenimet tulee ruotsista

Nils-Aslak

[/quote]

Nils on ruotsalainen tai norjalainen etunimi.

Saamelaisversio siitä on Niila, suomalaisversio Niilo. Muita samaa perua olevia nimiä ovat mm. Niklas ja Niko. Kaikki nämä pohjautuvat Pyhän Nikolaoksen nimestä. Pyhä Nikolaos on meidän joulupukkimme vastine joissakin Euroopan maissa. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4

Aslak on saamelaisnimi. 

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 19:44"]

Puhuinkin joulu-sanasta, en itse juhlasta. Siis se koko sana on pakanallista alkuperää, minkä tuo eräs kirjoittaja tyrmäsi mahdottomana.

[/quote]

Yleensä nimitykset ja ilmiöt esiintyvät käsikädessä.  

Joulu ei sanana ole pakanallinen tai kristitty vaan peräisin jostakin kielestä. Jos luit linkittämäni Wikipedian artikkelin, tietäisit jo, että joulu on tullut suomen kieleen muinaisgermaanisista kielistä. Vielä nykyäänkin vietetään yule-nimistä juhlaa uuspakanoiden keskuudessa. 

Suomessakin on vietetty ensin pakanallista joulua ja kristinuskon mukana se on saanut uusia merkityksiä. 

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 19:45"]

Ja saamen kieli ei ole sen "pakanallisempi" kuin suomen kielikään.

[/quote]

Ei, mikään kieli ei ole kristillinen tai pakanallinen. En oikeastaan edes pidä sanasta pakanallinen, mieluummin puhuisin muinaisuskonnoista. (Olin lukevinani samankaltaisia ajatuksia kommentissasi olevista lainausmerkeistä. En nyt kuitenkaan viitsi mennä siihen, miten paljon tuhoa on tehty kristinuskon nimissä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.)

Historiaa tuntevien keskuudessa tiedetään yleisesti, mistä kulttuurista on tullut mikin vaikute. Suomeen kristinusko tuli suurimmaksi osaksi lännestä. Siksi täällä oli ensin katolinen kirkko ja sen jälkeen ev.lut. kirkko. Meille on tullut kristillisiä vaikutteita myös idästä, mistä johtuu pieni ortodoksikirkkomme. 

Myös saamelaiset ovat omaksuneet kristinuskon naapurikansoiltaan. Osa heistä kuuluu nykyään ev.lut. kirkkoon, osa on ortodokseja. Samalla kun he ovat omaksuneet kristinuskon, he ovat myös lainanneet kieleensä uusia sanoja. Näin on tapahtunut myös suomen suhteen. Sanoja tosiaankin lainataan kielestä toiseen uuden kulttuuri-ilmiön mukana.