Lue keskustelun säännöt.
Köyhä äiti, varauduitko etukäteen yh-elämään?
16.01.2019 |
Olen kolmekymppinen nainen. Elän sosiaalituilla, kun taas avomieheni tienaa minunkin edestäni. Meillä menot jaetaan niin, että minä maksan vajaa puolet asumisesta, kun taas mies maksaa oikeastaan kaiken muun.
Olemme päättäneet yrittää lasta, mutta väkisinkin mietin, että entä jos tulee ero ja jään yksinhuoltajaksi. En voikaan mahdollisesti tarjota lapselle kaikkea sitä, mitä lapsi ansaitsee.
Suhde on vakaalla pohjalla, eikä ero näytä milläänlailla todennäköiseltä, mutta koskaan ei voi olla varma! Varmaan ihan normaaleja ajatuksia tässä tilanteessa?
Miten te muut köyhät äidit, varauduitteko eroon vähintään mielessänne etukäteen? Onko ajatuksia?
Kommentit (6)
Sopikaa yhdessä (nimet paperiin) siitä, mitä kaikkea lapsi teidän mielestänne ansaitsee. Jos ero tulee, mies on jo luvannut kustantaa lapselleen hyvän elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa yhdessä (nimet paperiin) siitä, mitä kaikkea lapsi teidän mielestänne ansaitsee. Jos ero tulee, mies on jo luvannut kustantaa lapselleen hyvän elämän.
Tämä on hyvä idea. Nimet paperiin esimerkiksi harrastuskustannuksista.
Ap
Hmm. Milenkiintoinen kysymys. - En -sori, mutta olen mies- en osaa sanoa, että varautuisin sananmukaisesti eroon, pelkäisin tämän käyvän toteen... no se taikauskosta.
Yht kaikki enempi minusta on kyse siitä, että omaksuu, tai pyrkii omaksumaan roolin, jossa ei ole kenestäkään erityisesti riipuvainen. - Joskus olen kyllä miettinyt, että onko tämä myös syy, miksi itse olen ja olen jo kauan sinkku.
En ts. tarvitse ketään vain siksi, että vosiin elää hyvää ja tyydyttävää elämää... Itse pidän kirjaan menoni ylös, nin siis tiedostan sen mihin rahani oikeasti menevät ja mitä vain kuvittelen. Esimerkiksi ennen tätä tapaani uskoin ruoan olevan kallista. Tokise voi olla sitäkin, mutta toisaalta se on myös välttämättömistä menoista kohde, josta voi verraten helposti säästää.
Toiseksi ole huolehdi omasta aktiivisuudestasi monin tavoin Eli pidä huoli, että sinulla on "omaa elämää" oli tuo myöhemmin sitten töissä olemista tai esim opiskelua tai harrastuksia, tai kaikkia näitä vuorollaan, toisinaan mahd. samanaikaisesti.
Mutta myös "sosiaalisesta pääomasta" kannattaa yrittää ja pyrkiä pitämään huolta e. yrittä ehtiä välillä olla yhteyksissä sinulle läheisiin ihmisiin. -Heistä toki osa voi ola myös kumppanin kavereita, mutta et sinä erillsitä lupaa tarvitse omiin läheisiin ihmisiin kumppaniltasi. - Toki heidän erityinem salaileminen voi aiheuttaa vähintään hämmennytsä.
Jokaisen naisen kannattaa varautua siihen, että saattaa joutua tulevaisuudessa kasvattamaan lapsensa yksin. Enkä tarkoita nyt sitä, että mies täytyy yrittää kyniä puhtaaksi erotessa.
Kaikilla miehillä nyt ei vaan ole halua/ymmärrystä huolehtia lapsen tarpeista mahdollisen eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen naisen kannattaa varautua siihen, että saattaa joutua tulevaisuudessa kasvattamaan lapsensa yksin. Enkä tarkoita nyt sitä, että mies täytyy yrittää kyniä puhtaaksi erotessa.
Kaikilla miehillä nyt ei vaan ole halua/ymmärrystä huolehtia lapsen tarpeista mahdollisen eron jälkeen.
On totta, että edelleen lapsi tai lapset jäävät useammin naisen lähivanhemmuuden varaan enempi kuin miesten, jos tai kun syystä tai toisesta tulee ero, Minusta jokaisen sukupuolesta riippumatta tulisi osata elää niin, ettei rakenne elämäänsä riippumaan merkittävissä määrin toisen olemassa olosta ja myötävaikutuksesta. Aina voi sattua ja tapahtua. Ero voi tulla, myös niin ettei sitä kumpikaan erityisesti halua tai tahdo. - Harva suunnittelee kuolevansa saati loukkantuvansa merkittävällä tavalla, ainakaan samanaikaisesti kun miettii ja puntaroi ja kenties yrittää saada jälkasvua.
Kyllä varauduin.
T. Vela