Ai kamala, katsoin juuri meidän liinu dokumenttin ja nyt itken ku mikäkin hullu :(
Itkin melkein koko jakson. Aivan kamalaa mitä nuo vanhemmat ovat joutuneet kokemaan :(((
Vetää kyllä niin sanattomaksi ja hiljaiseksi ;(((
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä todella rehellinen dokumentti. Äidin suru on sydäntä särkevää katsottavaa. Ja on selvästi kiitollinen jokaisesta hetkestä lapsen kanssa.
Se on helppo huudella kaikenlaista. Tosiasiassa kukaan meistä ei tiedä täysin miten reagoi tuollaisessa tilanteessa ja hoitaa asiat. Viha ja suru voivat näkyä todella voimakkaasti ihmisessä tuollaisessa tilanteessa ja se kamala syyllisyys kun ei voi toisille lapsille tarjota läsnäoloa (onneksi lapset ovat joustavia ja tulee paljon suhteen eheyttämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessakin).
Mielestäni äiti antoi arvokkaan asian itselleen ja lapselleen kun hoiti hänet kotona. Ei varmasti kaduta jälkikäteen.
Ja nämä muut lapset syntyivät ennen vammaista lasta. Se miksi joku haluaa ison perheen ja toinen ei nyt ovat vaan sellaisia asioita, että kaikki tekevät oman elämän näkemyksensä mukaan ne valinnat. Eikä kukaan voi ennustaa mitä tapahtuu etukäteen. Voimat voivat mennä kahdenkin lapsen vanhemmalla kun toinen on vaikeasti vammainen.
Eivät kaikki syntyneet ennen sairasta lasta. Yksi syntyi Liinun vielä eläessä ja yksi hänen kuolemansa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin dokkarin vasta nyt, ja täytyy sanoa, etten ymmärrä miksi tuohon sirkukseen on tarvinnut ottaa vielä koiranpentukin ristiksi. Tuossakin yhdessä kohtauksessa perheen isä karjuu pennulle, joka selvästi pelkää karjuvaa miestä. Olisi vaan keskittyneet niihin lapsiinsa.
Kiinnitin huomiota samaan. Koiralle huutaminen ja kiroilu, vieläpä lasten kuullen oli kiusallista katsottavaa.
Teidän elämässänne menee kaikki aina täydellisesti ja järkevästi... Tuo kohtaus oli aika alkupuolella kun Liinun sairauden vakavuus oli kunnolla selkiytynyt vanhemmille. Minusta oli tärkeä osa kokonaiskuvaa. Vanhemmat kannattelivat myöhemmissä vaiheissa hienosti perhettään tässä hyvin vaikeassa tilanteessa. Minulle dokumentista huokui välittäminen, huumori, rakkaus ja sellainen hyväksyntä lopulta myös. Äiti hoivasi rakkaudella kuolevaa lastaan, jäämättä draamailemaan tilanteen karmeutta. Ihana perhe. Kaikkea hyvää heille.
Tukehtuiko se, miksei edes nukutettu? Se raastoi.
Olen katsonut myös saman dokumentin. Luin eilen jostain hukkuneesta koirasta, josta omistaja pyysi kaikkia sytyttämään kynttilän eilen hänen koiransa muistoksi. Miten ihmiset voivat olla noin tyhmiä? Suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan. Lapsen menettäminen on järkyttävää, koirat nyt vain ovat koiria. Ja minullakin on koira, joka on tärkeä, mutta eihän se nyt lapsi ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin dokkarin vasta nyt, ja täytyy sanoa, etten ymmärrä miksi tuohon sirkukseen on tarvinnut ottaa vielä koiranpentukin ristiksi. Tuossakin yhdessä kohtauksessa perheen isä karjuu pennulle, joka selvästi pelkää karjuvaa miestä. Olisi vaan keskittyneet niihin lapsiinsa.
Kiinnitin huomiota samaan. Koiralle huutaminen ja kiroilu, vieläpä lasten kuullen oli kiusallista katsottavaa.
Teidän elämässänne menee kaikki aina täydellisesti ja järkevästi... Tuo kohtaus oli aika alkupuolella kun Liinun sairauden vakavuus oli kunnolla selkiytynyt vanhemmille. Minusta oli tärkeä osa kokonaiskuvaa. Vanhemmat kannattelivat myöhemmissä vaiheissa hienosti perhettään tässä hyvin vaikeassa tilanteessa. Minulle dokumentista huokui välittäminen, huumori, rakkaus ja sellainen hyväksyntä lopulta myös. Äiti hoivasi rakkaudella kuolevaa lastaan, jäämättä draamailemaan tilanteen karmeutta. Ihana perhe. Kaikkea hyvää heille.
Tää tais tapahrua siinä vaiheesssa, kun oltiin saatu kuulla Liinun diagnoosi ja isä vielä "shokissa" tidosra ja hänen oki vielä vaikea hyväksyä tieto. Sen takia äyksenteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin dokkarin vasta nyt, ja täytyy sanoa, etten ymmärrä miksi tuohon sirkukseen on tarvinnut ottaa vielä koiranpentukin ristiksi. Tuossakin yhdessä kohtauksessa perheen isä karjuu pennulle, joka selvästi pelkää karjuvaa miestä. Olisi vaan keskittyneet niihin lapsiinsa.
Kiinnitin huomiota samaan. Koiralle huutaminen ja kiroilu, vieläpä lasten kuullen oli kiusallista katsottavaa.
Teidän elämässänne menee kaikki aina täydellisesti ja järkevästi... Tuo kohtaus oli aika alkupuolella kun Liinun sairauden vakavuus oli kunnolla selkiytynyt vanhemmille. Minusta oli tärkeä osa kokonaiskuvaa. Vanhemmat kannattelivat myöhemmissä vaiheissa hienosti perhettään tässä hyvin vaikeassa tilanteessa. Minulle dokumentista huokui välittäminen, huumori, rakkaus ja sellainen hyväksyntä lopulta myös. Äiti hoivasi rakkaudella kuolevaa lastaan, jäämättä draamailemaan tilanteen karmeutta. Ihana perhe. Kaikkea hyvää heille.
Tää tais tapahrua siinä vaiheesssa, kun oltiin saatu kuulla Liinun diagnoosi ja isä vielä "shokissa" tidosra ja hänen oki vielä vaikea hyväksyä tieto. Sen takia äyksenteli.
Siis tapahtua... ja tiedosta...
Se on oksettava perhe, tai siis vanhemmat.
Miksi ihmiset tekee tuollaiseen perheeseen vaan lisää lisää lapsia????
Luen tätä nyt monen vuoden jälkeen, olen siis yksi kyseisen perheen lapsista Meillä menee hyvin ja tämmöisten kommenttien lukeminen näin jälkeenpäinkin lämmittää audäntä.
Kyseisen perheen lapsena voin sanoa, että asia ei ole näin. Kiitos kuitenkin huolenpidosta.
Voin sanoa että meillä on aivan ihana perhe ja rakastavat vanhemmat. Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko perhe olisi päässyt helpommalla jos Liinu olisi ollut saattohoitokodissa. Sairas lapsi vie niin paljon vanhempien huomiota. Heidän muut 5 lasta jäivät varmasti vähemmälle huomiolle ja tämä on huono asia lapsen kehityksen kannalta.
Lapset muistavat lopun ikäänsä kuinka yhtä lasta vain hoidettiin ja he kulkivat vain mukana virrassa.
Haloo, eipä tuo kauan vienyt huomiota. Yleensä vanhemmat ei hylkää lastaan vaan varmasti äidille terapeuttista hoitaa Liinu loppuun asti.
Minun äitini löi minua ja piti nälässä.
En tiedä elääkö..jos kuolee , en itke..toivon että on helv.etti jonne joutuu kuoltuaan.
Olin kaunis ja älykäs lapsi..kiva että kehityshäiriöisillä on rakastavat vanhemmat:) ihanaa!!!
Exkaunotar56v
Vierailija kirjoitti:
Olen katsonut myös saman dokumentin. Luin eilen jostain hukkuneesta koirasta, josta omistaja pyysi kaikkia sytyttämään kynttilän eilen hänen koiransa muistoksi. Miten ihmiset voivat olla noin tyhmiä? Suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan. Lapsen menettäminen on järkyttävää, koirat nyt vain ovat koiria. Ja minullakin on koira, joka on tärkeä, mutta eihän se nyt lapsi ole.
Minulla ei ole koiraa
Äitini kohteli minua huonommin kuin koiraa.
En ostele eläimiä orjakseni.
Exkaunotar56v
Vierailija kirjoitti:
"....kuin mikäkin hullu". ?? Hullutko vain itkee?
Kyllä. Ihan tieteellisesti todistettu.
👵🏻: YYYHYY KAUHEAN ITKUINEN JA PAHA OLO LIINUN JA RAAKKUJEN JA KIRSIKKAPUUTARHIJEN TAKIA YYYHYYYY😫😩
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä nyt monen vuoden jälkeen, olen siis yksi kyseisen perheen lapsista Meillä menee hyvin ja tämmöisten kommenttien lukeminen näin jälkeenpäinkin lämmittää audäntä.
Olet retardi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi katsoa tuollaisia ohjelmia, olisin ihan hajalla koko loppuillan. Välillä mietin miksi kaikki menee niin ihon alle, vieraitten ihmisten kärsimys, vaikka se olisi fiktiotakin eikä dokumentti. Mitä se ketään hyödyttää että säälin heitä ja itken kaksi tuntia ja sydäntä melkein kirjaimellisesti särkee. Terveellisempää itselleni kun jätän katsomatta.
Mulla tuntuu ihan fyysisenä kipuna. Huomasin tämän jo lapsena, kun katsoin uutisia.
Ihan hirvee isä kiroilee vammaista lastaan
Toisaalta tuon voi ajatella niinkin päin, että perheen muille lapsille tuollainen valinta vanhemmilta on vahva viesti, että vanhemmat rakastavat heitä, haluavat elää kaikkien lastensa kanssa, vaikka olisi vaikeuksia.
En tarkoita, että vaikeasti sairaan lapsen saattohoitokotiin laittaminen vastaavasti tarkoittaisi, ettei rakasta tätä, vaan että kumpaakin valintaa voi perustella rakkaudella kaikkia lapsia kohtaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/