Millaista sisustusta/kotia kadehdit?
Onko se moderni ja iso omakotitalo vai vanha vuosisadan alun kivikerrostalo? Entä millainen sisustus on sellainen, jonka ottaisit itsellesi?
Minä kadehdin ns. kulttuurikoteja, joissa on vanhaa, monta kerrostumaa, paljon kirjoja, taidetta ja huoleton tyyli, mutta silti kokonaisuus on toisiinsa sopiva.
Kommentit (41)
Temosten talo ja pihamaa varsinkin on aika lähellä täydellistä imo. En tiedä millainen on sisältä. Näin vain kuvan ulkoa joskus.
En kadehdi kun itselläni on ihannekotini. Arvotavaraa, ikeaa, kirpparilöytöjä, tuunattua, vanhaa perittyä kerroksissa yhdessä. Paljon tilaa ja avaruutta.
Vierailija kirjoitti:
Temosten talo ja pihamaa varsinkin on aika lähellä täydellistä imo. En tiedä millainen on sisältä. Näin vain kuvan ulkoa joskus.
Minusta se ulkoväritys on ruma. Itse talo on ihana. Sisällä ovat vedelleet ihan liikaa kaikkea valkoiseksi. Valkoista maalia huonosti maalattuna.
Vierailija kirjoitti:
Onko se moderni ja iso omakotitalo vai vanha vuosisadan alun kivikerrostalo? Entä millainen sisustus on sellainen, jonka ottaisit itsellesi?
Minä kadehdin ns. kulttuurikoteja, joissa on vanhaa, monta kerrostumaa, paljon kirjoja, taidetta ja huoleton tyyli, mutta silti kokonaisuus on toisiinsa sopiva.
Ihanaa! Meillä on ihan just tällainen kulttuurikoti Ullanlinnassa, 192 m2
:D
Sellainen pieni persoonallinen kulttuurikoti jota on hoidettu hyvällä maulla olisi mun mieleen. Ei mitään avaraa valkoista kolkkoutta.
Vierailija kirjoitti:
Onko se moderni ja iso omakotitalo vai vanha vuosisadan alun kivikerrostalo? Entä millainen sisustus on sellainen, jonka ottaisit itsellesi?
Minä kadehdin ns. kulttuurikoteja, joissa on vanhaa, monta kerrostumaa, paljon kirjoja, taidetta ja huoleton tyyli, mutta silti kokonaisuus on toisiinsa sopiva.
👍👍
En kadehdi. Nautin kauneudesta.
Vanha pieni mökki maaseudulla. Leivinuuni, puuhella, toimivia kakluuneja. Narisevat lankkulattiat ja portaat. Yläkerrassa nukkumakammari. Kuisti/veranta ja vanhat ovet ja vetimet. Tunnelmallinen puulämmitteinen pihasauna ja saunakammari, missä istuskella kynttilöiden ja öljylamppujen valossa, juoda saunan jälkeen muumilimua ja syödä kiuasmakkaraa.
En kadehdi mitään tyyliä, kun olen sisustanut oman kotini juuri sellaiseksi kuin haluan ja itselleni juuri täydelliseksi. Ei varmasti saisi hirveästi pisteitä näiltä sisustublogeja ja suomalaisia sisutuslehtiä ja -ohjelmia seuraavilta (saati tekemässä olevilta), mutta itse tykkään kuin hullu puurosta. Muut sisutakoot sitten niin kuin itse haluavat.
Sellaista paljon valkoista, vähän mustaa ja harmaata siellä täällä, koukeroisia mietelauseita seinillä ja koristeissa. Tähtikuvioita, Riviera Maisonia ja Jyskiä.
90-luvun puutalo jossain Kouvolassa. Jeij!
En mä ehkä kadehdi mitään sisustusta, ihastelen kyllä. Tykkään tosi erilaisista tyyleistä, runsaasta pelkistettyyn. Eniten tykkään sellaisista, jotka eivät selkeästi edusta jotain trendiä, vaan ovat tavalla tai toisella ajattomia. Oma tyylini on värikäs, mutta ei hirveän rönsyilevä. Mun tyyliin kuuluu myös "aitous" (paremman sanan puutteessa käytän tätä): tykkään vanhoista huonekaluista, mutta vanhan näköisiksi tehdyt, uudenaikaisista materiaaleista valmistetut tavarat ovat mulle kauhistus. Ei puun näköistä, vaan puuta! Se on ehkä vähän niin kuin mottoni.
Jos nyt jostain olen kateellinen, niin vanhoista hirsi- tai kivitaloista. Asun rintamamiestalossa, enkä ole tästä mihinkään muuttamassa, mutta haluaisin asua vielä vanhemmassa talossa.
Kelly brookilla on aivan ihana koti, haluaisin tuollaisen lomakodiksi, joten sitä kadehdin nimenomaan lomakodiksi-
https://www.instagram.com/p/BlTtWi4g7Vj/
https://www.instagram.com/p/BrC1RutBBBA/
Kadehtiminen tunnutaan mieltävän kauhean negatiiviseksi sanaksi. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki kadehtivat jotakin, osa vain demppaa sen tunteen. Kateus voi olla myös positiivista - jotakin haluaa tavoitella tai johonkin tähtää
Meillä nyt 3. okt ja 3. täydellinen sisustus, juuri tähän taloon sopiva. En todellakaan kadehdi muiden sisustuksia:)
Kadehdin (tai oikeastaan ihailen) sellaista kotia, jossa kaikki on uutta tai remontoitua, meren tai järven rannalla, isot maisemaikkunat auringonlaskuun päin. Sisustuksessa pitää olla särmää, eli aitoa taidetta, luonnonmateriaaleja, jotain vanhaa, soittimia, kirjoja, muhkeita tyynyjä ja vilttejä, lankkulattia, hyvä valaistus, hienoja astioita.
Sellaisia, joissa on siisti, rauhoittava, lämmin tunnelma. Kaikella on paikkansa. Lämpimiä sävyjä, arvoesineitä, taidetta, yksinkertaisia minimalistisia muotoja. Pidän skandinaavisesta muotokielestä, mutta en värittömyydestä.
Jossain Suomen kaunein koti -jaksossa oli aivan ihana 70-luvun hengessä sisustettu rivitalokoti. Siellä oli seesteisen ja lämpimän näköistä.
Yritän sisustaa omaa kotia tuohon suuntaan, mutta tuntuu, etten vaan onnistu.
Avara valoisa vaalea mahdollisimman vähän tavaraa, laadukkaat materiaalit, herkkiä japanilaistyylisiä yksityiskohtia, mutta ei kolkko eikä tylsä. Pesä jossa helppo hengittää.
Kadehtiminen ei ole ihailua tai positiivista. Kateus on negatiivinen asia. Miksei suoraan kysytä mitä ihailee?
Kerroksellista tyyliä. Sitä, että ihmisten kiinnostuksen kohteet ja tausta näkyvät kodissa. Mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kyllä moderni talokin voi olla hieno, mutta pidän itse enemmän perinteisestä tyylistä myös sistustuksessa.