MARRASMUKSUJEN VIIKKO 20

Just valitin miehelle aamulla, että miks seuraava neuvolakäynti pitää olla vasta reilun kahden viikon päästä?? Mullakin oireet hävinneet (ne vähät mitä mulla oli). Eikä mahakaan tunnu kasvavan (millä vauhdilla sen pitäis kasvaa??). Yritän uskoa, että kaikki on hyvin, mutta minkäs sitä mietteilleen voi vaikka järki sanoo, että tässä vaiheessa oireet varmaan tasoittuu. Mulla nyt 14+2.

Oireet (väsymys yms) ovat loppuneet, mutta tuleeko muille sellaista hetkittäistä kipua alavatsaan? Siis vähän menkkamaista " vääntöä" , mutta joka kestää ihan hetken. Ei sellaista viiltelyä tai vihlontaa. Mitä yritän kai sanoa että onko mitään muita juttuja mistä pitäisi oikeasti huolestua paitsi kirkkaan veren tulo (jota mulla ei ole)??

Etova olo ja väsymys jatkuvat. Tosin ovat ne hieman helpottaneet. Osasyynä saattavat olla nuo tyttäret, jotka vaativat oman osansa:) Nukkua saa yöllä, jos silloinkaan. Varasin rakenneultran vk25. Sinne on vielä aikaa... Kunnolla en kuitenkaan uskalla uskoa, että tästä vielä vauva tulisi...



Rv 13+5

Minulla noita menkkamaisia vääntöjä esiintyy. Vatsa (oikeastaan kai kohtu) ikäänkuin kovenee hetkeksi ja tekee mieli rentoutua. Niitäkö tarkoitat? Ovat käsittääkseni supisteluharjoituksia tjs:) Ed. raskaudessa minulla oli niitä ja ovat täysin normaaleja ja kyllä ne siitä kovenee:) Tosin eivät satu. Toisilla voi tietenkin olla erilaisia...

No just sellaisia, tuntuu että pitää olla vaan ihan paikoillaan, kivistää ja sitten se menee ohi. Ai suppariharjoituksia, nyt jo?? Mä luulin että niitä tulee joskus paljon myöhemmin.

Hei ladyt,



mä ainakin olen onnellinen, että oireet on vähentyneet! Tai oikeastaan se väsymys, oon välillä ollut itkun partaalla, kun silmät ei pysy auki... mutta viikonloppuna tapahtui jotain, ja taas jaksaa. Illalla jopa pitää vähän unta houkutella, mitä ei ole tän raskauden aikana kyllä tähän mennessä vielä tapahtunut.



Mulla on ollut menkkamaisia vääntöjä melkein koko ajan, välillä taisivat olla vähän poissa ja nyt alkoivat uudelleen.



Mites, vietittekö vielä äitienpäivää, te jotka ekaanne odotatte? Mä pyysin mieheltä vienosti (tein siis hyvin selväksi), että mua muistettais vaikkei lasta todella vielä olekaan. Hinku äidiksi on vaan niin kova, että en haluais enää yhtään himmata. Ja lupasin, että isänpäivää vietetään kans, vaikka vaavi sitten ei haluaiskaan vielä siihen mennessä ulostautua. Sain aamiaista ja ruusun sänkyyn, mikä oli aivan ihanaa hemmottelua... :)



Tänä aamuna oli eka sokerirasitus, pari tuntia piti istuskella odotusaulassa ja välillä aina otettiin verta. Nyt on niin ihanat mustelmat kehittymässä käsitaipisiin. Huomenna sitten pitää kysellä tuloksia neuvolasta, mutta tuskinpa niissä mitään ihmeellistä on.



Nyt töiden pariin! Hyvää viikkoa kaikille!



-Osse ja Santeri rv 14+5

Minulla ei oikeastaan ole mitään erikoisia oireita enää, tissit kovat ja kasvussa ( kohta pitäisi ostaa isommat liivit varmaan) ja närästystä mikä kyllä taitaa vaivata loppuunasti.

Ei väsymystä, masussa välillä jotain hyppelyjä ja nappailuja.

Vaikka just viime viikolla oli neuvola niin tuntuu että siitäkin jo ikuisuus ja seuraavaa saa ootella ens kuun alkuun.

Varasin hammaslääkärinkin kun tosiaan edellisestä tarkastuksesta on vuosikausia ja tiedän että reikiä on.



Jotain jo itselleni olen ostanut, nimittäin tukivyön ja yhdet mammafarkut. Kumpaisillakaan ei vielä ole käyttöä ihan heti.



Kyllähän sitä kovasti vielä pelkää vauvan menetystä, ajattelin että helpottaisi kun 12vkoa tulee täyteen, mutta ei se niin ole mennyt. Päivä kerrallaan.



Nyt jatkan siivousta,

t. kutris 14+3

Elämä tuntuu olevan niin kiireistä, ettei ehdi edes kirjoittelemaan. Täällä sitä vaan puksutellaan eteenpäin, vaikka painajaisia on nähty lapsen menettämisestä ja viime viikolla juuri kävin ylimääräisellä neuvolakäynnillä noiden vatsakipujen suhteen. Kaikki oli kuitenkin ok ja kohtukin kasvaa kuten pitää, vaikka itsestä jossain vaiheessa tuntuikin ettei se kasva mihinkään. Joten vatsakivuista ei siis kannata hirveästi hermostua ellei tosiaan jotain vuotoa esiinny tai esim. virtsatietulehduksen oireita. Ja se kohtu kapuaa hiljalleen tuolta lantiosta ylös ja minusta tuntuukin, että parin viikon päästä täällä on jo ihan ylpeitä pallomahan omistajia ;)



Oireiden loppumisestakin oltiin hermostuksissa, mutta niin se oikeastaan pitäisi mennäkin, että oireet alkaisi helpottaa n. rv10-14. Mulla myös pahoinvointi ja väsymys helpottanut, mutta nykyisin pitää syödä tosi usein, muuten tulee tosi heikko olo. Pyörrytystä on myös alhaisen verenpaineen ja hempan takia.



Kai tässä voi pikkuhiljaa alkaa odottelemaan ekoja liikkeitäkin. Mulle on ainakin lupailtu, että voisi tuntea ne parin viikon sisällä, kun olen niin hoikka. No katsellaan miten käy, sehän riittää, että ne rv22 jälkeen alkaa tuntua. Toivottavasti kuitenkin aikaisemmin, niin sitä minäkin hermoilen tämän raskauden jatkumisen suhteen.



Terkuin,



Mörötin ja " Otso" rv15+4

13+0 viikot tänään ja aamu alkoi NP-ultralla, jossa kaikki oli hyvin. Niskaturvotusta oli 0,8mm, pää-perämitta 6,9cm ja muutkin mitat vastasivat tarkalleen viikkoja. Aluksi vauva nukkui mutta heräsi kun vähän töniskeltiin ja sitten esittikin kaikki temput:) Sain ajan jo rakenenultraankin kesäkuun loppuun.



Pahoinvointi ei hellitä, oksennan joka päivä. Päätäkin tahtoo särkeä jatkuvasti. Olin pari viikkoa sitten sairaslomalla 3 päivää, mutta enää en viitsisi jäädä kun ei siellä kotona ollut sen parempi olo kuin töissäkään... Meneepä aika nopeammin.

Hiljaiseloa täällä. Kovan koivuallergian takia jouduin pariksi viikoksi saikulle kun ei tehokkaita lääkkeitä voi käyttää. Tänään on ollut ensimmäinen vähän helpompi päivä.



Huoli on läsnä, mutta olen jotenkin sopeutunut siihen ajatukseen, ettei se siitä mun ponnisteluilla vähene. Oireita ei ole ollenkaan, mutta se ei sinänsä huolta pahenna, koska oletinkin alkuraskauden oireiden vähenevän tuossa 12 rv paikkeilla. Ja silloin se vähäkin etominen ja väsymys loppui. Olen koittanut keskittyä enemmän muihin asioihin ja kehitellyt uusia raskauteen liittymättömiä projekteja, jotka auttavat vähän irrottamaan ajatuksia.



Huolesta huolimatta olen kuitenkin ollut hyvin onnellinen. Mulla oli jotakuinkin koko lapsettomuuden ajan sellainen lievästi masentunut ja paha olo, vaikka arki suht normaalisti pyörikin ja toki iloisiakin hetkiä oli. Onko muilla sellainen fiilis, että sellainen määrättömän pahan olon taakka olisi harteilta pois nostettu ? Jotenkin sitä on kulkenut niin kuin turtana sumussa, ettei muistanutkaan millainen tällainen normaali vire ja mielentila on.



Onko kukaan ajatellut käyvänsä ylimääräisessä ultrassa yksityisellä tai jopa 3D/ 4D ultrassa ? Meillä on tuo 3D ollut harkinassa, katsotaan nyt raaskiiko.



Anno 16+0

Olen jonkin aikaa ihmetellyt erään ihmisen käytöstä, kuinka kiukkuinen ja hymyilemätön hän onkaan. Nyt sain kuulla, että heidän esikoinen on IVF-lapsi ja toista on kovasti yritetty. Nyt on kai tärpännyt, mutta hän ei puhu asiasta. Sain tietää asian täysin vahingossa, eikä minun siis periaatteessa kuuluisi tietää sitä. Olen miettinyt kuinka voisin lähestyä tätä ihmistä ja kertoa hänelle, että meillä on IVF-lapsi ja PAS-vaavi odotuksessa. Hän on kuullut muualta raskaudestani, enkä tiedä tietääkö hän hoitotaustaani. Luultavasti ei. Tiedän itse kuinka kirpaisee, kun " toisille on niin helppoa raskautua" , vaikka eihän sitä tiedä... Hän on usein niin hiljainen ja kuoreensa vetäytyvä, etten tiedä mitä sanoa... Asia pyörii mielessäni, kun tiedän kuinka puhuminen helpottaa ja varsinkin, jos kyseessä on joku, joka saattaa ymmärtää. Voi olla, ettei hän edes halua puhua asiasta, mutta ihminen, joka asian möläytti (täysin tahtomattaan) ei ole hirveän läheinen hänelle, joten päättelin, ettei IVF-asia ole salaisuus. Itse olen ainakin siitä kertonut, kun on vauvoista puhuttu. En tiedä...

Mulla oli tänään lääkärineuvola. Kaikki oli ok. Lääkäri yritti kuunnella sydänääniä, mutta ei saanut kuuluviin, kaiketi tuo ihra masussa hankaloittaa. Katsoi sitten ultralla, näkyi ne lyönnit ja kovasti pikkuinen siellä viipelsi ;)

Kohdun korkein kohta on kuulemma kaksi sormenmittaa navan alapuolella tällä hetkellä! Yllätyin että niin korkealla jo, mutta onkos sitten kummakaan kun ei pöksyt mahdu jalkaan. Missä korkeudella teillä muilla on ollut/on tässä vaiheessa?



Minä aion mennä 4D-ultraan, varasin eilen itseasiassa ajankin sinne, heinäkuun puoleenväliin menee, viikkoja 22 silloin kasassa. Mun kaveri kävi siellä ja sai sen dvd:lle, mikä upea muisto se on sitten lapsellekin joskus :)



Susa-Juulia ja Viuhti 13+3

Hei,





ovatko teidän muiden vatsat kipuilleet raskausaikana lähes jatkuvasti?Minullahan oli viikoilla 6-13 usein vatsakipuja, mutta sitten ne vähenivät. Eivät tosin loppuneet kokonaan. Nyt viikon 15 lopulla kivut taas kovenivat. Nyt on ollut neljän päivän ajan jo aika koviakin vatsakipuja. Enimmäkseen tasaista särkyä ja jomotusta, mutta nyt myös vihlontaa, emättimeen asti! Ihan kuin joku pistäisi piikillä kohdusta alaspäin.



Soittelin jo Kättärille ja siellä sanoivat että saattaapi olla ihan kohdun kasvukipuja tai sitten virtsatietulehdus. Menen tänään antamaan pissanäytteen. Eivät suostu ottamaan emättimestä bakteerinäytettä vaikka olisin halunnut. Voihan tämä olla muukin tulehdus nimittäin...



Toivon vaas kovasti ettei tämä ainakaan enteilisi keskenmenoa.

Ninnaniille: Samassa veneessä ollaan. Mulla nyt pari viikkoa ollut ajoittain aika ikävääkin vihlontaa ja viiltelyä ja kävin niiden takia neuvolassakin. Pissanäyte otetiin ja se oli puhdas ja kävinpä vielä lääkärintarkastuksessa, eikä lääkäri löytänyt mitään merkkejä tulehduksesta (mitä itse pelkäsin). Paikat oli kiinni ja vauva voi hyvin. Lääkärin mukaan nyt vaan on menossa aktiivinen kasvunvaihe ja joillakin se kiinnikkeiden venyminen ja kohdun ja vauva kasvaminen vaan tuntuu enemmän. Tähän selitykseen olen myös itse tyytynyt, kun niitä kipuja tosiaan on ollut koko tähänastisen raskauden ajan. On päiviä jolloin ei tunnu oikeastaan mitään ja joinakin päivinä ne vihlonnat ja viiltelyt ovat seurana koko päivän. Olen ajatellut, että raskaus jatkuu normaalisti jos ei ala tulla mitään vuotoja ja jos kivut eivät kovene. Kohtutulehdus ilmoittaa itsestään kuumeilulla, kohdun aristuksena esim. paineltaessa, supisteluina ja pistävän hajuisena ja mahdollisesti verisenä vuotona. Kannattaa käydä kuitenkin se pissanäyte antamassa ja pyydä myös päästä lääkärin juttusille jos asia vaivaa mieltä. Meillä neuvolassa annettiin aikanakin hyvin auliisti aika lääkärille samalle viikolle ja siellä käyminen helpotti mieltä.



Terkuin,



Mörötin ja " Otso" rv15+6

...kiitos vastauksestasi. Lohduttavaa kuulla, että kipuja on muillakin. Minulla on onneksi neuvolalääkäri ensi viikolla (ensimmäistä kertaa!), ja pyydän häntä tsekkaamaan kaikki paikat.



Meidän terveysasemalle on tosi hankalaa päästä. Meillä on aika ikävä neuvolatäti eikä lääkäriaikoja anneta millään.



No, katsotaan, mitä huominen testitulos sanoo.



Onko sinulla Mörötin vihlonut tuonne ihan alas asti?

Ultra sinänsä meni ihan hyvin, mutta kätilö ei saanut ensimmäisellä laitteella kunnon kuvaa vauvan päästä eikä niskasta. Hän vaan mumisi jotain epämääräistä ja se tietenkin nosti mieleeni kaikenlaiset kauhuskenaariot siitä mikä voisi olla pielessä. Onneksi pääsimme toiseen huoneeseen, jossa oli parempi ultralaite. Siellä oli myös toinen kätilö ja yhdessä he mittoivat vauvaa. Kaikki oli pienellä kunnossa, niskaturvotustakin vain 1,4mm.

Oli kertakaikkiaan aivan ihanaa nähdä se pieni vauvan alku viuhtomassa käsiään ja jalkojaan. Mutta senhän te kaikki jo tiedätte :)



Toisessa munasarjassani on edelleen suuri kysta, joka painaa jo nyt kohtua. Sain sen vuoksi kontrolliajan parin viikon päähän. Pelottaa kyllä ajatus siitä, että kysta pitäisi leikata :/ Toivottavasti se vaan pysyisi aisoissa eikä aiheuttaisi harmia raskauden edetessä.



-Myyry ja Anselmi 13+3

Kyllä minullakin on ollut sellaista jomotusta ja vatsa tuntuu hirveän pinkeeltä. Ei se tavallaan kipeä ole mutta jännän oloinen.

Olen ajatellut että kuuluu nyt tähän vaiheeseen enkä ole osannut huolestua.



Mutta eilen multa tuli verta !

Pelästyin aivan hirveästi aamulla kun sitä lörähti. Ei ollut kyllä mitään tummaa enempi niinkuin valkovuodon seassa verta. Hätääntyneenä soitin neuvolaan mutta täti ei ollut moksiskaan, kuulema voi vuotaa istukan reunasta, ei ole mitenkään epänormaalia. Ei edes ehdottanut mitään lääkärissäkäyntiä, vain sitten jos tulee kipuja ja verenvuoto jatkuu tai muuttuu menkkamaiseksi vuodoksi. Pitää vain lepäillä että vuotokohta arpeutuu.

No eihän sitä sitten eilen enempiä tullut, paperiin vain pari kertaa jäi haaleaa. Tänä aamuna sitten enää ihan sellaista keltaisenruskeaa melkein jo valkovuotoa.

Joten eipä kai se ollut sitten mitään hälyyttävää, varmuuden vuoksi käyn ens viikolla yksityisellä gynellä että katsoo paikat, terveyskeskuslääkärille on ihan turha mennä näissä asioissa.



hyvää viikonloppua ja masun kasvatteluja !



t. kutris 15+0

Sainkin jo tälle päivälle peruutusajan naistentautien ja synn. lääkärille ja kävin siellä eikä mitään hälyyttävää ollut. Kohdunsuu kiinni ja ei verenpurkaumaa kohdussa ja vauva voi hyvin.

Näitä pikkuvuotoja voi vaan kuulema tulla eikä mitään selvää syytä ole.

Joillakin jopa koko raskauden ajan.

Mutta toivon kyllä että pysyisi poissa, kyllähän se aina pelästyttää.

Eniten tässä mun tilanteessa suututtaa se, etten ole siis vielä kertaakaan päässyt lääkärille raskauteni aikana! Minulla ei siis ole käsitystä kohtuni asennosta, istukan paikasta tai siitä, onko kohdunsuu ok. Näistähän kaikki muut täällä tuntuvat saaneen tiedon jo aikaa sitten. Ainakin tällä meidän lähiömme terveysasemalla (Helsingissä) on tosi vaikeaa saada apua. Pitäisi kai valehdella että ei pysty kipujen takia nukkumaan tms.



Inhottavaa!



Onneksi ensi tiistaina lopulta pääsen neuvolalääkärille. Tätä aikaa piti todella kinuta ja vaatia - terkkari kun oli sitä mieltä että " ei täällä ole yleensä tässä vaiheessa vielä neuvolalääkärille otettu näitä hoidoilla raskaaksi tulleita..." . Hoh! Olemme siis huonommassa asemassa kuin muut, koska emme ole luomusti raskautuneita. Eikö tämä ole sortamista?



Aion kyllä tiistaina vaatia kaiken mahdollisen tarkastettavaksi. Vatsakivut jatkuvat yhä. Ne eivät siis ole sitä " tavallista" jomotusta ja särkyä, joita on ollut alusta asti, vaan kovempaa, rajumpaa.



No, kerron sit miten kävi.



--- anteeksi tämä kamala vuodatus! = )

Ei mullakaan olisi juuri mitään hajua miten raskaus etenee jos olis vaan ton julkisen terveydenhoidon varassa. On ollut pakko käydä yksityisellä jos haluaa yleensäkin tietää että miten itse ja miten vauva voi.

Olen ollut aika tyytymätön tohon julkiseen touhuun. Että meillä yksityisen käynnit tulee jatkumaan.



Neuvolalääkäri kyseli että miten mulla sitten jatkuu kontrollit kun on kyseessä hoitoavusteinen raskaus ja kun sanoin että ei mitään kontrolleja ole ollut eikä tule niin vähän ihmetteli.

Asiasta sitten juteltiin niin tuli ilmi että aiemmin hoitoavusteiset raskaudet oli tarkemmassa syynissä, mutta nykyään ei enää.