Tuntuu, että kaikki vaivoihin ja vanhemmuuteen liittyvä on todella raskasta!!!!!!!

Mun tuttu koki hirveän synnytyksen eikä asiaa käsitelty mitenkään. Että semmosessa arvossa me naiset ollaan. Kunhan pusketaan veronmaksaja tänne niin sen jälkeen ketään ei enää kiinnosta vaikka meille jäisi minkälaisia traumoja ja fyysisiä vaivoja synnytyksestä. Me emme ole terveydenhuollossa minkään arvoisia emmekä saa edes kunnollisia puudutteita synnytyksessä. Jos miehet synnyttäisivät, ei meno olisi tällaista todellakaan.

Ja nää kaikki hormonip*skat mitä meille tuputetaan. Sitten me kärsitään hirveistä mielialaoireista ja myöhemmin sairastutaan rintasyöpään.

No älä sitten tee? Eihän kukaan pakota, olet itse vapaa valitsemaan.

Itse taas koen, että moni valittaa aivan liikaa ja oikeasti joskus aika pienistäkin jutuista lapsenhoitoon liittyen. Toki niin synnytyksissä, vauvoissa kuin vanhemmissakin on huimia eroja, mutta itsestäni tuntuu, että suurimmalla osalla kaikki on pääasiassa ihan OK.

Lapsi tuo paljon hyvää, mutta ehkäpä me suomalaiset jotenkin tuppamme keskittymään usein enemmän siihen negatiiviseen kuin positiiviseen.

Ei lapsen hankinta ole mikään pikainen päätös. Ikä voi vaikuttaa ajatuksiin lapsesta. Varmasti jos lapsen on hankkimassa yksin, nii pitää olla valmis kantamaan vastuuta hurjasti. Mutta kun lapsi syntyy suhteeseen, jossa saa täysin kumppanin tuen ja tukiverkostoa on olemassa, nii lapsen kanssa pärjää varmasti vähemmälläkin vaivalla. Silti lapsien hankinta on vapaaehtoista.

Jos voisi olla kolme vuotta töistä pois, voisin edes harkita.

Eiväthän ne kivoja aikoja ole, mutta jos lapsia haluaa, ne on kestettävä.

Jos se olis kivaa niin kaikkihan sitä tekis.

Ei lapsia ole pakko tehdä, jos sinusta siltä tuntuu. Nyt julkisuudessa/somessa perhe-elämää myös käsitellään hyvin negatiiviseen sävyyn. Omasta puolestani sanon että elämä on ihanaa, meillä taapero 15kk.