Lapsi 7v eikä osaa R-äännettä
Ollaan käyty puheterapiassa ja koululaisten R-ryhmässä, kotiharjottelua takana kohta vuosi. Pute antaa nihkeesti aikoja (1krt/kk), koska korostaa kotiharjottelun merkitystä, mutta niin lapsi kuin vanhemmat turhautuneet harjotteluun, koska edistystä ei tunnu tapahtuvan 😩
Kertokaa omista kokemuksistanne. Kauanko ja mitä vaati R-äänteen oppiminen?
Kommentit (32)
Opin noin tokalla luokalla puheterapeutilla, pdinsessa pdinsessa prrrrinsessa leikeillä. Pikku akan auto oli myös hyvä, se sanoi dnnn dnnn dnnnn drrrrnnnn.
Jos mitään rakennepoikeavuutta ei ole, tddddrrrrreenaaminen auttaa :)
Sillä sitkeällä harjoittelulla. Mutta lapsi on 15 ja videoviestistä huomasin ettei r ole ihan terävä. En huomaa pehmeyttä livenä. Sitä d:tä hoettiin pitkään. Niin, että siitä tulee oikeasti automaattinen tapa.
Dssä kieli on samassa kohdassa kuin Rssä.
Äännekoulu! Netissä toimii. Valittiin se, kun meidän kaupungissa lapsi ei yksittäisten äännevirheiden takia olisi päässyt puheterapiaan. Lapsi itse alkoi kokea häiritsevänä äännevirheet ja siksi päätettiin kuntouttaa ne kuntoon varhaisessa vaiheessa. Vaatii kyllä ahkeraa (meidän kohdalla lähes päivittäistä) kotitreeniä. Oli lapselle motivoivaa, kun teki pelillisiä harjoituksia tietokoneella. Puheterapeutin palaute videolla viikottain. Puolessa vuodessa lapsi 4-vuotiaana oppi kaksi puuttuvaa äännettä (L ja R).
Sillä sitkeällä harjoittelulla. Mutta lapsi on 15 ja videoviestistä huomasin ettei r ole ihan terävä. En huomaa pehmeyttä livenä. Sitä d:tä hoettiin pitkään. Niin, että siitä tulee oikeasti automaattinen tapa.
Dssä kieli on samassa kohdassa kuin Rssä.
Sekava viesti. Lapsi on nyt 15 eikä r ole vieläkään ihan terävä. Mutta sitä harjoiteltiin päiväkodista koulun alkuluokille.
Vierailija kirjoitti:
Äännekoulu! Netissä toimii. Valittiin se, kun meidän kaupungissa lapsi ei yksittäisten äännevirheiden takia olisi päässyt puheterapiaan. Lapsi itse alkoi kokea häiritsevänä äännevirheet ja siksi päätettiin kuntouttaa ne kuntoon varhaisessa vaiheessa. Vaatii kyllä ahkeraa (meidän kohdalla lähes päivittäistä) kotitreeniä. Oli lapselle motivoivaa, kun teki pelillisiä harjoituksia tietokoneella. Puheterapeutin palaute videolla viikottain. Puolessa vuodessa lapsi 4-vuotiaana oppi kaksi puuttuvaa äännettä (L ja R).
Niin ja se, miten se äänne lopulta löytyi, oli harjoitus pää alaspäin! Kun dn dn dn sujui, teki lapsi sitä sohvalta roikkuen pää lattiaa kohti ja äänne syntyi kuin itsestään painovoiman avulla ja muuttui drn:ksi! Jos dn sujuu, niin kokeilkaapa sitä, on kuin taikaa. Lapsen ilme oli aika priceless, kun ekan kerran täry syntyi.:)
En koskaan oppinut vaikka kävinkin joitakin kertoja puheterapeutilla. Tosin aloitin vasta ala-asteen puolessa välissä. Eikä vanhemmiltakaan suurempaa kiinnostusta herunut.
Itse opein r:n 1. luokalla, nykyään korvaan r:llä d-kirjaimet. Ihanaa olla porilainen.
Jos on rakenteellinen vika, ei välttämättä opi ollenkaan. Itse en ole oppinut kitalaen rakenteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Jos on rakenteellinen vika, ei välttämättä opi ollenkaan. Itse en ole oppinut kitalaen rakenteen takia.
Meillä myös lapsi ei oppinut kunnolla r-äännettä lyhyen kielijänteen takia.
Itse opin hokemalla ihan vain "är, är, är". Muistan vieläkin, kun sain sen oikein. En muista minkä ikäinen olin, mutta varmaan joku 5-6-vuotias. Keittiön pöydän äärellä jankkasin sitä äitini kanssa, mutta tuli vain: "äl". Äitini lähti saunaan, kun minä vielä hetken itsekseni hoin, ja sieltä se yhtäkkiä tuli: "är!" Sitten juoksin saunaan ja hoin sitten sitä ärrää. :D Äitini käski jo lopettaa, kun ei jaksanut kuunnella jankkaustani, vaan uskoi vähemmällä että osaan sen jo. :D Ihan kätevää, kun omassa nimessäni on r-kirjain. Isälläni on myös, mutta hänellä on melkoisen pehmeä r.
Kyllä se vaan sitä kotiharjoittelua vaatii. Päivittäin ja kauan. En enää muista kuinka kauan puheterapiassa käytiin, mutta vuosi nyt ainakin, jollei enemmänkin.
Mun lapsi on 18v eikä osaa eikä opi. Käytiin aikoinaan puheterapiassa jossa huomattiin että kieli on toiselta puolelta paksumpi kuin toiselta eli rakenteellinen vika ei voi sanoa oikeaa r-kirjainta ikinä.
No mitä siitä muuten fiksu likka paljon kavereita tämän vuoden abi kolme ainetta jo Kirjoittanut niistä. 2 L ja 1E
Ei paljon är äänteet haittaa.
Kävin alakoulun ajan puheopetuksessa ja jotain edistystä sinä aikana tapahtui, mutta r-kirjainta en oppinut ennen kuin olin 21 tai 22. Edelleen se vaatii enemmän panostamista kuin muut kirjaimet - läheisten seurassa en vaivaudu panostamaan. Eli on mahdollista, että se tulee paljon myöhemmin, vaikka lapsuudessa ja teini-iässä ei vielä tulisikaan. Parikymppisenä jonkun verran itsekseni toistelin itsekseni sanoja, joissa oli "dr", kuten "drontti", tai pelkkää "r":ääkin, "froidilainen terapia"... Mitään yksittäistä "heureka" hetkeä siinä ei ollut, jossain kohtaa vain huomasin, että nyt alkaa päristä (ilman ES:ää).
Ala-asteella mulla oli silloin tällöin puheopetustunnit kesken koulupäivän. Olin kolmannella jo kun ne tunnit alkoivat. Olisinko 5 kertaa käynyt kun se R löytyi. Ei ollut mitään kotiharjoituksia tms.
Kyllä se tärkein harjoittelu tehdään kotona ja puheterapeutilla käydään sit näyttämässä mitä on opittu ja saamassa lisäohjeita. Mulla on jäänyt tosi hyvä kuva kunnallisesta puheterapiasta (Helsinki). Sit vaan lähes joka päivä sitä harjoittelua. Me tehdään iltaisin ennen nukkumaan menoa, kun vaihdetaan päivän kuulumiset. R-kirjaimen oppimiseen meni puol vuotta ja sen oppimisen jälkeen muutama kuukausi, että se tuli varsinaisesti puheeseen. L on ollu hankalampi. Senkin osaa jo sanoa, mutta puheeseen se ei vielä tule. Puheterapia on aloitettu yli vuosi sitten ja lapsi nyt 6 v. Se vaan vaatii niin paljon toistoja, että ne suun lihakset toimii oikein.
Meillä lapsi ei meinannut oppia, ja huomattiin liian kireä kielijänne. Se leikattiin ja jo enne tokaa puheterapeutin käyntiä r onnistui, vaikka lapsi oli harjoitellut siinä välissä laiskasti. Samalla menivät kaikki vaikeammatkin äänteet kuten dr, tr jne.
Eli taito olisi ollut varmaan jo pitkään, jos kielen rakenne olisi antanut myöden. Saisivat tsekata rakenteen jo vähän aiemmin, hölmöä juosta kahta vuotta puheterapiassa ja sitten vasta huomata, ettei edes voi oppia ilman leikkausta.
Meidän poika onnistui muutamassa kuukaudessa kun pääsi heti ekaluokalta aloittamaan puheterapian.
Vanhempien rakastava asenne tärkeä. Olkaa tukena, tehkää yhdessä, älkää painostako, kannustakaa, älkää syyllistää tai osoittako pettymystä. Jaksakaa ja tehkää kotiharjoituksia ilolla.
En oppinut. 42 vuotta olen pärjännyt ihan hyvin ilman ärrää.
Muutama vuosi päivittäin harjoittelua.