”Olit minuutti sitten whats upissa, miksi et vastaa” - syytöksiä!?!

Entä jos on menossa keskustelu jonkun toisen kanssa? Pitää siinä aina välillä käydä peukuttamassa jotain kissavideoita? Ei oo todellista.

Tänne ap jaksaa kuitenkin kipeänä kirjoitella? Tapahtuiko ihmeparaneminen?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kyllä sellaisia, jotka panttaavat viesteihin vastaamista. Jos ihminen on paikalla, mutta vastaamiseen menee yleensä päivätolkulla, niin normaalijärkinen ihminen menettää jossain vaiheessa kiinnostuksensa tähän seuraan.

Riippuu ihmisestä. Mun äiti saattaa laittaa sen kymmenen viestiä kahden päivän aikana jolloin en vastaa, ja soittaakin pari kertaa. Eikä mitään asiaa. Jos tietää toisen stalkkaavan ja ottavan yhteyttä vaivaannuttavan usein, niin on pakko vain olla vastaamatta, jos haluaa säilyttää edes jonkinlaisen yksityisyyden. Ei kaikki ihmiset vaan osaa käyttäytyä.

Jos toiselle laittaa viestin, niin mielestäni joutuu kyllä sietämään senkin, että toinen ei välttämättä jaksa heti vastata ja sitten se unohtuu. Siinäpä tosiystävyys punnitaan. Mulla on ystäviä joiden kanssa kirjoitellaan viestit pari kertaa vuodessa ja ystäviä jotka tekevät juurikin niin, että eivät aina vastaa viestiin. Tämä monen kohdalla on sitäkin, että jotkut ei vaan vastaa koska he eivät pidä ystävää tärkeänä. Mutta kyllä se näkyy muussakin, mm. siinä tavataanko usein ja ollaanko silloin läsnä toiselle jne. Aika kurjaa jos nykypäivänä joku Whatsapp on niin tärkeä yhteydenpitoväline, että sen käyttö määrittää ystävyyden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kyllä sellaisia, jotka panttaavat viesteihin vastaamista. Jos ihminen on paikalla, mutta vastaamiseen menee yleensä päivätolkulla, niin normaalijärkinen ihminen menettää jossain vaiheessa kiinnostuksensa tähän seuraan.

Riippuu ihmisestä. Mun äiti saattaa laittaa sen kymmenen viestiä kahden päivän aikana jolloin en vastaa, ja soittaakin pari kertaa. Eikä mitään asiaa. Jos tietää toisen stalkkaavan ja ottavan yhteyttä vaivaannuttavan usein, niin on pakko vain olla vastaamatta, jos haluaa säilyttää edes jonkinlaisen yksityisyyden. Ei kaikki ihmiset vaan osaa käyttäytyä.

Jos toiselle laittaa viestin, niin mielestäni joutuu kyllä sietämään senkin, että toinen ei välttämättä jaksa heti vastata ja sitten se unohtuu. Siinäpä tosiystävyys punnitaan. Mulla on ystäviä joiden kanssa kirjoitellaan viestit pari kertaa vuodessa ja ystäviä jotka tekevät juurikin niin, että eivät aina vastaa viestiin. Tämä monen kohdalla on sitäkin, että jotkut ei vaan vastaa koska he eivät pidä ystävää tärkeänä. Mutta kyllä se näkyy muussakin, mm. siinä tavataanko usein ja ollaanko silloin läsnä toiselle jne. Aika kurjaa jos nykypäivänä joku Whatsapp on niin tärkeä yhteydenpitoväline, että sen käyttö määrittää ystävyyden.

Kyse ei ole välineestä. Vähäinen kiinnostus yhteydenpitoon on merkki siitä, että ystävyydestä on tullut aika päästää irti. Kyllä ennenkin on odotettu toisten vastaavan kirjeisiin säällisessä ajassa.

Mitäs pidät wappia.

Mulla ei oo eikä tuu. Pistelen vaan tekstareilla niin kukaan ei tiedä minkä viestin luen ja millon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nyt jotain pikaviestintä käyttääkin (meidän perheessä se on Telegram), niin ei se tarkoita että olisi joku jatkuva päivystysvelvollisuus. Jos on kiire saada joku ihminen kiinni, niin silloin soitetaan sellainen vanhanaikainen äänipuhelu.

Vieläkö nykyään alle 30-vuotiaat vastaavat puhelimeen? 

Olen 40 enkä vastaa oikeastaan koskaan. Jos et osaa ilmaista asiaasi kirjallisena niin minä en ole se keneen haluat olla yhteydessä.

Kuulostaa teini-ikäiseltä minäminä tyyppiseltä kyttääjältä.

Mulla oli jokunen vuosi sitten pientä flirttiä yhden jenkeissä asuvan muslimimiehen kanssa. Ei meinannut millään ymmärtää, että en ehtinyt käyttää puhelinta töissä. Töistä lähtiessä whatsappissa odotti usein hirveä viestirypäs ja kysely, missä olen, miksen vastaa. Kerran otin kesken työpäivän kuvan keittiöstä, joka oli täynnään tiskejä, sekä ruokailutilasta reilun 20:n lapsen jäljiltä (ei mitään tunnistettavaa, ei ainuttakaan henkilöä jne..), lähetin ne hänelle ja sanoin, etten noiden siivoamisen keskellä yksinkertaisesti ehdi viestitellä. Vastaus oli jotain:"Tell the kids not to make a mess." Juu... Sehän se auttaa. Ja jos sitten juteltiin illalla mun ollessani jo kotona, niin mulla oli tapana se, että viestin lähetettyäni laitoin kännykän pöydälle ja tein samalla jotain muuta, kuten kokkasin, siivosin, selasin nettiä. Jos sitten en koko ajan ollut online, tuli siitäkin hirveät kyselyt, että mikä on tärkeämpää kuin hän. No loppui mun flirtti ja kiinnostus ihan hemmetin äkkiä. Aluksi mies oli tosi hauska ja mukava, mutta lopulta vaan omistushaluinen kyttääjä ja kaiken päälle pervo..-.-