Jotenkin hirveet paineet pariutua ja mennä naimisiin?
Vaikka oon suht nuori vielä ni tuntuu että pitäis jo mennä naimisiin tässä parin vuoden sisällä viimeistään ja siitä hirveet paineet jotenki. En tiedä mistä tää johtuu, onko kellään samanlaista? Ois kiva saada keskustelua aiheesta.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
n-25 kirjoitti:
Älä nyt suinpäin suhteeseen heittäydy kiireellä. Ota edes pikkasen iisimmin. :)
En todellakaan heittäydykään, mutta ahdistaa ettei ole sellaista kunnon suhdetta. Pelkään että sellanen tulee vasta ku oon menettäny "nuoruuteni".
Nuoruuttaan ei voi säästää, mutta sen voi tuhlata!
En halua tuhlata.. siksi en tiedä mitä tekis ettei se siihen menisi.
Vierailija kirjoitti:
Olet viisas. On parasta pariutua ajoissa ja laittaa eka lapsi aluilleen ennen suhteen väljähtymistä tai ikäriskin ja sen vuoksi hedelmöityshoitojen tarpeen kasvua ja ajatuksia, että jos vaihtaisikin parempaan.
En tiedä haluanko lapsia, niillä ei oo kiirettä ja mies joka ajattelee että on parempaa ei oo kyllä minkään arvoinen eikä kuulu mun elämään.
Vierailija kirjoitti:
Keskity opiskeluun ja uraan. Vaimous ja äitiys ovat vain sivujuonia elämän käänteissä. Eivät ole ammatti eikä pääsisältö elämässä, ainakin jos olet opiskellut siedettävän tutkinnon.
Tosi outo ajatus että nämä asiat ensinnäkin olisivat ristiriidassa, ja toisekseen, että joku "ura" menisi muka äitiyden ohi. Varmaan joo meneekin jollain uraohjuksella, mutta on meitä muunlaisiakin, vähän erilaisilla arvoilla eläviä.
Rohkaisen nuoria olemaan rohkeita ja sitoutumaan. Itsekin valmistuin maisteriksi vasta naimisiinmenon jälkeen, onnistuu helposti kyllä =)
Kolmen äiti 48v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mee.
Lihot parissa vuodessa JennyPlussaksi.
Miten niin? Sillon sitä vasta tuntuu ettei saa lihota kun on mies siinä.
Parisuhteessa lihominen on hyvin yleistä. Sitten kun tunteet tasaantuu niin ei kummallakaan ole päällimmäisenä mielessä kumppanin miellyttäminen ulkoisesti.
Muutenkin parisuhteet on paskaa. En sinuna ottais mitään paineita loppuelämän sitoutumisesta alle kolmekymppisenä.
Nämä yli nelikymppiset laihat ikisinkut ovatkin niitä oikeasti onnellisia ihmisiä, yea right :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mee.
Lihot parissa vuodessa JennyPlussaksi.
Miten niin? Sillon sitä vasta tuntuu ettei saa lihota kun on mies siinä.
Parisuhteessa lihominen on hyvin yleistä. Sitten kun tunteet tasaantuu niin ei kummallakaan ole päällimmäisenä mielessä kumppanin miellyttäminen ulkoisesti.
Muutenkin parisuhteet on paskaa. En sinuna ottais mitään paineita loppuelämän sitoutumisesta alle kolmekymppisenä.
Kyllä mulla ainakin on, sinkkuna ei oo mitään väliä mut sitku oon suhteessa ni ollu hirveet paineet et pitää olla täydellinen jne.
Hei nyt nyt, paineet pois! Kenenkään ei täydy olla täydellinen, oli sitten sinkku tai varattu, muista se <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity opiskeluun ja uraan. Vaimous ja äitiys ovat vain sivujuonia elämän käänteissä. Eivät ole ammatti eikä pääsisältö elämässä, ainakin jos olet opiskellut siedettävän tutkinnon.
No ei se avioliitto sitä estä, haluaisin vaan että olisin jo naimisissa enkä vasta sit yli 25-vuotiaana yms.
Ymmärrän kiireesi. 25-vuotiaana naisen parasta ennen-päiväys menee umpeen ja avioon pääsemisen mahdollisuudet heikkenevät dramaattisesti.
Silver-fox kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity opiskeluun ja uraan. Vaimous ja äitiys ovat vain sivujuonia elämän käänteissä. Eivät ole ammatti eikä pääsisältö elämässä, ainakin jos olet opiskellut siedettävän tutkinnon.
No ei se avioliitto sitä estä, haluaisin vaan että olisin jo naimisissa enkä vasta sit yli 25-vuotiaana yms.
Ymmärrän kiireesi. 25-vuotiaana naisen parasta ennen-päiväys menee umpeen ja avioon pääsemisen mahdollisuudet heikkenevät dramaattisesti.
Kiitos kannustavista sanoista 😂
No onko sulla ketään mielessä? Siis miestä?
Jos ei niin olet varsin vapaa pähkäilemään mitä elämältäsi haluat. Sitten kun sulla on joku mielikuva itsestäsi ja tulevaisuudestasi myös vuosikymmenien päässä niin onkin jo aika selvää millaisen miehen toivoisi rinnalleen. Ja eikun etsimään jonkun itselle tärkeän asian parista. Sieltä se löytyy kenen kanssa kolahtaa.
Ja älä yritä olla täydellinen vaan elää itesellesi hyvää elämää ja rakastaa itseäsi, toimia vastuullisesti ja niin, että voit katsoa peiliin tyytyväisenä. Tuolla asenteella vältyt pahimmilta mokilta ja löydät sen oikean rinnallesi.
Jos olet vasta 25 paikkeilla niin et ole ainakaan liian myöhään liikkeellä. Hyvin ennakoitu, juuri noin ehtii ihan hyvin järjestää elämänsä mieluisekseen! Toivotan onnea! :)
Olet viisas. On parasta pariutua ajoissa ja laittaa eka lapsi aluilleen ennen suhteen väljähtymistä tai ikäriskin ja sen vuoksi hedelmöityshoitojen tarpeen kasvua ja ajatuksia, että jos vaihtaisikin parempaan.