Lue keskustelun säännöt.
Nauhoitin juuri 20 min, miten miten 7 v huutaa lukitussa vessassa kurkku suorana ja potkii seiniä. Todistusaineistoa seuravaan palaveriin tai lääkärin tapaamiseen
30.01.2019 |
Koska muuten kukaan ei usko millainen terapeuttien ym edessä ujona nyhjöttävä lapsi on kotona .Raivokohtauksia, jotka alkavat usein heti koulusta tultua ja jatkuvat tuntkausia. Säälin naapureita. Kohtausten aikana tyttö on sokea raivosta ja tämän on paras antaa olla rauhassa, tai tulee päälle.
Kai pitäisi kuvata vielä sekin, kun tyttö juoksee huutaen pitkin seiniä ja tulee kimppuun jos koettaa jutella, ottaa syliin ym. Kohtausten aikana lapseen ei saa MITÄÄN kontaktia.
Tytöllä on siis ikäistään heikommat taidot ja jonkinlaista aistiyliherkkyyttä, koulun alun lykkäämistä vuodella mietittiin mutta meni sitten kuitenkin kouluun normaalisti. Oli jo taaperona sellainen että jos sai raivarit, niin siinä ei auttanut mikään "katso kulta, auto!"-lässytys eikä myöskään anna hoivata jos satuttaa itsensä, vaan ryömii pöydän alle. Tätä on tehnyt kyllä hoidossakin, sai haavan ja meni liukumäen alle huutamaan että mee pois!
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin mun vaimo, tosin hän on 36-vuotias.
Hi Harry !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hulluhan tuo on....."lepositeet" ja vahva lääkitys saattaisi tasata pahimmat piikit käytöksessä. Aikuisenahan tuollainen käytös voi pahimmillaan johtaa vaikka mihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lapsena samanlainen. Tai siis tuollaiset raivarit alkoivat heti kouluun mentyä. Ahdisti ja pelotti niin paljon koulussa että se vaan purkautui silmittömänä raivona kotona vähän turvallisemmassa ympäristössä. Perhe kanssa nauhoitti niitä kohtauksia nimenomaan nolatakseen minua, ja ihan oikeasti se vaivaa vieläkin. En tehnyt sitä ilkeyttäni, olin lapsi joka olisi tarvinnut jotain apua. Rauhallisemman koulun. Kunnollisen opettajan. Enemmän tukea.
Täällä myös. Synnyin keskosena ja sairastelin lapsena, lääkärit olivat maalailleet kaikenlaisia uhkakuvia siitä mitä ongelmia minulla saattaisi tulla olemaan. Kun olinkin normaali... tai, suhteellisen normaali, vanhemmat pitivät kynsin hampain kiinni siitä että minussa ei ollutkaan mitään vikaa. Minussa ei SAANUT olla mitään vikaa. Valitettavasti ongelmat menevät harvoin ohi sillä, että niihin ei kiinnitä mitään huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on kait loppujen lopuksi normaali? Ei raivoa enää 14 vuotiaana, mutta vielä 11v saattpi viedä jopa yli tunnin rauhoittua. Koulu ja harrastukset sujuvat ja ystäviä on tarpeeksi. Oli alakoulussa koulukiusattu, mutta sitten pääsi kiusaajista eroon. Kiusataanko lastasi?
Minä en raivonnut juurikaan lapsena, mutta jouduin patoamaan ihan valtavan määrän laiminlyöntiä sisälleni. Parisuhde on sitten se läheinen suhde, jossa (valitettavasti) uskallan olla oma itseni ja yleensä ottaen voi mennä ihan hyvin vuosikausiakin ilman mitään kohtauksia. Mutta sitten, kun tulee sellainen hetki, sillä on täysin oleellinen merkitys minun rauhoittumiselleni, miten toinen siihen suhtautuu. Minulle oikeanlaisella suhtautumisella tasaannun hetkessä, pahimmillaan siihen menee tunteja tai tilanteen pitkittyessä päiviä. Eli toinen tietämättään joko rauhoittaa tai heittää bensaa liekkeihin.
Kannattaa myös muistaa, että tuollaisessa kohtauksessa vapautuu monenlaisia hormoneja kehoon ja niiden poistuminen voi viedä parikin päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy kaupassa sillä aikaa, kun huutaa, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Jotkut ovat äitiriippuvaisia ja haluavat äidin todistamaan riehuntaa ja vääntämään kanssaan, ettei tarvitsisi itse ottaa vastuuta. Älä lähde siihen.
Meillä esikoinen sai järkyttäviä raivareita 2v - 10 v iässä. Sattumalta huomattiin että nuo raivarit liittyivät syömiinsä ruokiin. Esim 2 tuntia pähkinöiden syömisen jälkeen lapsi raivosi eikä häneen saanut mitään järkevää kontaktia. Raivoaminen. Kesti vähintään 30 min- 2 tuntia. Paitsi jos annettiin antihistamiini niin silloin raivoaminen loppui nopeammin. Jostain 8v iästä oppi sanomaan että on allergiahuono olo ja siihen liittyi ainakin kurkkukipua. Sopimattomat ruoka-aineet ovat vaihdelleet mutta ovat näkyneet myös verestä tehtävissä allergiatesteissä. Ongelmia on aiheuttaneet esim pähkinät, monet mausteet, sitrushedelmät, vehnä, kanamuna, jotkut lisäaineet esim margariinissa usein esiintyvä e472c.
Kun lapsi söi hänelle sopivaa ruokaa oli keskimääräistä rauhallisempi ja hyvä keskittymiskyky jne. Sopimatonta ruokaa syödessään perheen elämästä tuli huutoa, raivoamista ja jatkuvaa nahistelua sisarusten kanssa. Eli mielellään olen tehnyt sopivat ruuat kun elämä on niin paljon helpompaa ja mukavampaa kaikille kun lapsi voi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, nyt ehdin vastailemaan & komentoimaan. Lapsi ohjattiin toimintaterapiaan ja puheterapiaan 5-vuotiaana päiväkodin kautta jolloin puhuin myös näistä raivareista. Eli terapiaa on saanut mutta siinä kaikki. Epäilyksenä ADHD mutta puhuttu myös lievästä kehitysvammasta.
Ap
Ujous ja siitä johtuva ahdistus vaan purkautuu kotona turvallisessa ympäristössä. Itse en nuorena riehunut, mutta viiltelin. Koulussa oleminen oli pelkkää ahdistusta ja pelkoa, koin myös erillisyyden kokemuksia ehkä dissosiaatiotakin. Kotona väsytti vietävästi ja päätä särki. Auttaisivatko päiväunet päivän jälkeen mitään tai muu rauhoittava tekeminen.❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyt sairaudet ja allergiat kannattaa selvittää ja sulkea pois. Mm. Keliakia saattaa aiheuttaa haastavaa käytöstä. Ylensä moni lääkäri tämän tajuaa tutkia jos lapsen käytös on haastavaa ja mahdollisesti väkivaltaistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa ei ole kotoisaa. Tunteiden säätelyssä häikkää.
Aikuisen tehtävä on auttaa tunnesäätelyä kehittymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen sai järkyttäviä raivareita 2v - 10 v iässä. Sattumalta huomattiin että nuo raivarit liittyivät syömiinsä ruokiin. Esim 2 tuntia pähkinöiden syömisen jälkeen lapsi raivosi eikä häneen saanut mitään järkevää kontaktia. Raivoaminen. Kesti vähintään 30 min- 2 tuntia. Paitsi jos annettiin antihistamiini niin silloin raivoaminen loppui nopeammin. Jostain 8v iästä oppi sanomaan että on allergiahuono olo ja siihen liittyi ainakin kurkkukipua. Sopimattomat ruoka-aineet ovat vaihdelleet mutta ovat näkyneet myös verestä tehtävissä allergiatesteissä. Ongelmia on aiheuttaneet esim pähkinät, monet mausteet, sitrushedelmät, vehnä, kanamuna, jotkut lisäaineet esim margariinissa usein esiintyvä e472c.
Kun lapsi söi hänelle sopivaa ruokaa oli keskimääräistä rauhallisempi ja hyvä keskittymiskyky jne. Sopimatonta ruokaa syödessään perheen elämästä tuli huutoa, raivoamista ja jatkuvaa nahistelua sisarusten kanssa. Eli mielellään olen tehnyt sopivat ruuat kun elämä on niin paljon helpompaa ja mukavampaa kaikille kun lapsi voi hyvin.
Eikö se lapsi siis osaa/osannut puhua ollenkaan? Kyllähän tuossa nyt on ollut muutakin ongelmaa kuin sopimattomat ruuat jos esim. 7 vuotias ei osaa sanoa esim. että on kurkku kipeä vaan sen sijaan raivoaa esim. 2 tuntia?
Vierailija kirjoitti:
Millaista nauhuria käytit?
Revox A77 - kelanauhuria
Täytyy sanoa, että minulla on kaksi samanlaista lasta. Uskoisin tosin, että kuopuksen käytös johtuu etupäässä siitä, että on ottanut mallia esikoisesta.
Esikoinen on nyt 10-vuotias, jolla kaikki asiat hyvin. On kavereita, tulee hyvin juttuun kaikkien kanssa, niin lasten kuin aikuisten, on hyvä oppilas koulussa, taitava harrastuksissaan jne. Hänen raivokohtauksensa pienenä olivat aivan pimeitä. Ne alkoivat lapsen täytettyä vuoden, muistan vieläkin ensimmäisen kohtauksen, joka järkytti itseäni, miestä ja anoppia. Kohtaukset saattoivat alkaa oikeastaan mistä hyvänsä, ja niiden aikana lapseen ei saanut mitään kontaktia.
Lapsi on aina, vauvasta saakka, ollut todella herkkä. Vauvana halusi olla sylissä aivan koko ajan ja nukkui erittäin huonosti. Olen itse myös epäillyt jotain allergioita, mutta niitä on ollut mahdotonta todentaa, koska emme ole osanneet yhdistää niitä mihinkään tiettyihin aineisiin. Lapsella on kuitenkin mm. atooppista ihottumaa, ja jotenkin arvelen, että jotain samankaltaista täytyy olla jossain muuallakin, joka sitten osaltaan on vaikuttanut noihin raivokohtauksiin.
Nykyään lapsi osaa säännellä tunteitaan jo todella paljon paremmin, eikä noita raivokohtauksia enää ilmene. Tietty sellaisia klassisia "äiti sä olet maailman tyhmin" ilmenee toisinaan edelleen, mutta sen katson aivan normaaliksi.
Erityisherkkä lapsi? Minullakin on ollut paljon vaikeuksia rauhoittumisen suhteen, kun helposti ylivirityn. Eivätkä vanhemmat oikein ole osanneet siihen suhtautua.
Todistusaineistoa? Mene nyt rauhoittamaan sitä lastasi sen sijaan, että salakuvaat aineistoa häntä ”vastaan”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, tutkituta myös se oma pääsi. Ei ne pelkästä omasta syystä huuda
Jos on neurologinen häikkä, niin kyllä huutaa. Vaikka olisi Supernanny vieressä lässyttämässä ohjeita.
Totta, lähipiirissä vastaava 10 v lapsi ja autisminkirjolla mennään. Epätyypillinen asperger.
Koulun alku ja eka luokka taisi olla pahimpia.
Nykyään raivoaa hetken ja paiskaa huoneensa oven kiinni ja murjottaa hetken. On jälkeenpäin kuin aurinko ja sanoo, ettei ole tehnyt mitään, jos joku yrittää keskustella raiviamisesta.
Kaikki jutut on aina muiden syy.
Toinen vanhemmista myös syyttää aina toisia, että voi olla opittu malli.
Erityisherkkyyttä myös.
Ihan on neurologin tekemät diagnoosit.
Älyllisesti normaali, jopa lahjakas, pinna vaan palaa alta aikayksikön.
Ei kukaan ole kiinnostunut videoistasi, usko pois. Kiusaantuvat vaan. Kyllä ne uskovat että raivoaa ihan sanomisellakin.
Kyse on siitä että ei ole resursseja eikä ammattitaitoa.