Lue keskustelun säännöt.
Tänään tsemppaan oikein tosissaan, enkä
14.05.2006 |
vaadi mieheltäni yhtään mitään. Olen monta viikonloppua pilannut sillä, että olen raastanut hänet sängystä ylös ja vaatinut häntä viettämään aikaa kanssani esim. lähtemällä lenkille, kaupungille tai tuttaville. Nyt annan miespoloisen nukkua niin pitkään kuin haluaa ja herättyään saa nukkua vaikka aamusta iltaan sohvalla.
Naurakaa vain, mutta minulle KOVA urakka!
ps. enkä ole äiti, joten tänään ei ole sellaisia velvollisuuksia
Kommentit (6)
todella haastava homma. Asiaa toki pahentaa se, että asumme ahtaasti kaksiossa, enkä voi mitään pihahommia tms. mennä tekemään.. mutta enivei vaikeaa tämä on silti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen monesti koittanut herätellä siihen, että nyt tehdään jotain kivaa. Miksi pitää olla aina se joka niitä tekemisiä keksii?? Ja miksi ne turhan usein teilataa?? Vähän spontaaniutta kehiin pliis.. Meilläkään ei ole yhteisiä lapsia, miehellä tosin. Mulle on tuttu tuo, että " annanpa nyt sitten tehdä mitä lystää" . Eilen ja tänään en aio hoputella minnekään. Kokemus on kyllä näyttänyt,että mitään ei kyllä sitten tapahdukaan.. Istutaan ja homehdutaan.
Miksi pitäs aina olla vaatimassa ja raastamassa? Eikö osaa elää omaa elämää ilman että se toinen on aina mukana? Lenkillä voi käydä yksinkin tai kaupungilla. Mun on pakko saada välillä olla niinkun haluan ja suon sen toisellekin. Mieskin ehdottelee välillä tekemistä ja joskus se spontaani tekeminen löytyy kun kumpikin heittelee ehdotuksia ilmaan ja se joku juttu sitten valitaan. Ymmärrän kyllä että jos muuten on vähän yhteistä aikaa niin haluaa vapaalla olla yhdessä. Mutta pitääkö sillonki tehdä jotain? Yhtä kivaa on kokopäivä kulkea kalsareissa ja lojua sylikkäin peiton alla.
Ymmärrän kyllä että jos muuten on vähän yhteistä aikaa niin haluaa vapaalla olla yhdessä. Mutta pitääkö sillonki tehdä jotain? Yhtä kivaa on kokopäivä kulkea kalsareissa ja lojua sylikkäin peiton alla.
Mutta kun sitä yhteistä aikaa on vähän. Kiva on kuljeskella kalsareissa ehkä muutaman kerran mutta jos menee siihen, että muuta ei sitten ookaan ni se o sitte kurjaa. Luulen, että liiallinen? ideoimiseni johtuu siitä, että aavistan ettei mitään muuta koskaan tapahdu? Niin kuin ap sanoi olisi edes joskus kiva lähteä kaupungille tai lenkille... Tylsyys iskee. Osaan olla yksinkin! Tarpeeksi.
Kello on 12 eikä ukko VIELÄKÄÄN ole pystyssä!!! Viikon ainoa yhteinen vapaapäivä!
Nirsk narsk.
ap
teet jonkin ison urakan alusta loppuun asti, etkä siis edes halua ketään pyörimään jaloissa. Mites ois kaappien siivous?