Lapseton, kannattaa muistaa tämä!

Toinen vanhemmistani meni uusiin naimisiin ja saa puolestani virua laitoksessa yksin kun kerran omaisuutensakin antaa ryövätä. Ne uudet tulokkaat tuskin taskujen tyhjentämisen jälkeen jaksavat käydä.

Ajatelkaa, mikä lottovoitto on hyväntekeväisyydenkin kannalta kun lapsettomat eivät roikotuta itseään vihanneksen tasoilla vuosikausia! Minä aion testamentata omaisuuteni johonkin hyväksi kokemakseni asiaan ja kuolla saappaat jalassa.

Kai sinä aloittaja olet nähnyt sen ahneuden, joka paistaa aikuisen lapsen silmistä hänen yrittäessään saada kuntaa hoitamaan vanhempiaan isomman perinnön toivossa? Näitä kirjoituksia näkee jossakin tämän tästä. Monen aikuisen lapsen mielestä on kohtuutonta, että hänen vanhempansa elämänsä aikana keräämä varallisuus käytetään tämän itsensä hoitamiseen elämän ehtoovuosina.

Lähimmäisenrakkaus sekä välittäminen oikein huokuu näistä omaa etuaan tavoittelevista lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut tämänkin asian, kyllä. Niin?

"Sitäpaitsi ne omat lapset voivat iäkkäiden vanhempiensa valvonnallaan ja avustuksellaan nimenomaan ehkäistä sen, että vanhus joutuisi hoitolaitokseen ollenkaan, vaan saa jatkaa elämistään kotona!"

Älä viitsi naurattaa.

Mitäs nauramista tässä on? Jos kyseessä on vanhus, joka ei vaadi ympärivuorokautista valvontaa, mutta tarvitsee kuitenkin apua jossain asioissa, niin luuletko todella, ettei omat aikuiset lapset voisi silloin vahusta siten auttaa, että vanhus voisi vielä asua kotonaan? Ennemminkin sinulle nauran, jos sellaisessa käsityksessä olet.

Kotihoidossa näkee monenlaista.

ohis

Jostain käsittämättömästä syystä sinua kiinnostaa muiden elämä ja valinnat niin paljon, että tahdoit pitää puheenvuoron lapsellisen elämän puolesta.

Ja sitten et keksinyt mitään parempaa kuin tämän?

Ihanko tosissaan luulet, että joku joka on käyttänyt aivojaan miettiessään mitä elämältään haluaa, ei ole tullut ajatelleeksi vanhuuttaan ja nyt "argumenttisi" johdosta sivuuttaa kaikki ne kymmenet syyt lapsettoman elämänsä puolesta ja tekee lapsia vain siksi, että ei _mahdollisesti_ tarvitse viettää vanhuuttaan yksin?

Ja sitten lapsettomia sanotaan itsekkäiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut tämänkin asian, kyllä. Niin?

"Sitäpaitsi ne omat lapset voivat iäkkäiden vanhempiensa valvonnallaan ja avustuksellaan nimenomaan ehkäistä sen, että vanhus joutuisi hoitolaitokseen ollenkaan, vaan saa jatkaa elämistään kotona!"

Älä viitsi naurattaa.

Mitäs nauramista tässä on? Jos kyseessä on vanhus, joka ei vaadi ympärivuorokautista valvontaa, mutta tarvitsee kuitenkin apua jossain asioissa, niin luuletko todella, ettei omat aikuiset lapset voisi silloin vahusta siten auttaa, että vanhus voisi vielä asua kotonaan? Ennemminkin sinulle nauran, jos sellaisessa käsityksessä olet.

Mitäs sitten kun lapsilla on työ, oma elämä ja oma perhe? Ei ne välttämättä kerkeä juosta siellä auttamassa jatkuvasti. En tekisi lapsia sen takia että voin laskea sen varaan että "kyllä he auttavat minua sitten vanhana" kun ei ne välttämättä auta. 

Voi jee sus kolmen lapsen äitinä hävettää kaikkien lapsiperheiden puolesta tämä palstalla kinastelu. Lapsettomia on omasta halustaan tai tahtomattaan ja monenlaisia ihmisiä. Se, että joku teini täällä kiljuu kuinka hänellä on pienin hiilijalanjälki (ei ole, olen korvannut meidän perheen, lälläslää) ja maailma pelastuisi jos kaikki noudattaisivat hänen elämänarvojaan samalla kun elämänlaatu perheellisillä nousisi aivan eri luokkaan, ei tarkoita, että suurinosa lapsettomista ei ymmärrä yksilöiden olevan yksilöitä ja haluavan elämiltään eri asioita. Joten älkää mammat provosoituko ja provoisoiko, ei osallistuta tähän ollenkaan vaan jätetään jankkaaja omaan arvoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut tämänkin asian, kyllä. Niin?

"Sitäpaitsi ne omat lapset voivat iäkkäiden vanhempiensa valvonnallaan ja avustuksellaan nimenomaan ehkäistä sen, että vanhus joutuisi hoitolaitokseen ollenkaan, vaan saa jatkaa elämistään kotona!"

Älä viitsi naurattaa.

Mitäs nauramista tässä on? Jos kyseessä on vanhus, joka ei vaadi ympärivuorokautista valvontaa, mutta tarvitsee kuitenkin apua jossain asioissa, niin luuletko todella, ettei omat aikuiset lapset voisi silloin vahusta siten auttaa, että vanhus voisi vielä asua kotonaan? Ennemminkin sinulle nauran, jos sellaisessa käsityksessä olet.

Harva aikuinen lapsi ehtii oman työnsä ja mahdollisen perheensä ohella käymään päivittäin apua tarvitsevaa vanhusta hoitamassa. Onko tätä edes reilua odottaa?

Oma äitini on sanonut minulle, että haluaa minun elävän täyttä elämää hänen vanhetessaan. Ja ettei halua olla rasite. Arvostan sitä, että hän on jo miettinyt asiaa enkä tietenkään ajattele niin, ettenkö häntä tarpeen tullen haluaisi auttaa. Eri asia on se, riittävätkö omat resurssieni hänen auttamiseen ilman, että joudun tinkimään omista tarpeistani.

Minusta aito rakkaus on pyyteetöntä ja minusta ap on esimerkki aivan muunlaisesta ”rakastajasta”. Rakkautta ei voi pyytää, vaihtaa päittäin tai odottaa vastalahjaksi. Rakkautta annetaan antajan niin halutessa.

Koska aloittaja ei kirjoittanut rehdisti oikeita ajatuksiaan vaan naamioi ne huolestuneeksi muistutukseksi, korjasin aloituksen vastaamaan todellisuutta:

Sinä lapseton, kun et hanki lapsia, niin sinustakin voi sanoa, että olet valintasi tehnyt. Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että minä elän moraalisesti parempaa elämää kuin sinä ja olen siksi oikeutettu saarnaamaan sinulle. Turha nauttia valitsemastasi elämästä, sillä uskon sinun lopulta saavan rangaistuksen siitä ettet tee samoja valintoja kuin minä.

Outo aloitus. En tule itsekään vanhempiani sen kummemmin hoitamaan, joten miten voisin odottaa sitä kuvitteellisilta lapsiltani? Meitä lapsettomia tulee olemaan melkein neljännes ikäluokasta, joten mitenkään harvinaista lapseton vanhuus ei ole.