Olen alkanut epäilemään, että mies valitsi minut, koska olen "paperilla hyvä"
Tarkoitan siis, että minussa on paljon sellaisia ominaisuuksia, joita noin tyypillisesti miehet haluavat naisessa olevan (tai ainakin ominaisuuksia, joita mieheni ajattelee hyvässä vaimossa olevan). Kiva ulkonäkö, fiksuus, hyvät tulot, olen sosiaalinen ja iloinen ja sellainen helppo ja mutkaton nainen, joka ei vähästä valita, ei itke katkenneita kynsiä ja uskaltaa pestä viemärin ja niin edelleen. Tietenkin siis minäkin valitsin hänet, mutta olen alkanut epäilemään, että minä ihastuin häneen ja hän taas valitsi minut useiden naisten joukosta siksi, että katsoi, että minusta saa hyvän vaimon, mutta ei välttämättä ihastunut minuun. Edelleenkään en tiedä rakastaako hän minua oikeasti, vai onko kanssani vain siksi, että olen sellainen hyvä vaimo. Hankala selittää, toivottavasti joku saa kiinni mitä tarkoitan. Millä selvitän onko hänellä oikeasti rakkauden tunteita minua kohtaan vai sellaista kiintymystä vain, kun kerran on "paperilla hyvän vaimon" saanut. Paperilla tarkoitan siis sellaista listaa ominaisuuksista, joita voi luetella ihannekumppanista.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Jos sun tarvitsee kysyä sitä, niin todennäkösesti et
Nyt on vähän vaikea ymmärtää tätä kommenttia. Puuttuukohan siitä jokin sana?
Ei kai kukaan voisi jaksaa olla "vain paperilla hyvän" kanssa muutamaa kuukautta pidempään?
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan voisi jaksaa olla "vain paperilla hyvän" kanssa muutamaa kuukautta pidempään?
Miten niin ei voisi?
Ei ole tavantonta että ihmiset sitoutuvat toiseen vaikkei mitään intohimoa olekaan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan voisi jaksaa olla "vain paperilla hyvän" kanssa muutamaa kuukautta pidempään?
No siis koska olen sellainen kiva, iloinen ja helppo ihminen, niin kyllä minun kanssa varmaan jaksaa ihan hyvin olla vuosia ilman suurempia ongelmia. Ellei sitten yllättäen kohtaa jotain toista, johon tulisesti yhtäkkiä rakastuu.
Ap
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Helpoin tapa saada tunteiden ja kiintymyksen syvyys selville on sairastua. Jos kumppanisi jaksaa pitää sinusta huolta vaikka parin viikon oksennus- ja ripulitaudin ajan, sinun sopii olla ihan tyytyväinen. Ehkä hän vain on sellainen ihminen, joka ei näytä sisintään kovin helposti mutta jonka teot pitkän päälle kertovat kaiken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
No kyllä sen tietää jos on intohimoinen rakkaussuhde. Pieni osa liitoista tosin vaan on sellaisia.
M45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
Testaa itkeekö sun vuoksi. Jos mies itkee naisen vuoksi niin mies on aidosti rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
No kysy siltä mieheltä. Et sinä sitä vastausta mistään muualta saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
Testaa itkeekö sun vuoksi. Jos mies itkee naisen vuoksi niin mies on aidosti rakastunut.
Mites se testataan? Mies itse sanoo, että hän ei ole itkenyt kertaakaan sitten lapsuuden. En tiedä itkisikö jos pettäisin, luulen, että vain suuttuisi.
Ap
Hyvin mahdollista. Ihmiset ovat yllättävän laskelmoivia sen suhteen, millainen kumppanin pitää olla. Etukäteen päätetty jo tietyt ominaisuudet ja rankataan joukosta pois he, jotka eivät niitä täytä. Mikseipä se voisi mennä jopa niin pitkälle, ettei tunteillakaan oikein ole väliä... Järkiavioliitto.
Eiköhän se riipu enemmän miehestä kuin rakkaudesta, että jaksaako se hoivata sairasta tai itkeekö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
No kysy siltä mieheltä. Et sinä sitä vastausta mistään muualta saa.
Minä: "olen tässä miettinyt, että rakastatko sinä minua?"
Mies: "joo-joo"
Minä: "eiku ihan oikeasti, olen miettinyt ja haluan tietää rakastatko oikeasti"
Mies: "mitä sä nyt, lopeta nyt tollanen jankkaaminen"
Minä: "eli et rakasta"
Mies: "naiset on just tollasia, niille ei koskaan mikään mitä sanoo niin kelpaa"
Eli mitä tästä voin päätellä?
Ap
Mä seurustelin naisen kanssa joka oli samanlainen ku sä kuvailit eli paperilla hyvä. Oikeaa kemiaa ei mun puolelta ollut mut ajattelin et kyllä se sieltä tulee koska ajattelin että tällaista ei toista tule enää vastaan. Puoli vuotta jaksoin pitää kulissia yllä kunnes oli pakko viheltää peli poikki.
M34
Vierailija kirjoitti:
Mä seurustelin naisen kanssa joka oli samanlainen ku sä kuvailit eli paperilla hyvä. Oikeaa kemiaa ei mun puolelta ollut mut ajattelin et kyllä se sieltä tulee koska ajattelin että tällaista ei toista tule enää vastaan. Puoli vuotta jaksoin pitää kulissia yllä kunnes oli pakko viheltää peli poikki.
M34
No tällaista juuri tarkoitan. Tosin me olemme olleet useita vuosia yhdessä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
No kysy siltä mieheltä. Et sinä sitä vastausta mistään muualta saa.
Minä: "olen tässä miettinyt, että rakastatko sinä minua?"
Mies: "joo-joo"
Minä: "eiku ihan oikeasti, olen miettinyt ja haluan tietää rakastatko oikeasti"
Mies: "mitä sä nyt, lopeta nyt tollanen jankkaaminen"
Minä: "eli et rakasta"
Mies: "naiset on just tollasia, niille ei koskaan mikään mitä sanoo niin kelpaa"
Eli mitä tästä voin päätellä?
Ap
Hyvänen aika. Määrittele sille miesparalle "rakkaus" vaikka ranskalaisten viivojen avulla ja kysy sitten vain kyllä-ei-rastittamistehtävällä, mikä kohta osuu ja mikä ei.
Mitäkö voit tuosta keskustelusta päätellä? Sen, että teillä ei mene kovin hyvin, ainakaan kovin kauan.
Nro 8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jos on paperilla hyvä vaimo, niin siinä on aina riskinsä että toinen on laskelmoidusti valinnut juuri sen takia.
Vain jos olisit tällainen lihava, työtön, köyhä, raivostuttava, tyhmä, mieleterveysongelmainen, ruma ja hankala kuin minä, voisit olla varma, että olet valittu itsesi takia.
Se on varmaan sama, kuin rikkailla miehillä, että joutuvat miettimään valitsiko nainen heidät rahojen vai rakkauden vuoksi.
Mutta millä selvittää totuus?
Ap
No kysy siltä mieheltä. Et sinä sitä vastausta mistään muualta saa.
Minä: "olen tässä miettinyt, että rakastatko sinä minua?"
Mies: "joo-joo"
Minä: "eiku ihan oikeasti, olen miettinyt ja haluan tietää rakastatko oikeasti"
Mies: "mitä sä nyt, lopeta nyt tollanen jankkaaminen"
Minä: "eli et rakasta"
Mies: "naiset on just tollasia, niille ei koskaan mikään mitä sanoo niin kelpaa"
Eli mitä tästä voin päätellä?
Ap
Kuulostaa siltä kuin kinastelisitte jostakin tyhjänpäiväsestä asiasta. Mies myöntelee mieliksi ja tuskastuu, jos pitää enemmän aikaa tuhlata pitkästyttävään kysymykseen.
Entä sitten? Minä olen miehelleni hyvä paperilla, ja mies minulle. Intohimo tuli vasta 2 vuoden seurustelun jälkeen. Alussa riitelimme aika paljon, koska suhteemme on tasaveroinen, kun itse olin tottunut siihen, että miehet esim. ostavat lahjoja minulle tai tarjoavat illallisen. Oma mies ei tehnyt näitä ainakaan alussa. Jotain kuitenkin toisissamme näimme, ja myöhemmin huomasin, että ne suhteet, joissa minulla oli eniten intohimoa, toimivat oikeasti todella huonosti. Kipuilin myös sitä, ettei mies omasta mielestään tiennyt, mitä rakkaus on, eikä rakastanut koskaan exäänsäkään (2v. suhde). 1,5 vuoden seurustelun jälkeen mies sanoi rakastavansa minua ja osoittaa sen päivittäin.
Emme kumpikaan ole täydellisiä, mutta olemme sopivia toisillemme. Rakkaus kasvaa päivä päivältä. Tuemme toisiamme kaikessa, vaikka välillä mieheni on vaikea ymmärtää syitä satunnaiseen itkemisiini. Saatan itkeä jos esim. epäonnistun jossain, mutta mieheni pyrkii aina tsemppaamaan minua yrittämään uudelleen ja onnistumaan. Minun on vaikea uskoa hänen ihastuvan kehenkään muuhun, koska hän menee niin järjellä. Tosin jos ihastuu ja jättää minut, niin sitten tekee niin. Tässä elämässä on tullut koettua niin paljon, että ei yksi mies maailmaa kaada.
Toki ymmärrän, että sinua raastaa yksipuolinen ihastus, mutta siksi kannattaisikin keskustella miehen kanssa. Meillä homma toimii, koska puhumme kaikesta. Kyllä sinussakin jotain on, kun hän on sinut valinnut.
Jos sun tarvitsee kysyä sitä, niin todennäkösesti et