Lue keskustelun säännöt.
AV teki minusta velan
15.01.2019 |
Enkä oo ihan varmasti ainut. Kyllä täällä ollessa on kaikki ruusunpunaiset oletukset avioliitosta ja lapsiperhearjesta karistuneet nopeasti. Mies pettää, lapsilla ties mitä kehitysvammoja, rahat lopussa, äiti yksin pyörittää yksin taloutta, turvaverkot kaikkoavat...
Ennen tätä palstaa en edes tiennyt miten pahasti pelkkä synnytys voi paskoa kropan. En ollut kuullutkaan että pidätyskyky voi kadota kuin pieru Saharaan tai kohtu roikkua puoliksi ulkona. Monet koulut olen ehtinyt käydä ja missään ei tällaisesta puhuttu.
Eilen illalla taas yhtä ketjua selatessa tajusin - ei jumalauta ikinä lapsia! Harmi että tässä joutuu odottamaan sterilointia vielä useamman vuoden, muuten varaisin ajan vaikka heti.
Olenko ainut?
Kommentit (48)
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut vela jo kauan, mutta kyllä tämän palstan lukeminen on vahvistanut sitä. Todellakin kaikki ne vähäisetkin pinkit kuvitelmat ovat karisseet - hyvä niin. En aio koskaan tehdä lapsia vaan nauttia elämästäni ja vapaudestani. Olen päälle 30v.
No sittenhän tämä palsta on yllättävän hyödyllinen. 👍
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Eivät ne ongelmat muutu epätosiksi, vaikka sitä pinkkiä unelmaa viljeltäisiin rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän tämä palsta on yllättävän hyödyllinen. 👍
Kyllä! Tässä myös vastaus siihen usein kysyttyyn kysymykseen: "Miksi olet tällä palstalla jos kerran olet vela?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Voi kyllä raportoi, heti kun paljastuu että joku on vapaaehtoisesti lapseton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo synnytyjutut on kyllä ihan hirveitä.
Itselläni on suvussa useita pahasti pieleen menneitä synnytyksiä, ja vammoja lapsilla ja äideillä, koska sektio on niin tuhma juttu suomessa.
Netissä on muuten kuva synnytyksestä, jossa sen lapsen jalka on tullut ulos sen äidin kudosten läpi, ja sen jalka roikkuu ulkona sen naisen a*nuksesta. Sellaista synnytyksen "magiaa", nam.
Vierailija kirjoitti:
Nuo synnytyjutut on kyllä ihan hirveitä.
Itselläni on suvussa useita pahasti pieleen menneitä synnytyksiä, ja vammoja lapsilla ja äideillä, koska sektio on niin tuhma juttu suomessa.
Netissä on muuten kuva synnytyksestä, jossa sen lapsen jalka on tullut ulos sen äidin kudosten läpi, ja sen jalka roikkuu ulkona sen naisen a*nuksesta. Sellaista synnytyksen "magiaa", nam.
Juuri tuo kauhistuttaa että sektiota ei meinaa saada. Suvun naisilla on kaikilla olleet hirveät synnytykset ja oma äitini jo teininä ollessani kertoi että kannattaa vängätä sektion. Hänen äitinsä kuulema kertoi hänelle saman, muttei uskonut, ja nyt on kuulema katunut :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Eivät ne ongelmat muutu epätosiksi, vaikka sitä pinkkiä unelmaa viljeltäisiin rinnalla.
Jo tuo sanapari pinkki unelma kertoo miten lapsellisesti suhtaudut tähän asiaan. En tiedä kellä on pinkkejä unelmia, ehkä jollain vauvasta haaveilevalla teinillä? Mistä tavallisen arjen asioista sulla on pinkkejä unelmia? Töistä? Harrastuksista?
Vierailija kirjoitti:
Helpostippa suhun voi vaikuttaa.
Et muuta panosta pysty tuomaan keskusteluun?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Voi kyllä raportoi, heti kun paljastuu että joku on vapaaehtoisesti lapseton.
Tietysti, koska se nostaa asian esille. Mutta kun oot lapses kanssa ja tuntuu että sydän räjähtää rakkaudesta, niin ei sitä kukaan tuu tänne raportoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Eivät ne ongelmat muutu epätosiksi, vaikka sitä pinkkiä unelmaa viljeltäisiin rinnalla.
Jo tuo sanapari pinkki unelma kertoo miten lapsellisesti suhtaudut tähän asiaan. En tiedä kellä on pinkkejä unelmia, ehkä jollain vauvasta haaveilevalla teinillä? Mistä tavallisen arjen asioista sulla on pinkkejä unelmia? Töistä? Harrastuksista?
No esimerkiksi muistan kun kerran seurasin yhtä perhettä joka oli puistossa piknikillä. Odottelin siinä ystävääni niin oli siinä aikaa kyylätä. Lapset nauroi ja mies oli selvänä ja ihan mukana siinä auttamassa ruokien ja lasten kanssa. Kaikilla oli hauskaa ja plahplahplah. Tätä tarkoitin aloituksessani. Nyt jos näkisin samaisen perheen uudestaan osaisin miettiä tilannetta ihan eri näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ollut vela jo ennen tänne eksymistä. Kiitos tästä eksymisestä kuuluu "Mieheni telakoitui saunaillassa" ketjulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Voi kyllä raportoi, heti kun paljastuu että joku on vapaaehtoisesti lapseton.
Tietysti, koska se nostaa asian esille. Mutta kun oot lapses kanssa ja tuntuu että sydän räjähtää rakkaudesta, niin ei sitä kukaan tuu tänne raportoimaan.
Riippuvuussuhde ei ole ikinä rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Voi kyllä raportoi, heti kun paljastuu että joku on vapaaehtoisesti lapseton.
Tietysti, koska se nostaa asian esille. Mutta kun oot lapses kanssa ja tuntuu että sydän räjähtää rakkaudesta, niin ei sitä kukaan tuu tänne raportoimaan.
Mutta onko se tunne kaiken aloituksessa mainitun arvoinen? Mitä jos saankin erityslapsen? Suoraan sanottuna en tiedä räjähtäisikö sydämeni rakkaudesta... (olen työskennellyt erityislasten kanssa)
Minäkin olen ollut jo pitkään vela noista edellä mainituista syistä, mutta mutta! Kiilotan kruunua kavereiden edessä ja välillä täällä toteamalla hoitamalla homman kotiin munasolujen luovutuksen muodossa saaden siinä ohimennen kohtuullisen palkkion. Av, muistuttaa päivittäin tämän valinnan järkevyydestä. Kiitos <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Medialukutaito hoi. Ihmiset kirjoittaa tällaiseen paikkaan kun on ongelma. Ei kukaan niitä hyviä asioita raportoi.
Eivät ne ongelmat muutu epätosiksi, vaikka sitä pinkkiä unelmaa viljeltäisiin rinnalla.
Jo tuo sanapari pinkki unelma kertoo miten lapsellisesti suhtaudut tähän asiaan. En tiedä kellä on pinkkejä unelmia, ehkä jollain vauvasta haaveilevalla teinillä? Mistä tavallisen arjen asioista sulla on pinkkejä unelmia? Töistä? Harrastuksista?
No esimerkiksi muistan kun kerran seurasin yhtä perhettä joka oli puistossa piknikillä. Odottelin siinä ystävääni niin oli siinä aikaa kyylätä. Lapset nauroi ja mies oli selvänä ja ihan mukana siinä auttamassa ruokien ja lasten kanssa. Kaikilla oli hauskaa ja plahplahplah. Tätä tarkoitin aloituksessani. Nyt jos näkisin samaisen perheen uudestaan osaisin miettiä tilannetta ihan eri näkökulmasta.
Aika harvinaista se kuitenkin on että sillä äiskällä olis tullu mukulan jalka väärästä reiästä ulos. Harva asia maailmassa on sellainen ettei jotain saavuttaakseen tarvitse uhrata mitään.
Itsellä on käynyt hyvä tuuri kun kaikki asiat menevät aivan erilailla kun täällä useammilla näyttää menevän.
Minusta myös. Aloin pyöriä täällä ihan varta vasten sen takia, että halusin saada etukäteen kuvan lapsiperhe-elämästä kaikkine erilaisine vivahteineen. En ollut koskaan varma haluanko omia lapsia, enkä halunnut tehdä virhettä asian suhteen, syntynyttä lasta kun ei voi palauttaa vaikka tulisikin katumapäälle.
Vähitellen aloin tajuta, että riskit ovat aivan liian suuria, ja niitä on niin paljon erilaisia että en halua ryhtyä äidiksi. Olen mielelläni kummitäti useammallekin lapselle, mutta se riittäköön kohdallani. Kun vielä miettii, minkälaisia rahasummia lasten vanhemmuus nielee, ja mitä muuta sillä summalla voi elämässään tehdä, niin.. Kyllä nykyään olen sitä mieltä että lasten hankkiminen kannattaa vain silloin, jos ei kerta kaikkiaan pysty ajattelemaan muita vaihtoehtoja. Siis jos on niin älytön tarve lisääntyä että järkikin siinä sumenee. :D Onneksi itsellä ei ole.