Esimerkkejä asioista, joita alle 20-vuotiaan on vaikea ymmärtää

Että 40 vuotta menee ennen kuin huomaakaan.

Kaikki ei tule olemaan helppoa tai ihanaa vaikka itse kuinka tekisi oikein asioita ja olisi kiva. Välillä pitää tehdä paskojakin ratkaisuita. 

Elämässä on pahoja ihmisiä jotka haluavat toisille pahaa.

Kaikki eivät tule koskaan tienaamaan niin paljon että voisi huoletta omistaa mökin, asunnon ja auton.

Ettei kannata panna ilman kortsua, vaikka olis pillerit

Saattaa tulla tilanne, että joutuu tekemään sitä paskaduunia elättääkseen itsensä ja perheensä-

Riita parisuhteessa tai eriävä mielipide vaikka poliitiikasta ei tarvi tarkoittaa eroa.

Tämähän ei koske todellakaan kaikkia mut jo teininä ihmettelin ku kaverit erosi mitättömistä syistä ja jatkan tätä aikusenaki. Toisen pitäis olla muka tismalleen samasta muotista tehty et voi olla yhdessä.

Onpa mulla ja miehelläkin paljo erimielisyyksiä asioista mut niistä ei kauheasti jutella ja jos jutellaan nii kuinnioitetaa toisen mielipidettä eikä lytätä heti tai jopa todeta ei nyt tuli ero

Että voisi ottaa opiksi toisten tekemistä virheistä eikä tarvitsisi tehdä niitä kaikkia itse.

-Sitä ettei ole kuolematon, keski-ikä on  edessä nopeammin kuin uskotkaan, miettii vaan että mihin kaikki vuodet hävisi

-suurin osa ihmisistä on tavallisia pulliaisia ja harvasta tulee ns. yhtään mitään sellaista, mitä nuorena itsestään luuli. Suurin osa työelämästä on ajautumista ja sattumaa, vaikka olisi kouluttautunutkin.

Että sydänsurut ovat murheista pienimpiä.

Töissä ei räplätä puhelinta eikä se kuntosalillakaan tarpeellista ole.

Että elämä on sarja luopumisia.

Että elämässä taloudellisesti pärjäämisessä suuria tuloja tärkeämpää on pienet menot.

Että ihmisen aivojen kehitys jatkuu noin 30 vuotiaaksi asti, ja vasta sen jälkeen looginen ajattelu on mahdollista.

Politiikkaa ei suurin osa 20v tajua. Se voi olla ihan hyväkin asia, jos parikymppisiä voi valjastaa äänestämään ja heille voi markkinoida asioita.

Heidän aivonsa eivät ole vielä valmiit ajattelemaan asioita siten ja se on ihan normaalia.

Hyvin monien asioiden ymmärtäminen vaatii perspektiiviä, jota usein kertyy vasta iän myötä.

Että nuoruus on vaiva jonka aika parantaa.

"Että rakastaa myös nelikymppinen"

Että viisikymppinen voi ihan oikeasti kokea elävänsä elämänsä parasta aikaa.

Tässä iässä kun on jo mahdollisuus mihin verrata.

Että aikuisuus on parempaa kuin nuoruus.

Siis hetkinen ovatko nämä kommentoijat siis itse olleet tuollaisia vatipäitä parikymppisinä? No onneksi ovat "kasvaneet" ja lopulta tajunneet.

Vanhempien kanssa kaikki asiat pitää sopia puhelimessa läpättämällä, sitten pitää erikseen kirjoitella muistiin kaikki numerot, päivämäärät jne muistettavat kun asioita ei voi hoitaa viestillä vaan pitää soittaa. Ja kun soitetaan että joo ollaan tulossa kohta tms. niin sitten siinä puhelussa pitää ruveta jaarittelemaan jotain kuulumisia. Eikö niitä voi kertoa sitten kahden minuutin päästä.