Minkä h-tin takia miehen pitäis ostaa vaimolle äitienpäivälahja?

Ja vaimoa sopii kiittää siitä, miten hän on synnyttänyt, kasvattanut ja hoitanut yhteisiä lapsia.



LAHJAA ei tietenkään ole pakko ostaa koskaan, mutta muuten juhlia.



Sama pätee tietysti isäinpäivään.



Molempien päivien nimissä muuten on se " i" . Ei siis puhuta äidinpäivästä, vaan äitienpäivästä.



Näkyi Haloskakin jakaneen kunniamerkkejä tänään äideille, jotka eivät ole hänen omia äitejään...

Myös vaimo voi olla äiti, jos niitä lapsia on suotu.

Mä olisin tosi pettynyt jos mieheni muistais vaan omaa äitiänsä ja isoäitiänsä, mutta jättäis mut huomioimatta.

meillä on tapana ostaa kunnon lahjat toisillemme,

jotain tarpeellista silti, joka tulisi ostettua kumminkin!



omat vanhempamme saavat nykyään meiltä " vain" kukkia, ym. jotain pientä, heillä kun tuntuu jo olevan kaikkea!!!

Sanoinkin miehelle, että en halua mitään muuta kuin lapsen tekemän kortin. En minä mieheni äiti ole, joten en häneltä äitienpäivänä mitään tarvitse. Lasten tehtävä on muistaa äitiään ja isän tehtävä huolehtia siitä, että lapset muistavat tehtävänsä ja tarvittaessa auttaa heitä.

Vastasi että " Lasten ja hänen kiitos minulle"

konventiokysymys

Ehkä sun miehes muistaa ja kiittää suo ensi äitienpäivänä.

Vierailija:

Eihän se ole mikään minun lasteni äidin päivä...

Onnitteletteko isoäitejänne? Onnittelevatko lapsenne isoäitejään?

Miksi? Eiväthän isoäidit ole lastenne äitejä.

En onnittele isoäitejäni, koska kumpikaan ei elä enää. Isoäidit ovat minusta kuitenkin eri asia, sillä tavallaan he ovat äitejämme. He ovat sukumme äitejä suoraan ylenevässä polvessa. Mieheni äiti en ole edes kieron polven kautta. :)

Minusta siis on ok, jos joillakin on tapana että mies ei muista. Mitäpä se minua liikauttaisi? :)

Mutta tuntuu hassulta tämä, ettei ymmärretä että monet juhlivat äitienpäivää PERHEEN juhlana. Eli juhlitaan meidän perheen äitiä.

Mä oon sitä mieltä, että mikä tahansa tekosyy on hyvä syy syödä kakkua ja antaa lahjoja rakkaille. ;)



Tänä äitienpäivänä tosin sanoin miehelle, ettei turhaan osta mulle lahjaa, kun on vähän rahasta tiukkaa, enkä mä tarvitse mitään. Toi silti suklaalevyn, kun tietää mun jatkuvan herkkuperseisyyteni. :D

En ole muuta väittänytkään. Mutta mielestäni miehen ei silti tarvitse minua muistaa. Äitejä on maailma täynnä, ja minusta riittää,että jokainen muistaa äitiään ja ehkä iso- ja esiäitejään.





9

muistaa ja ehkä lahjoakin minua : )

Mieheni kanssa muistamme vastaavasti toisiamme syntymä- ja hääpäivinä!

teette niin suuren numeron, jos jonkun mies haluaa muistaa myös vaimoaan äitienpäivänä?

En minäkään tee aloituksia teidän tavoistanne.



Jotenkin mä epäilen että taustalla pikkaisen katkeruutta.

Vain yksi meistä on tehnyt aiheesta aloituksen. Minä en ainakaan ole katkera, sillä olen itse sanonut, että en mieheltä mitään halua.



9

Joten vähemmästäkin alkaa kummastuttaa :)

Minä olen ollut koneella vasta vajaat kaksi tuntia, joten en ole nähnyt muita.



9

äitiään. Esim. meillä yksivuotias olisi tuskin tajunnut, että on äitienpäivä, jos mieheni ei olisi piirtänyt hänen kanssaan korttia minulle ja tullut laulamaan lapsen kanssa minulle. Yskivuotias ei omatoimisesti askartele äidille korttia.

Ikinä en ole pyytänyt. Pitäiskä heittää lahja roskiin? vai mitä tehdä?

Mun isä osti aina omalle äidilleen ja mun äidille lahjan. Sama juttu mieheni vanhemmilla. Kaipa nää on meidän perinteitä!?

Kun on isäinpäivä niin tahdon ostaa jotain miehelleni, lapset tekee itse lahjat. Mun mies on hieno mies ja isä! näin sitten kiitän, jos en muuten muista pahemmin arjen keskellä. Yksi päivä pyhitetty äidille tai isälle, ei ole paljon se vaadittu, jos toista jotenkin muistaa. Oli se sitten kortti, paketti, kukka tai ihan kaunis onnittelu, joka tulee täydestä sydämestä!