Nyt meni hermot totaalisesti!

Pahoittelen jo etukäteen mahdollisia virheitä tekstissä, kirjoitan tätä edelleen kiihtyneessä mielentilassa ja puhelimella.

Ollaan anoppilassa kyläilemässä, oltu siis jo pari päivää ja vielä pitäisi perjantaihin asti jaksaa. Meillä on puolivuotias vauva jota imetän edelleen. Tultiin tänne siis miehen ja vauvan kanssa, kun miehellä sattui olemaan lomaa ja äitinsä on narissut meitä kylään jo kuukausikaupalla. Meillä on välimatkaa noin 300km joten kovin usein ei tule kyläiltyä.

Nyt ajattelin ihan miehen mieliksi lähteä tälle reissulle vaikka etukäteen jo vitutti pitkä automatka vauvan kanssa ja tiesin vanhasta kokemuksesta että perillä odottaa kyräilevä mummukka joka käyttää koko vierailun valittamiseen siitä kun ei häntä poloista koskaan tulla katsomaan. Sanottakoon siis että anoppi pääsisi vallan hyvin itsekin junalla meille kylään käytännössä koska tahansa.

Nyt kuitenkin kamelin selkä katkesi. Olimme syömässä ja vauva känisi joten anoppi tarjoutui pitelemään häntä sen aikaa että saan syötyä. Käänsin selkäni hetkeksi (otin sitä ruokaa siis lautaselle) ja mitä tekee anoppi?? Yrittää alkaa tunkemaan vauvalle leipää suuhun?! Siinä vaiheessa oli pakko sanoa että mitähän helvettiä teet, vauva ei syö vielä mitään leipää kun vasta aloitellaan soseiden maistelua. Anoppi kommentoi sitten omaan ärsyttävään tyyliinsä kuinka ei voinut tietää kun ei koskaan nää vauvaa ja että kyllä silloin ennen vanhaan jo annettiin leipää suunnilleen laitoksella vauvoille. Huoh. Otin vauvan takaisin ja söin ja nyt harkitsen kotiin lähtöä.