Kuinka moni mies tosissaan haluaa lähivanhemmaksi?
Kun puhutaan tasa-arvosta, miehet tuovat hyvin aktiivisesti esille sen, että erossa lapset useimmiten määrätään äidille.
Kuinka suuri osa miehistä, jotka valittavat lasten määräämisestä äidille, oikeasti haluaisivat lapset itselleen, ja kuinka suuri osa valittamisesta on pelkkää teeskentelyä? Isiä lähivanhemmista näkyy olevan 13,7 %, ja jollei tosi kovasti rähise, ei käytännössä ole "vaaraa" joutua ympärivuorokautiseksi vastuuhenkilöksi. On helppoa ja mukavaakin uhriutua, vaikka ei edes halua olla pikkulapsielämän tirehtööri. Kaukaa on kiva kaivata.
Tunnen vain yhden miehen, joka on ottanut avioerossa lapsensa mukaan, ja isän ja pikkupojan elämä vaikutti oikein kivalta; nyt poika on jo parikymppinen. Tunnen paljon miehiä, jotka varmasti pärjäisivät parin kolmen lapsen kanssa yksinään, mutta en ole ihan varma siitä, kuinka moni heistä tosissaan haluaisi sitä.
Kysyn tätä ihan uteliaisuudesta, koska en lapsettomana sinkkuna tiedä asiasta yhtään mitään. En voi kysyä tätä suoraankaan, koska se olisi epäkohteliasta, mutta tästä palstan kautta tuntemattomana ehkä onnistuu.
Kommentit (22)
Minulle tuli lähivanhemmuus. Ex-vaimo oli aivan liian epävakaa siihen rooliin. Hyvä että ymmärsi itsekkin
Kaveri on yksinhuoltajaisä.