Haluaako paljon puhuva ihminen puolisokseen myös paljon puhuvan?

Ei halua, haluaa olla itse äänessä koko ajan.

Ei välttämättä, monet todella puheliaat rakastavat niin paljon omaa ääntään ja huomion keskipisteenä olemista, että heille riittää, kunhan on yleisöä eli joku kuuntelemassa. Tai ei heitä tarvitse edes kuunnella, kunhan on vain läsnä... Eivät monestikaan jaksa edes kuunnella, mitä muut sanovat.

Taas jotkut puheliaisuudesta mielensäpahoittaneet ovat päässeet vastaamaan! :D

Olen ihan puhelias, mutta olen hyvä myös kuuntelemaan. En pelkää jutella ihmisten kanssa ja aloittaa juttelemaan lähes kenen kanssa vain, olenhan asiakaspalvelutyössäkin. Mieheksesi otin samanlaisen normaalin ihmisen, joka myöskään ei pelkää ihmisiä ja puhumusta, mutta tottakai puhuu.

plaah

Puhun aika paljon, minulle ei juuri muistu mieleen hetkeä, jolloin olisin toivonut omaa rauhaa kuin tehdäkseni jonkin työn alta pois rauhassa. Nautin siis todella paljon seurustelusta muiden kanssa ja varmasti kärsisin suhteessa erittäin introvertin ihmisen kanssa, samoin kuin hän minun. En halua olla jatkuvasti äänessä, mutta imeydyn kiinni toisen seuraan jos hän vain on kotona ja rakastan keskustelua aina ja missä vain milloin vain.

Huomasimme mieheni kanssa perustaessamme molemmat sivutoimiset yritykset, joita hoidimme kotoa käsin, ettei töistä tullut mitään työpöydät vierekkäin vaikka se tuntuikin unelma-ajatukselta. Mutta eri työtiloissa työt tulee hoidettua 100 x tehokaammin, jolloin selvästi parisuhteeseelle varattua aikaa jää myös enemmän. Rehellisesti edes ajatus menestyksestä ja vapaaherruudesta ei ollut riittävän motivoivaa, jotta olisimme osanneet pitää suumme kiinni mikäli toisen ihmisen seuraan on mahdollisuus.

Lähipiirissä henkilö joka puhuu taukoamatta (itsestään) ja hakee huomiota. Kumppaninsa on harmaa hiiri joka sanoo yhden lauseen tuntiin. Toisaalta hän ei koskaan edes saa suunvuoroa.

Oma kokemukseni tuttavapiiristä on se, et puheliailla on aina hiljanen puoliso.