Miten saada mies hyväksymään sen, että hänellä on vahinkolapsi (surullinen sana)?

Mies sai tietää, että hänellä on pieni lapsi eräästä pikasuhteesta (ei oltu silloin vielä yhdessä). Aikaa on kulunut ja hän ei vieläkään hyväksy asiaa. Kenellekään hän ei ole lapsestaan puhunut, kukaan ei tiedä. Mekään emme puhu asiasta, koska mies ei halua.



Asia on vaikuttanut elämäämme niin, että hän kuolisi mieluummin, kuin tekisi lapsia kanssani. Hänen suhteensa lapsiin on kylmän torjuva. Vain omasta isättömästä tyttärestäni hän pitää ja tuntee häntä kohtaan rakkautta ja välittämistä, jonka osoittaa huolehtimalla hänestä paremmin kuin kenestäkään. Mieheni lapsen äiti ei anna tapaamisoikeutta - oikeuskin on äidin puolella, tietysti, Suomessa kun ollaan. Äiti on valehdellut viranomaisten suut ja silmät täyteen. Kukaan ei usko miestäni. Olisiko tämä ollut niin kova paikka miehelleni, että on päättänyt kieltää koko asian?



Mies on ahdistunut ja masentunut joka ikinen päivä. Vaikuttaa siis suhteeseemme tosi paljon. Lapsiakaan en tule enää saamaan, jos mieheni kanssa jatkan.



Hyviä neuvoja, joilla saisin miehen tajuamaan realiteetit? Terapiaan ei varmana mene. Kiitos teille jo etukäteen!