Lue keskustelun säännöt.
Runoillaan
14.01.2019 |
Kahvista tulee pahaa, kun se seisoo tässä pahassa maailmassa tunninkin. Vuorokaudessa siitä tulee kuvottavaa ja viikossa se karkoittaa ihmiset ympäriltään.
Toiset ovat puita, minä synnyin kahviva. Epätoivoisesti yritän huutaa, kaatakaa minut viemäriin, luonnon kiertokulkuun. Sitten voin kasvaa puuna kuten te kukoistavat, kaukana minusta.
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semminkin, sanoi Hemminki.
Ka, vastaa Mansikki. Saammeko
vasikan jolla on ihmisen sielu? Se olisi kauhea kohtalo.
Valitkaa vasikka jolla on suurimmat silmät, surusta suunniltaan, pisimmät ripset täynnä kyyneliä ja hoikimmat, hoippuvat jalat. Siitä saatte te valmiiksi armoanne anovan.
Valitkaa porsaista laiskin ja ahnein, se joka syö siskonsa häntää, saatte valmiiksi pöytäänne omena suussa.
Koiria älkää valitko. Päästäkää metsään, ja ottakaa se joka istuu vierelle, se joka ei lähde potkimallakaan.
Moni poni, villi koni, omaa oriaan etsii.
Moni ovi, kukkakori, kaljatori ja lompakossa lovi.
Soma, oma, muille kova. Pelkkä pieni loma.
Tanssi, marssi, valssi, lopulta trassi, oikeasti, pelkkä farssi.